Generating File...

Close

Action

Close
Karkurit: näytelmäteksti Perusnäkymä Vertailunäkymä about Esipuhe Näytelmätekstin toimitusperiaatteet Kommentaariviitteiden toimitusperiaatteet Karkurien tausta ja vastaanotto (Riitta Pohjola-Skarp) Karkurien julkaisuhistoria (Sakari Katajamäki) Sääty-yhteiskunnan murros 1800-luvun Suomessa (Kai Häggman) Karkurit – viisinäytöksinen murhenäytelmä (Riitta Pohjola-Skarp) Karkurien silosäkeistä (Heikki Laitinen) Karkurit näyttämöllä (Pentti Paavolainen) Käyttöohje Appendices Näytelmän tekstiin tehdyt muutokset Karkurien ensipainoksen ja Kirjallisessa Kuukauslehdessä ilmestyneen katkelman erot Flyktingarne – Karkurien ruotsinkielinen näyttämösovitus (1872) (Pentti Paavolainen) Suomenkielisen kantaesityksen pääkirjan ja ensipainoksen erot Karkurien laitokset Lähteet Authors Feedback

Käyttöohje

Lisenssi ja viittausohjeet

Näytelmän lukuteksti ja kommentaarit ovat vapaasti ladattavissa ja edelleen muokattavissa Creative Commons -lisenssillä CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi).

Edition faksimilekuvat on alun perin digitoitu verkkojulkaisuun Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa. (Ilkka Välimäki, päätoimitus; Eeva-Liisa Haanpää; Satu Heikkinen; Irma-Riitta Järvinen; Sakari Katajamäki; Klaus Krohn ja Tarja Soiniola). Helsinki: SKS 2007. URL: http://www.finlit.fi/kivi/

Koko editioon viitataan muodossa:

Kivi, Aleksis, Karkurit. Kriittinen editio. Toim. Riitta Pohjola-Skarp (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi, Kirsi-Maria Nummila ja Pentti Paavolainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1486. Helsinki: SKS 2022. Saatavissa: http://kivi.finlit.fi/karkurit URN:NBN:fi-fe2022091959513 (Viitattu 20.12.2022.)

Artikkeleihin viitattaessa noudatetaan seuraavaa mallia:

Pohjola-Skarp, Riitta (2022). Karkurit – viisinäytöksinen murhenäytelmä. Teoksessa: Kivi, Aleksis, Karkurit. Kriittinen editio. Toim. Riitta Pohjola-Skarp (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi, Kirsi-Maria Nummila ja Pentti Paavolainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1486. Helsinki: SKS 2022. Saatavissa: http://kivi.finlit.fi/karkurit URN:NBN:fi-fe2022091959513 (Viitattu 20.12.2022.)

Selaintuki

Verkkojulkaisu toimii parhaiten Chrome- ja Firefox-selaimilla. Microsoft Edge- ja Internet Explorer -selainten käyttöä ei suositella.

Näytelmäteksti-sivun näkymä

Näytelmäteksti-sivun oletusnäkymässä on kaksi palstaa: vasemmalla on toimitettu näytelmäteksti ja oikealla siihen liittyvät kommentaarit. Oikeanpuoleiseen palstaan saa vaihdettua Karkurien ensipainoksen (1867) faksimilenäkymän. Palstoja voi lisätä sivun oikeasta yläkulmassa (Lisää palsta) ja palstoja voi poistaa niiden oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista.

Palstojen päällä vasemmassa reunassa ”Näkymävaihtoehdot”-painike avaa pudotusvalikon, josta lukutekstiin saa näkyville lisäelementtejä.

Valikon kohdasta Muutokset saa näkyviin kohdat, joissa Karkurien ensipainoksen tekstiä on muutettu toimitettuun näytelmätekstiin. Muutetut kohdat näkyvät näytelmätekstissä vihreällä taustavärillä korostettuina, ja kun hiiren osoittimen vie maalatun sanan päälle, ensipainoksen muoto tulee näkyviin tekstin päälle avautuvassa tekstiruudussa. Ensipainoksen tulkinnanvaraiset yhdysmerkkitapaukset ilmoitetaan tekstiruuduissa siten, että ensipainoksen rivinvaihto on merkitty pystyviivalla ( | ).

Kohdasta Kommentit saa näkyviin asteriskeilla ( * ) ja oranssilla alleviivauksella kohdat, joihin on liitetty kommentaareja. Kun hiiren osoittimen vie asteriskin päälle, kommentti avautuu näkyviin näytelmätekstin päälle. Lukutekstipalsta ja Kommentaarit-luettelo on linkitetty toisiinsa siten, että lukutekstissä alleviivauksella merkittyä kohtaa klikkaamalla luettelon kommentit siirtyvät vastaavalle kohdalle ja aktivoitu kommentti korostuu oranssilla taustavärillä. Kun jonkin kommentin aktivoi luettelosta, lukuteksti siirtyy kommenttia vastaavalle kohdalle ja kommentoitu alue korostuu oranssilla taustavärillä.

Ensipainoksen sivunumerot saa näkyviin sinisellä fontilla muodossa |1867: s. 75| . Digitaalisen edition sivunumeroissa, jotka näkyvät vihreällä fontilla, käytetään vuosilukua 2017, sillä numerot noudattavat vuonna 2017 julkaistun painetun edition sivunumeroita.

”Näkymävaihtoehdot”-painikkeen oikealla puolella olevasta pudotusvalikosta ”Lataa XML/TEI” voi ladata näytelmän lukutekstin ja kommentaarit XML-rakenteisina (Extensible Markup Language) tiedostoina, jotka noudattavat TEI P5 -standardia (Text Encoding Initiative, Proposal 5). TEI:n periaatteisiin voi tutustua osoitteessa https://tei-c.org/.

Edition käytössä suositellaan käyttämään selaimessa koko ruudun näyttötilaa (F11), koska silloin edition teksteille ja kuville jää tarvittava tila. Näyttötilasta voi poistua painamalla uudelleen F11.

Vertailunäkymä

Valikosta ”Karkurit: näytelmäteksti” on mahdollista valita vertailunäkymä, jossa voi tarkastella rinnakkain Karkurien ensipainoksen (1867) tekstiä ja Kirjallisessa Kuukauslehdessä (2/1866, s. 35–40) julkaistua katkelmaa näytelmästä. Vasemmanpuoleisessa palstassa olevaan ensipainoksen tekstiin on merkitty harmaalla taustavärillä kohdat, joissa oikeanpuoleisella palstalla oleva katkelman teksti poikkeaa ensipainoksen tekstistä (vaaleanpunainen taustaväri).

Palstojen tekstit on linkitetty toisiinsa siten, että värjättyjä kohtia klikkaamalla toisen palstan vastaava tekstikohta korostuu lihavoinnilla ja siirtyy vertailtavan tekstin rinnalle tai sen läheisyyteen.

Jos vertailtua tekstikohtaa ei ole lainkaan vertailtavassa tekstissä, sen kohdalla lukee ”[puuttuu]”. Yhden tekstikappaleen kokoiset tai sitä laajemmat tekstien väliset erot on merkitty kolmioilla (► ja ◄). Jos kyseissä kohdassa ei ole tekstiä, se on merkitty kahdella vierekkäisellä kolmiolla (► ◄).

Katkelman tekstissä kaikissa tekstieroja osoittavissa merkintätavoissa käytetään joko punaisia merkintöjä (, , [puuttuu]) tai vaaleanpunaista taustaväriä.

Tekstikohtien paikantamista voi helpottaa lisäämällä ylälaidan valikosta vertailunäkymään ensipainoksen ja digitaalisen edition sivunumerot.

Vertailunäkymän ohella Karkurien ensipainoksen ja katkelman välisiä eroja voi tarkastella taulukkomuodossa edition liitteessä ”Karkurien ensipainoksen ja Kirjallisessa Kuukauslehdessä ilmestyneen katkelman erot”.

Hakuohjeet

Sivun oikeassa yläkulmassa on hakutoiminto, joka kattaa edition näytelmätekstin ja kommentaarit sekä artikkelit. Hauissa voi käyttää seuraavanlaisia hakulausekkeita:

merkkijono perushaku, palauttaa täsmälleen haetun merkkijonon
merkkijono* hakutulokset alkavat haetulla merkkijonolla
*merkkijono hakutulokset päättyvät haettuun merkkijonoon
merkkijono*merkkijono hakutulokset alkavat ja päättyvät haetuilla merkkijonoilla
merkkijono~ sumea haku
merkk?jono yksi merkkijonon merkki voi olla mikä tahansa
merkkijono merkkijono jokin haetuista merkkijonoista esiintyy hakutuloksessa
"merkkijono merkkijono" täsmälleen haettu fraasi
merkkijono OR merkkijono hakutulokset, joissa esiintyy jokin haetuista merkkijonoista
merkkijono AND merkkijono hakutulokset, joissa esiintyvät kaikki haetut merkkijonot

Esimerkiksi asteriskin ( * ) avulla voi tehdä tarkkoja hakuja. Hakulausekkeella kuus* löytyvät muun muassa tapaukset kuusi, kuuset, kuusisto, Kuuselassa ja kuussa ja hakulausekkeella kuol* tapaukset kuolemani, kuolemaksi, kuolleena, kuolo, kuolettaa, kuolinpäivä ja kuolemattoman.

Hakulausekkeella *murha* saa osumiksi esimerkiksi sanat murhahimoani, murhakamppaus, itsemurha ja murhata. Sumeita hakuja voi tehdä lisäämällä haetun merkkijonon perään tilde-merkin (~). Esimerkiksi hakulausekkeella lempi~ edition teksteistä löytyvät muun muassa tapaukset lempii, lemmin, lempes, lempeä ja impi.

Yhdistelmähakuja voi muodostaa myös ryhmittelemällä yhteen kuuluvia hakuelementtejä kaarisulkeiden avulla. Esimerkiksi haku (maa* AND *koto*) OR *mäki* kohdistuu edition tekstikohtiin, joissa esiintyvät merkkijonot maa* ja *koto* tai merkkijono *mäki*. Tällä haulla näytelmätekstistä löytyvät muun muassa tapaukset isäinmaa, kotomaahas, kotomäen, kotokylä, maailmalta, maantie ja monimäkiset.

Seuraavat merkit tulkitaan haun syntaksissa erikoismerkeiksi: + - & | ! ( ) { } [ ] ^ " ~ * ? : \ /. Nämä aiheuttavat haun epäonnistumisen. Tämän voi kiertää ympäröimällä erikoismerkkejä sisältävän merkkijonon lainausmerkkeihin. Esimerkiksi (yksin ilman lainausmerkkejä ei tuota tulosta kun taas ”(yksin” toimii.

Hakutulokset ryhmitellään sen mukaan, ovatko ne Karkurien näytelmätekstistä vai siihen tehdyistä kommentaareista vaiko edition artikkeleista. Kussakin tuloksessa on haettu merkkijono korostettuna keskellä sekä kontekstina tietty määrä merkkejä ennen ja jälkeen. Korostettua kohtaa klikkaamalla pääsee tekstiin, jossa tulokset näkyvät keltaisella maalattuina.

Mikäli haettu merkkijono sisältää pisteen, haku tokenisoi eli erottaa merkkijonon osat pisteen molemmin puolin. Tällöin osat näkyvät tuloksissa omilla riveillään.

Editiossa käytetyt erikoismerkit ja lyhenteet

Erikoismerkit

(– –) Osoittaa, että siteeratusta tekstistä on jätetty jotakin pois. Kommentaariviitteiden kohdetta osoittavissa kursivoiduissa lemmoissa lyhennys merkitään ilman sulkeita.
< > Ilmaisee sellaisia kohtia, joissa käytetyn lähteen teksti on niin epäselvää, että se ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
< Ilmaisee, että merkin jälkeen tuleva tekstimuoto on muutettu merkin edellä olevaksi muodoksi.
/ Osoittaa säejakoa siteeratussa säemuotoisessa tekstissä.
| Osoittaa rivinvaihtoa sanan sisässä tai runojalan rajaa runositaateissa.
~ Osoittaa tekstikriittisissä taulukoissa, että kyseinen tekstikohta on identtinen vertailukohtana olevan tekstin kanssa. Esimerkiksi merkintä

koetella. ~!

tarkoittaa, että sana ”koetella” on säilynyt ennallaan, mutta piste on tulkittu virheeksi ja se on muutettu huutomerkiksi. Vastaavasti merkinnässä

saattaa ~ häntä

tekstiero koskee vain ”häntä”-sanaa.
^ Ilmaisee tekstikriittisissä taulukoissa välimerkin puuttumista vertaillusta tekstikohdasta. Esimerkiksi merkintä

hän, ~^

osoittaa, että vertailukohtana olevasta tekstistä puuttuu pilkku, muutoin tekstit ovat identtisiä.
► ◄ Osoittaa näytelmätekstin vertailunäkymässä yhden kappaleen laajuisia tai sitä pidempiä tekstialueita, joissa Karkurien ensipainoksen (1867) teksti poikkeaa Kirjallisessa Kuukauslehdessä julkaistun katkelman (1866) tekstistä.

Lyhenteet

nyk. Nykyisin; viittaa sananselityksissä uudempaan muotoon, joka ei välttämättä ole yleisemmässä käytössä.
s.v. Sub voce (lat ’sanan alla’); viittaa tiettyyn hakusanaan aakkostetussa hakuteoksessa.
vanh. Vanhentunut; jo käytöstä poistunut sanan muoto.
vrt. Vertaa; ilmaisee kommentaarissa tekstikohdan mahdollisen lähteen. Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole esittää, että kyseinen lähde olisi ainoa mahdollinen tai että kirjailija olisi suoraan poiminut ilmaisun käyttöönsä kyseisestä lähteestä.
[lyijyk.] Osoittaa, että Karkurien pääkirjaan tehty muutos on tehty lyijykynällä.
[mustek.] Osoittaa, että Karkurien pääkirjaan tehty muutos on tehty mustekynällä.
[poist.] Osoittaa Karkurien pääkirjaan tehtyä poistomerkintää.

Kielilyhenteet

murt. murteellinen (ei yleisessä käytössä 1800-luvun kirjakielessä)
hepr heprea
kr kreikka
lat latina
ra ranska
ru ruotsi
sa saksa
sm-ru suomenruotsalaiset murteet
ve venäjä

Lähteiden lyhenteet

Raamatun kirjojen lyhenteet
2. Aik. Toinen aikakirja
Hepr. Kirje heprealaisille
Hes. Hesekielin kirja
Ilm. Johanneksen ilmestys
Jer. Jeremia
Jes. Jesajan kirja
Joona Joonan kirja
Joos. Joosuan kirja
1. Kor. Ensimmäinen kirje korinttolaisille
2. Kun. Toinen kuninkaiden kirja
Laul. l. Laulujen laulu
Luuk. Luukkaan evankeliumi
Mark. Markuksen evankeliumi
Matt. Matteuksen evankeliumi
1. Moos. Ensimmäinen Mooseksen kirja
2. Moos. Toinen Mooseksen kirja
4. Moos. Neljäs Mooseksen kirja
Ps. Psalmit
Saarn. Saarnaajan kirja
1. Sam. Ensimmäinen Samuelin kirja
2. Sam. Toinen Samuelin kirja
Muiden lähteiden lyhenteet
Anon. Anonyymi kirjoittaja, lähde julkaistu ilman kirjoittajan nimeä.
Kal. Kalevala. Toinen painos (Lönnrot 1849)
WK Suomalainen Wirsi-Kirja, siihen sopiwain Kappalein kanssa (1701/1841)

Edition käyttöä tukeva painettu editio

Digitaalisen edition rinnalla voi käyttää painettua editiota:

Kivi, Aleksis, Karkurit. Näytelmä viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Riitta Pohjola-Skarp (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi ja Pentti Paavolainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1428. Helsinki: SKS 2017.

Kirjamuotoista kriittistä editiota voi lukea myös avoimesti verkossa: DOI: https://doi.org/10.21435/skst.1428

Edith - suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot Kiven kriittiset editiot verkossa Saavutettavuus