Suomenkielisen kantaesityksen pääkirjan ja ensipainoksen erot
Karkurien ensimmäiset suomenkieliset esitykset toteutti Suomalainen Teatteri, joka esitti näytelmän ensimmäisen kerran 17. lokakuuta 1877 Jyväskylässä puheosaston johtaja Oskari Wilhon harjoituttamana ja sitten Helsingissä 31. lokakuuta. Vuonna 1883 näytelmää esitettiin vielä uudelleen Kaarlo Bergbomin harjoituttamana. Suomalaisen Teatterin pääkirja ”Karkurit – Aleksis Kiveltä” on nykyisin Teatterimuseon arkistossa (TeaMA 1535, Ha: 162; 40 arkkia). Tekstimuodoiltaan se näyttää pohjautuvan Karkurien ensipainokseen. B. F. Godenhjelmin toimittamissa A. Kiven valituissa teoksissa Kiven näytelmä julkaistiin vasta joulukuussa 1877, eikä koko näytelmästä ollut saatavilla muita painettuja versioita Karkurien suomenkielisen kantaesityksen aikoihin. Pääkirjaan on tehty useita pieniä muutoksia lyijykynällä ja muita pieniä muutoksia mustekynällä, minkä lisäksi IV näytökseen on lisätty repliikkejä kahdella irrallisella paperilla.
Pääkirja on lyhentynyt ensipainokseen nähden yli kolmanneksella. Kaikista näytöksistä on tiivistetty dialogeja ja poistettu pääjuonen kannalta epäolennaista ainesta. Radikaaleimmat muutokset koskevat pääkirjan viidettä näytöstä, joka alkaa Rafael Hertzbergin ruotsinkielisen sovituksen Flyktingarne (1872) tapaan siitä, mistä ensipainoksessa on Väliverho neljännessä näytöksessä. Tiivistetyssä viidennessä näytöksessä on karsittu pois muun muassa Tykon ja Niilon kaksinkamppailua. Elma ei myöskään herää laukaukseen vaan Tykon halaukseen, eivätkä Pauli ja Hanna esiinnyt lainkaan pariskuntana.
Taulukon merkinnöistä
Taulukossa ilmoitetaan ainoastaan sellaiset pääkirjan ja ensipainoksen väliset eroavuudet, joissa kokonaisia sanoja tai lauseita on poistettu, lisätty tai korvattu toisilla. Sen sijaan sanojen kirjoitusasuun, välimerkkeihin, sanajärjestykseen tai puhujien nimien ja näyttämöohjeiden merkintätapoihin liittyviä eroja ei ilmoiteta, elleivät ne ole osa laajempaa muutosta. Pääkirjan näyttämöteknisiä merkintöjä, kuten esiripun laskemista koskevia merkintöjä, ei ole tulkittu itse draamatekstiä koskeviksi eroiksi, eikä niitä siksi ilmoiteta taulukossa. Pääkirjassa käytetään w- ja v-kirjaimia rinnakkain, mutta taulukossa ne on yhdenmukaistettu v:ksi. Pääkirja on sivunumeroimaton, joten taulukossa viitataan ainoastaan Edith-edition sivuille. Näytelmätekstin Näkymävaihtoehdot-valikosta saa näkyviin sivunumerot, jotka vastaavat painetun kriittisen edition sivunumeroita; taulukossa annetut rivinumerot viittaavat painetun edition riveihin (Kivi 2017).
Pääkirjan teksti on kirjoitettu mustekynällä lukuun ottamatta lyijykynällä tehtyjä muutoksia (merkitty ”lyijyk.”). Jos tekstimuutoksia on tehty päätekstistä poikkeavalla käsialalla, asiasta huomautetaan tekstikohdan yhteydessä. Lyhenne ”poist.” tarkoittaa pääkirjaan tehtyä poistomerkintää. Sellaisiin kohtiin, joissa ensipainoksen mukaista mustekynällä kirjoitettua tekstiä on korvattu uudella tekstillä, poistomerkinnästä ei ole kuitenkaan lisätty erillistä mainintaa, esimerkiksi vintiöille : heittiöille [korvaus lyijyk.]. Jos ensipainoksesta poikkeavaa kohtaa on edelleen muutettu, käytetään merkintää ”korvattu muotoon”, esimerkiksi huulillensa : hirsityössä huulilla [korvattu lyijyk. muotoon ”huulille”] .
”Puuttuu”-merkintää on käytetty niissä kohdissa, joissa ensipainoksen tekstiä ei ole kirjoitettu pääkirjaan lainkaan. Kun ensipainoksen tekstiä on siirretty pääkirjassa toiseen kohtaan, siirrosta ilmoitetaan molemmissa ensipainoksen mukaisissa tekstikohdissa. Jos siirrettyä tekstialuetta on muutettu hieman, hakasulkeissa käytetään ilmaisua ”siirretty muunnellen”. Tilde ( ~ ) osoittaa kyseisen tekstikohdan olevan identtinen vertailukohtana olevan tekstin kanssa; eroavaisuudet koskevat tilden perässä olevaa tekstiä.
I näytös | Edith-edition tekstikohdat | Karkurien pääkirjaan tehdyt muutokset |
---|---|---|
139:14 | olin | olen |
140:4–10 | Elma – – näyn. | [puuttuu] |
140:25 | poistu? | ~ Nyt |
140:26 | tummaan | [puuttuu] |
141:20 | tiedäkään. | tiedä kaikkea |
142:6–143:31 | Sinä – – rientäkäämme | Niin taitaa olla; mutta tuossa |
144:1 | Elma. | Rientäkäämme kotiin. Hanna. |
144:1–148:12 | – Martti – – Katoovat.– | [puuttuu] |
149:5 | (Leimaus). | [eri käsialalla; alleviivattu] |
149:8 | (Kova – – sadetta). | [eri käsialalla] |
149:17–27 | Tyko – – kiirehelle! | [puuttuu] |
150:10 | vuosikaudet | vuosikauden |
150:12 | Hymyhuulin käisin | Kävisin kernaast’ |
150:14 | (Ukonilma – – lakannut). | [eri käsialalla] |
150:23 | itku, | ~ On |
150:24 | vallattomast’ | [puuttuu] |
150:30 | Ja | Jo |
150:34 | impi | ~ Mi |
151:1 | ylösnoustuansa | ylösnousee |
151:31–152:1 | Mitä! – – Yrjö. | [puuttuu] |
152:4 | otsilla terästetyillä | [puuttuu] |
152:10–11 | hän – – kuulin. | [puuttuu] |
152:13–14 | liinaa | huntuu [korvaus lyijyk.; korvattu lyijyk. muotoon ”huivii”] |
152:32–153:4 | Tyko – – tydyn. | [puuttuu] |
153:9–10 | Mutta – – laita. | [puuttuu] |
153:11 | Tyko. | ~ Elma! [lyijyk.] |
153:29–30 | perinnöttömäksi – – julisti | [puuttuu] |
154:13 | heidän | heitä [korvaus] |
154:13 | valtasuontansa | [poist. lyijyk.] |
154:20 | vaikenemisen | ~ kanssa [poist.] |
154:21–22 | lemmistyneeksi | lemmestyneen |
154:25–28 | niin – – uhraa. | [puuttuu] |
155:25–29 | Tämä – – huulillansa. | [puuttuu] |
155:30 | Mutta – – oletko | Ja |
155:30 | nyt | ~ hän olisko |
156:9 | Pauli. | ~ Enempää [poist.] |
156:28–31 | Yrjö – – Menevät). | [puuttuu] |
II Näytös | Edith-edition tekstikohdat | Karkurien pääkirjaan tehdyt muutokset |
---|---|---|
157:5 | Niilo – – perältä | [puuttuu] |
157:7 | Niilo ( | ~ tulee sisään perältä |
157:12 | te | [poist. lyijyk.] |
157:21 | on se | on |
157:22 | (Mauno – – oikealta). | [puuttuu] |
157:23 | Mauno. | ~ (tulee oikealta.) |
157:26 | helvettiin | [puuttuu] |
158:10–17 | Vihamiehemme – – Sokrates? | [puuttuu] |
158:19 | aatos | ~ taitaa [lyijyk.] |
158:20 | (erikseen – – Ääneensä). | [puuttuu] |
158:26–27 | (erikseen – – Ääneensä). | [puuttuu] |
159:14 | melkoinen | [puuttuu] |
159:22–159:26 | Hän – – käyttäin. | [poist. lyijyk.] |
159:26–27 | Koettakaat – – voi, | [puuttuu] |
160:1 | Mauno. | ~ (nousee ja kävelee.) |
160:2 | sonnikoiran | koiran |
160:6 | Minä | [puuttuu] |
160:8 | mieleen | mielelle [korvaus] |
160:21 | Niilo, | ~ niin [lyijyk.] |
161:5 | Kuulenpa. | No. [korvaus lyijyk.] |
161:18 | tyttäreenne | tytärtänne |
161:18 | koskea | kosia [korvattu lyijyk. muotoon ”koskea”] |
161:34–162:1 | Tämä – – tuuleen. | [puuttuu] |
162:13 | sianporsaistanne? | karitsastanne? [lisätty huutomerkki hakasulkeissa] |
162:14–21 | Mauno – – karitsaa. | [puuttuu] |
162:27 | kami | koni [korvaus lyijyk.] |
162:27–30 | Kuitenkin – – lempiä. | [siirretty muunnellen kohtaan 233:2] |
163:20 | taivaan kans’ | taivaskin |
164:4 | Jumal’avita! Mä | Sen tietää Herra! |
164:10 | Toki | Viel’ |
164:22–24 | Hän – – leimus. | [puuttuu] |
165:6 | Hänen uroskasvoissansa | Me joskus kasvoissansa |
165:20 | Siis | Nyt |
165:24 | helvetti | turmio |
166:10–11 | Sen – – kanssa, | [poist. lyijyk.] |
166:12 | Oon äitillisen | Ma olen aina |
166:13 | Osaamme | Mä osaan |
167:3 | (Elma – – ylös) | [poist. lyijyk.] Mauno. [poist. lyijyk.] |
167:9–16 | Oi – – poikani! | [puuttuu] |
167:17–27 | Elma – – käyn! | [puuttuu] |
168:5–6 | Hanna – – päätökseni. | [puuttuu] |
168:12 | hävytön, | [puuttuu] |
168:12 | vintiö. | [puuttuu] |
168:27 | periltä | [puuttuu] |
168:29 | herrani | herrat |
168:31 | Seinen | Seimen |
169:16 | niin… | niin keppiä selkään! |
169:17–19 | Yrjö – – pöytään). | [puuttuu] |
170:7–12 | Tultuamme – – täytyis. | potkaista tahtoo. [lyijyk.] |
170:18 | se | ~ kerran |
170:19 | kahden, kolmen | [puuttuu] |
170:19 | auringon | ~ kerran [lyijyk.] |
170:27–171:2 | Tyko – – huoneeseni. | [puuttuu] |
171:15–19 | Mutta – – syyn. | [puuttuu] |
171:22 | Hetken | [puuttuu] |
171:23 | Herra, | [puuttuu] |
171:26–29 | Tieto – – Ei! | [puuttuu] |
171:31–172:8 | Tyko – – herrani. | [puuttuu] |
172:8 | juokaat | juokaamme |
172:21–23 | tämän – – Mutta | [puuttuu] |
172:34–35 | (erikseen – – kuvaa. | [poist. lyijyk.] |
173:26–27 | kapinoitsemasta – – asiaa | [puuttuu] |
174:6–7 | jonka – – etunenässä. | [puuttuu] |
174:12–13 | vihansuopansakin | ~ jokaisen [lyijyk.] |
175:3 | vintiöille | heittiöille [korvaus lyijyk.] |
175:26–176:13 | Niinkuin – – Niin, | [puuttuu] |
176:13 | Niin | Oi |
176:14–19 | – Mutta – – Niilo. | [puuttuu] |
176:19 | kuitenkin | vaan |
176:26 | koreasti sinä | [poist. lyijyk.] |
177:4–178:3 | Mutta – – Niilo. | Minä kiitän teitä |
178:14–18 | Oi – – tukehtuu! | uskollisuus ja kunnia epäjumalana ovat, ja mua johdattavat aina. Jos Elman uskollisuudessaan vialliseksi huomaan, riistän hänet povestani irti. Vaikka seuraisikin sydän. [siirto muunnellen kohdasta 202:17–20] |
178:19 | kiivaasti ulos | [puuttuu] |
III näytös | Edith-edition tekstikohdat | Karkurien pääkirjaan tehdyt muutokset |
---|---|---|
179:5 | tulevat | [puuttuu] |
179:30 | kehoituksieni | [lisäys] |
180:8–15 | No – – sammuva. | [puuttuu] |
180:29–35 | Elma – – ilos? | Ja |
180:36 | tullut | ~ siinä |
181:5 | muistit | muistelit |
181:11–13 | ja – – olentoa. | [puuttuu] |
182:39 | jotain | asian |
182:40–183:3 | Tyko – – salaisuutena. | [puuttuu] |
183:11–14 | (erikseen – – Ääneensä). | [puuttuu] |
183:14 | fröökinä | neitini [korvaus lyijyk.] |
183:21 | fröökinäni | neitini [korvaus lyijyk.] |
183:23 | enkelit | enkelitkin |
183:34 | kohden | kohtaan [korvattu muotoon ”kohden”] |
184:3–8 | Te – – toivoton? | [puuttuu] |
184:8 | Te | ~ siis |
184:11–12 | Olenhan – – kanssanne. | [poist. lyijyk.] |
184:28 | fröökinä | ~ neiti [lyijyk.] |
185:14 | vertaistansa. | ~ (Nousee istumasta.) |
185:15–23 | Tyko – – kunnialla. | [puuttuu] |
185:28–186:9 | Tyko – – kiitän. | [puuttuu] |
186:9 | mikä | ~ tuska |
186:13 | keveä | ~ Niin keveä |
186:15–28 | Kun – – kohta! | [puuttuu] |
186:34 | Hanna. | ~ (tulee vasemmalta.) |
186:37–187:5 | Hanna – – Elma. | [puuttuu] |
187:8–9 | Tämä – – sisään. | [poist. lyijyk.] |
187:26–35 | Hanna – – ratsastavan. | [puuttuu] |
187:36 | Pauli – – Yrjö | [puuttuu] |
188:3–5 | Yrjö – – sisär! | [puuttuu] |
188:6 | fröökinäni | neitini [korvaus lyijyk.] |
188:11–189:14 | Tyko – – vahvistan. | [puuttuu] |
189:14–15 | Mutta – – vaalis? | Tämä askel’ siis, tyttäreni, on oma, vapaa maalis? |
189:24–25 | Sun – – peikko! | [puuttuu] |
189:24 | myrkky! | ~ Ah nyt |
189:26 | jalon | [lisäys] |
189:26 | Orethyijan | [puuttuu] |
190:1 | Nimet – – parooni. | Herra parooni! Ny nimet liittokirjaan! |
190:2 | seison | seisoin |
190:7 | Herrat, | Herrani, |
190:7 | (Tyko – – kirjoittavat). | [puuttuu] |
190:8 | Martti – – nimes. | Sinäkin, Martti, pane toisena todistajana tuohon nimes. |
190:10 | menee.) | ~ Kaikki siis valmis. Tyko (Elmalle) |
190:11–20 | Niilo – – Elmalle). | [puuttuu] |
190:20 | fröökinä | neiti [korvaus lyijyk.] |
190:22 | myrtillä | myrteillä |
190:23 | myrtin | myrteni |
191:4–192:16 | Pauli – – tulevat). | [puuttuu] |
192:17 | Nyt | Mutta |
192:19–20 | sulhasensa | kultasensa |
192:33 | täyttyy | täytyy |
192:33 | täällä | ~ Mun |
193:19–23 | Minä – – aavistaa; | Oi kolkosti mun rinnassani ääni Nyt huutaa! Elossa on Tyko vielä Hän tulee, tulee tänne, tulee kohta. |
193:30 | sankar’ | sankarini |
193:36 | Voi – – meitä! | [poist. lyijyk.] |
IV Näytös | Edith-edition tekstikohdat | Karkurien pääkirjaan tehdyt muutokset |
---|---|---|
194:5 | Puisto – – kartanossa. | Avara kangas; perällä sammaleinen kivi-roukio, sen takana pieni männistö, ja kauempana näkyy eräs metsäinen vuori. [siirto muunnellen kohdasta 207:13–14] |
194:7 | Mauno | ~Tässä on paikka, tässä se kiviroukkio, joka eroittaa Viitalan ja Kuuselan [siirto muunnellen kohdasta 206:14–15] . Tänne hän tulkoon, sillä jalkani ei asti tien rajan yli. (Martille.) |
194:9 | vihamieheni maalla | lähellä vihamieheni kartanoa |
194:14 | No, peeveli! | Haa Mauno! |
194:25 | naapuri. | ~ … Mutta mistä…. Mauno. Mitä tarkoitatte? |
194:26–195:8 | Mauno – – Mutta | [puuttuu] |
195:9 | toki | [puuttuu] |
195:17 | raappaisten jalallas | [puuttuu] |
195:19 | vintiön | konnan |
195:19–22 | Ne – – Menee). | [puuttuu] |
195:24 | Haa! | ~ Mauno. Ei seurassa konnan sielun. (Menee samaten Martti.) |
195:25 | Että – – tätä. | [puuttuu] |
195:26 | Vintiö | Konna |
195:28 | Vintiö | Konna |
195:32 | tapella | taistella |
195:34 | tapelkaamme | taistelkaamme |
196:1 | hän | se |
196:4–5 | kanervakankaalla – – kivipyykki | Tässä, juuri tässä, missä sammalinen kivi-pyykki |
196:7 | jaa, | [puuttuu] |
196:7 | miekastelemme. | ~ (Menee) |
196:8 | siellä | täällä |
196:23–33 | No – – Tyko. | [puuttuu] |
196:35 | Helvettiin | Manalaan |
197:26 | huulillensa | huulilla [korvattu lyijyk. muotoon ”huulille”] |
197:30 | veljein. | ~ ! Min siitä päätät? [poist. lyijyk.] |
197:32–36 | Toista – – nauttia! – | [puuttuu] |
197:37–198:14 | Karthagon – – päätät? | [siirretty kohtaan 198:30] |
198:15 | Tyko. | [puuttuu] |
198:16 | Mitä tiedetään | [siirretty muunnellen kohtaan 198:30] |
198:17–18 | Nyt – – pois: | [siirretty kohtaan 198:30] |
198:19–20 | Se – – meren. | [siirretty kohtaan 198:30] |
198:21 | Ja | [puuttuu] |
198:21–23 | niinpä – – jäänyt. | [siirretty kohtaan 198:30] |
198:23 | jäänyt | ~ Oi [poist. lyijyk.] |
198:24 | voimattomana | voimaton’ aivan |
198:25 | Nyt – – lemmen-rakentoon. – | [puuttuu] |
198:26 | Sen | ~ sulo |
198:30 | osoittaa | ~ Karthagon – – päätät? [siirto muunnellen irrallisella paperilla kohdasta 197:37–198:14] mitä tiedetään [lyijyk.; poist. lyijyk.] [siirto muunnellen kohdasta 198:16] Nyt – – pois [siirto kohdasta 198:17–18] sa [poist. lyijyk.] Se – – meren. [siirto kohdasta 198:19–20] niinpä – – jäänyt. [siirto kohdasta 198:21–23] on sinne jäänyt [lyijyk; poist. lyijyk.] |
199:3 | annoit ylen | unohdit |
201:8–9 | muistanpa – – hämärtyessä | [puuttuu] |
201:9 | muistan – – ja | [puuttuu] |
201:14–15 | Isäni – – kaikki. | [poist. lyijyk.] |
201:15–22 | – Pauli – – niin. | [puuttuu] |
201:23–25 | En – – tehdä. | [puuttuu] |
201:34–35 | Pohjassa | Pohjolassa |
202:7–8 | Nyt – – retkellä, | Vielä yksi asia. Ensin jäähyväiset Yrjölle. Seuraa minua sinne seuraa Yrjön luo [lyijyk.] vielä vähän matkaa |
202:9–17 | Niinpä – – tahdot. | Tehkäämme niin. (Menevät.) [lyijyk.] Hanna. (tulee.) Taistelu-tanner vielä tyhjä. Tuo verinen leikki, jota mieleni kammoo ja pelkää, ei ole alkanut. Mitä teen! Ko’etanko sitä estää! Mutta kuulevatko harmaapää-uroot riehuissaan vihan vimmassa neidon heikkoa ääntä! Tai riennänkö taas Elman luoksi lohduttaakseni, tyynnyttääkseni häntä (Torven soittoa.) Voi minua poloista, mitä teen! Eikä yhtäkään apumiestä, neuvonantajaa. (Yrjö tulee.) Oi Yrjö, Yrjö! |
202:17–20 | Uskollisuus – – muassa. | [siirretty muunnellen kohtaan 178:14–18] |
202:20–30 | Jaa – – Pauli. | [puuttuu] |
202:30–31 | Mikä – – toinentoistansa! | [siirretty muunnellen kohtaan 204:17] |
202:32–34 | Tyko – – Pauli. | [puuttuu] |
202:34 | Mikä – – päätökseen? | [siirretty muunnellen kohtaan 204:17] |
202:35–203:2 | Yrjö – – malttakaat: | [puuttuu] |
203:2–3 | sanoipa – – siihen. | [siirretty muunnellen kohtaan 204:17] |
203:4–11 | Tyko – – tulee). | [puuttuu] |
203:17 | meille | mulle |
203:18–19 | teille – – kuulkaat. – | Auta, neuvo minua, muuten on ehkä kaikki hukassa. Sa tiedät Yrjö, että Niilo-parooni on salaa kosinut Elmaa ja kaikella tavoin koettanut saavuttaa hänen rakkauttansa. Yrjö. Ja Elma! Hän unohti entiset valansa, unohti Tyko armaansa? Hanna. Ei, ei! |
203:26 | Tyko (erikseen). | Yrjö |
203:33–36 | Mutta – – lähestymistä. | [puuttuu] |
203:37 | käsitti | käsittää |
204:1 | muisteli | muistelee |
204:1–13 | Mutta – – ympäri! | Oi Yrjö! Ma olen elänyt kauhistavia hetkiä hänen kanssansa. |
204:14 | Mutta | Kuinka |
204:15–17 | Kuolema – – herra. | ~ Yrjö. Taistelustako? Hanna. Etkö siis tiedä, että Kuuselan ja Viitalan herrat vielä tänä yönä aikovat miekastella juuri tässä paikassa. Yrjö. Mikä hulluus! Miehet harmaat kävisivät veristämään toinen toistansa. [siirto muunnellen kohdasta 202:30–31] Mutta mikä kiihotus on saattanut heidät siihen päätöksen? [siirto muunnellen kohdasta 202:34] Hanna. Sanoipa Martti huomanneensa, että Niilo tämän aikaan saattoi. yllyttämällä elatusisäänsä siihen. [siirto muunnellen kohdasta 203:2–3] Yrjö. Sinua konna! Mutta tämä sun työs vielä sulle kostetaan. Ja molemmat vanhukset… Kuolema on ainoa aatoksensa, lioin nyt, kuin hän on saanut tiedon verisestä taistelousta, johon käyvät tänä yönä isänsä ja Viitalan herra. [lisäys irrallisella paperilla; poist. mustek.; siirto muunnellen kohdasta 204:15–17] |
204:17–18 | Me – – sydän | [lisäys irrallisella paperilla] |
204:18–24 | Kylmänä – – oluen. | [puuttuu] |
204:25–29 | Oi – – tässä. | [lisäys irrallisella paperilla] |
204:29–205:12 | Ota – – haamua. | Yrjo. Elma raukka [lisäys irrallisella paperilla] |
205:12 | Niin – – hän | Hanna. Elma luulee |
205:13–15 | sillä – – rakastaa? | [puuttuu] |
205:17–20 | sillä – – kankaalle. | Oi Yrjö, estä hänet sinä, pelasta hänet epätoivosta, pelasta meidät kaikki! Anna apua, anna neuvoa! Yrjö. Oi Hanna! Ehkä nousee juuri tästä onnettomasta yöstä onnellisen tulevaisuuden aamukoitto! Niin kaikki käy vielä hyvin. Heitä pois surusi, tässä on neuvonantajas. Hanna. Ja sun neuvos? Yrjö. Anna Elman täyttää tahtonsa, juokoon hän tämän pullon sisällyksen ja nukkukoon tänne kiviraunion juureen kankaalle! |
205:21 | tarkoittaa | tarkoitat |
205:23 | tapa | kuoleta |
205:24–31 | – Nyt – – herättäköön. | [puuttuu] |
205:34–206:7 | Hanna – – aikees! | [puuttuu] |
206:10 | koettamatta. | ~ Rientäkäämme kotiimme ja |
206:10 | sinulle | ~ siellä |
206:11–14 | Jaa – – vielä | Niin, Yrjö, koettakaamme sitä, – sitä koettakaamme! Yrjö. Niin! nukkukoon Elma, ei vaipuaksensa kuolon pimeään yöhön, vaan herätäksensä eloon, valoon ja Tykonsa rakkauteen! Niin – Tyko, Tyko itse herättäköön suudelmallaan uskollista morsiantaan. Hanna. (ulkopuolella) No, riennä Yrjö. Yrjö. Minä seuraan. [poist. lyijyk.] V:des Näytös. (sama dekorationi kuin 4:ssä näytöksessä) |
206:14–15 | se – – rajalla | [siirretty muunnellen kohtaan 194:7] |
206:15–207:13 | ? – – Väliverho. ( | [puuttuu] |
207:13–14 | Avara – – vuori. | [siirretty muunnellen kohtaan 194:5] |
207:14–35 | Tyko – – männistöön. | [puuttuu] |
207:36–208:1 | ja – – Elma ( | [puuttuu] |
208:40–209:14 | Mutta – – myös. | [puuttuu] |
209:23 | löydyt | löydät |
209:25 | Kuin | Kun |
209:29–33 | Ja – – valjennut. | [puuttuu] |
210:15–19 | Hourisinko – – hekumasta | [puuttuu] |
210:24–211:3 | Hanna – – amen! | [puuttuu] |
211:4–5 | Oo – – kuolen! | [puuttuu] |
211:6–7 | Sä – – kuolee. | [puuttuu] |
211:12 | Sinnenpä | Sinnepäin [korvattu muotoon ”Sinnepä”] |
211:31–214:30 | . – Elma – – Elma! | [puuttuu] |
V näytös | Edith-edition tekstikohdat | Karkurien pääkirjaan tehdyt muutokset |
---|---|---|
215:1–23 | Viides – – sen. | [puuttuu] |
216:4–5 | Mutta – – käy. | [puuttuu] |
216:9–14 | Sun – – rakoseen… | [puuttuu] |
216:15–20 | Voi – – lopun. | [puuttuu] |
217:2–3 | Elma kuollut? | [poist. lyijyk.] |
217:7–11 | Markus – – Martti. | [puuttuu] |
217:16–18 | joka – – elosta. | [puuttuu] |
217:19–30 | Niilo – – alhaista. | [puuttuu] |
217:30 | Enpä | Vaan en |
217:31 | kuitenkaan | [puuttuu] |
217:31–34 | mutta – – Niilo | [puuttuu] |
217:35–36 | Niilo – – auta. | [puuttuu] |
218:2–4 | Markus – – Sanoppas. | [puuttuu] |
218:5 | Tämäkö on | Oikein |
218:5 | antaa | tahtoo |
218:6 | kääkkää | ukkoa [korvaus lyijyk.] |
218:11 | vanha tonttu? | [puuttuu] |
218:14 | Jaa – – Niilo. | [puuttuu] |
218:15 | Vintiö | Niilo |
218:28 | valmis – – pois. | [puuttuu] |
218:31–32 | Hänen – – sydämmessäni. | [puuttuu] |
219:9 | katkee | murtuu [korvaus lyijyk.] |
219:24–220:1 | Niin – – edessä; | [puuttuu] |
220:2 | Ja | Nyt |
220:17 | Tässä ollaan. | [poist. lyijyk.] |
220:22–23 | Markus – – pojat! | [puuttuu] |
221:15–22 | Mauno – – tärkeemmästä. | [puuttuu] |
221:27 | Niin – – tenhomiehet | [puuttuu] |
221:31–223:35 | malta – – Tyko | [puuttuu] |
224:7 | tapella, tapella | taistella taistella [korvaus lyijyk.] |
224:18–28 | Mutta – – onni. | [puuttuu] |
224:30–31 | Nyt – – ilo | [poist. lyijyk.] |
224:31–33 | myrskyinen – – Eos. | [puuttuu] |
225:7 | Sitä – – nyppeillä. | [puuttuu] |
225:11–226:11 | Pauli – – syleilemään). | [puuttuu] |
226:15 | Yrjö – – kuolemaa. | [puuttuu] |
226:24–25 | Hanna – – syliin). | [puuttuu] |
227:16–20 | Elma – – hengitän. | [puuttuu] |
227:25–35 | Yrjö – – nousee. | [puuttuu] |
228:7–16 | kuolema – – mun. | [puuttuu] |
228:16 | Nyt | ~ ma |
228:24–37 | Elma – – Tyko | [puuttuu] |
229:9–10 | (Hän – – viereensä). | [eri käsialalla] |
229:19–22 | Niin – – kauhistuu. | [puuttuu] |
230:13 | täällä | täältä |
230:14–27 | Tää – – hän? | [puuttuu] |
230:33–231:7 | Jost’ – – helinästä. | Se oikea on meillä synnyinmaa. |
231:8 | Niin – – tullaan. | [lyijyk.] |
231:9–12 | Niilo – – Elma. | [puuttuu] |
231:16 | rinnoille. | ~ (kuolee.) |
231:17–25 | Hanna – – Menee). | [puuttuu] |
231:28–37 | Yrjö – – Kuolee). | [puuttuu] |
232:4 | naapurini | ystäväni |
232:4 | Kättelevät). | ~ Mun veljeni! |
232:6 | nyt | kohta |
232:7–32 | (Tarttuu – – Menee). | [puuttuu] |
232:34 | Mun | Sa |
232:34 | ja – – Hanna, | Tykoin ystävä! |
232:36 | Se – – se | Sa saat. Se ota multa |
233:2 | löytyy. | ~ Kuitenkin pelkään sinun aavistavan oikein; pelkään, että murheellisen tulevaisuuden lapselleni rakennan. Minä tiedän, ettei Niiloa lempiä taida – [lyijyk.; siirto muunnellen kohdasta 162:27–30] |
233:3–22 | Mä – – jälellä). | [puuttuu] |