Generating File...

Close

Action

Close
Karkurit: näytelmäteksti Perusnäkymä Vertailunäkymä about Esipuhe Näytelmätekstin toimitusperiaatteet Kommentaariviitteiden toimitusperiaatteet Karkurien tausta ja vastaanotto (Riitta Pohjola-Skarp) Karkurien julkaisuhistoria (Sakari Katajamäki) Sääty-yhteiskunnan murros 1800-luvun Suomessa (Kai Häggman) Karkurit – viisinäytöksinen murhenäytelmä (Riitta Pohjola-Skarp) Karkurien silosäkeistä (Heikki Laitinen) Karkurit näyttämöllä (Pentti Paavolainen) Käyttöohje Appendices Näytelmän tekstiin tehdyt muutokset Karkurien ensipainoksen ja Kirjallisessa Kuukauslehdessä ilmestyneen katkelman erot Flyktingarne – Karkurien ruotsinkielinen näyttämösovitus (1872) (Pentti Paavolainen) Suomenkielisen kantaesityksen pääkirjan ja ensipainoksen erot Karkurien laitokset Lähteet Authors Feedback

Esipuhe

Viisinäytöksinen murhenäytelmä Karkurit (1867) on peräisin Aleksis Kiven hedelmälliseltä luomiskaudelta, jolloin hän liikkui eri kirjallisuudenlajien alueilla Kihlaus-komediasta Olviretki Schleusingenissä -farssiin ja Kanervala-runokokoelmasta Seitsemään veljekseen. Osittain silosäkein kirjoitettu Karkurit edustaa tyyliltään ylevintä Kiven dramatiikkaa. Heti ilmestymisensä jälkeen sitä pidettiin Nummisuutareita ja Kullervoa onnistuneempana. Viljo Tarkiaisen Aleksis Kivi -teoksesta (1915) lähtien arvio näytelmästä muuttui kuitenkin jyrkästi päinvastaiseksi, ja myöhemminkin se sai tutkijoilta ”literäärisen aivokummituksen” kaltaisia toinen toistaan myrkyllisempiä epiteettejä. Vasta 1960- ja 1970-lukujen onnistuneet teatteritoteutukset avasivat näytelmän ansioita uudelleen.

Nyt julkaistava Karkurien digitaalinen editio pohjautuu vuonna 2017 ilmestyneeseen Kiven Karkurit-näytelmän kriittiseen editioon (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1428), joka on osa SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä toimitettavia Aleksis Kivi -editioita. Vertaisarvioidun sarjan aiempia teoksia ovat Nummisuutarit (2010, digitaalisena editiona 2011), Kirjeet (2012), Kullervo (2014, digitaalisena editiona 2021), Kiven pienoiskomedioiden editio (2015), Karkurit (2017), Olviretki Schleusingenissä (2018), Canzio (2019) ja Yö ja päivä, Lea, Alma ja Margareta (2019) sekä digitaaliset editiot Leasta (2020), Yöstä ja päivästä (2021) ja Leosta ja Liinasta (2022).

Edition ovat toimittaneet dosentti Riitta Pohjola-Skarp (päätoimittaja, Tampereen yliopisto), erityisasiantuntija Petri Lauerma (Kotimaisten kielten keskus), professori emeritus Juhani Niemi (Tampereen yliopisto), professori emeritus Jyrki Nummi (Helsingin yliopisto) ja dosentti Pentti Paavolainen (Helsingin yliopisto) sekä Edithin toimituspäällikkö Sakari Katajamäki, tutkija Ossi Kokko (k. 2019) ja tutkija Kirsi-Maria Nummila. Karkurien näytelmätekstien ja kommentaarien toimittamisesta on ensisijaisesti vastannut Kokko. Artikkelien ja liitteiden kirjoittajat on ilmoitettu tekstien alussa; muilta osin edition osiot ovat teoksen toimittajien laatimia.

Painettuun editioon pohjautuvan digitaalisen edition näytelmätekstin ja kommentaarien toimittamisesta ja TEI-koodauksesta on vastannut Nummila. Muilta osin painetun edition tekstien toimittamisesta digitaalista editiota varten ovat vastanneet Nummila ja Katajamäki. Julkaisun on rakentanut eXist-db-alustalle TEI Publisher -sovellusta käyttäen SKS:n ohjelmistokehittäjä Maria Niku. Ulkoasultaan editio noudattaa väljästi Nummisuutarien digitaalista editiota (SKS 2011), jonka graafisesta suunnittelusta on vastannut Ville Hirvonen / Digination Oy.

Edithin tutkimusavustajina editiohankkeeseen ovat osallistuneet Heidi Castrén, Reeta Holopainen, Elina Kela, Henna Keränen, Anni Kohvakka, Jenna Mäkelä, Anu Nissinen, Jenny Perttola, Sakari Soukka, Anni Teppo, Anna Tomi ja Frida Wikblad. Karkurien alustava transkriptio laadittiin vuonna 2012 SKS:n jäsenille suunnatuissa Aleksis Kivi -talkoissa. Painetun edition käsikirjoitusta on referee-lausunnonantajien ja toimitusneuvoston lisäksi lukenut Hanna Suutela.

Hanketta ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö.

Helsingissä 12. joulukuuta 2022

Riitta Pohjola-Skarp
Sakari Katajamäki
Petri Lauerma
Juhani Niemi
Jyrki Nummi
Kirsi-Maria Nummila
Pentti Paavolainen

Edith - suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot Kiven kriittiset editiot verkossa Saavutettavuus