Kullervo − kriittinen editio

Kullervon käsikirjoituskatkelma

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on säilynyt neljän sivun laajuinen, yhdelle arkille kirjoitettu katkelma Aleksis Kiven Kullervo-näytelmän käsikirjoitusta. Katkelma on luettavissa ensipainoksen näytelmätekstin oikealle puolelle avattavissa palstoissa, joissa sitä voi tutkia myös digitaalisina kuvina.

Sisällöltään katkelma poikkeaa niin paljon vuonna 1864 julkaistusta Kullervosta, ettei se voi olla sen käsikirjoituksesta peräisin. Koska katkelma ei ole runomuotoinen, kuten vuonna 1860 palkittu Kullervon versio, se ei liene myöskään SKS:n näytelmäkilpailuun osallistuneen version katkelma (ks. artikkelin ”Kullervon tausta ja vastaanotto” alaluku ”Alku-Kullervosta Kullervoon”). Todennäköisesti se on siis osa jotakin väliversiota, jonka Kivi on tehnyt palkinnon saannin jälkeen, mutta ennen lopullista painoon mennyttä käsikirjoitusta.

Katkelma vastaa näytelmän ensipainoksen neljännen näytöksen lopussa olevaa kohtausta Untolan pihamaalla, Untolan talon ja väen hävityksen jälkitunnelmia (ks. näytelmäteksti s. 299–302). Katkelman toiselta sivulta käy myös ilmi, että Kivi on jakanut näytelmän kohtauksiin. Kullervon ensipainoksessa kohtauksia ei ole merkitty eikä Kivi Leaa lukuun ottamatta käytä kohtausjakoa muissakaan säilyneissä näytelmissään. Katkelma päättyy Siipisen repliikin jälkeen pitkään vaakaviivaan, joka todennäköisesti osoittaa näytöksen loppua; sitä vastaa ensipainoksessa neljännen näytöksen loppu.

Selvin ero ensipainokseen nähden ovat henkilönnimet, joista vain Kullervo ja Tiera esiintyvät molemmissa teksteissä. Sen sijaan heidän taistelutoverinsa ovat käsikirjoituksessa nimiltään Keihäs, Teränen ja Siipinen, kun ensipainoksessa he ovat Viksari, Tiimanen ja Nyyrikki (Käpsä on kuollut Untolan taistelussa). Kohtauksessa mukana olevien henkilöiden lisäksi Kullervo mainitsee repliikissään Wironen-nimisen henkilön, joka ehkä vielä elää Kullervon kotona. Tällaista henkilöä ei ensipainoksessa esiinny, mutta ensipainoksen vastaavassa repliikissä puhutaan Kimmosta (ks. s. 301).

Katkelman ja ensipainoksen kohtauksissa ei ole juuri muuta yhteistä kuin Siipisen/Nyyrikin esittämät arvoitukset, joista kaksi esiintyy molemmissa teksteissä. Käsikirjoituksessa ainoastaan Siipinen on juopunut, ensipainoksessa Tierakin on selvästi humalassa ja muut kumppanit ovat jo nukahtaneet. Katkelmassa ei ole Tieran ja Siipisen/Nyyrikin välistä sanaharkkaa. Katkelman lopussa Tiera pyytää Kullervoa jäämään mutta alistuu heti tämän päätökseen. Ensipainoksessa sen sijaan Tiera ei pyydä Kullervoa jäämään vaan haastaa riitaa tämän kanssa. Käsikirjoituksessa Tiera ja Kullervo sanovat hyvästit toisilleen, mutta ensipainoksessa Tiera jää Kullervon tönäisemänä maahan makaamaan eikä minkäänlaisia hyvästejä sanota.

Käsikirjoituksen toimitusperiaatteista ja merkintätavoista

Kullervon ensipainoksen tekstin oikealle puolelle avattava katkelman teksti noudattaa käsikirjoituksen viimeistä tekstikerrostumaa. Siihen on katsottu kuuluviksi kaikki tekstiin tehdyt lisäykset ja poistot. Nämä tekstikerrostumat näkyvät tekstissä värjättyinä, ja ne luetellaan alla olevassa luettelossa. Käsikirjoituksen viimeisellä sivulla on himmeä sivun yli vedetty rasti poiston merkkinä. Tekstialuetta ei ole kuitenkaan poistettu liitteestä, koska sen sijainti on tulkinnanvarainen (poisto alkaa mahdollisesti vasta Siipisen repliikin jälkeen) ja katkelman kokonaisuus hahmottuu paremmin ilman poistoa.

Käsikirjoituskatkelman tekstissä on kaksi laajaa, paperin repeämästä johtuvaa aukkokohtaa. Niiden laajuuden ja sijainnin hahmottamiseksi käsikirjoituksen toimitettu teksti noudattaa alkuperäistä rivitystä ja toisen sivun repeämän kohdalla säilyneet tekstinosat on sisennetty. Puuttuvat kohdat on merkitty tyhjillä kulmasulkeilla < >. Merkintätapaa on käytetty myös niissä tapauksissa, joissa asiayhteys tukisi jotakin yksittäistä tulkintaa. Esimerkiksi 14. kohtauksen alussa repliikkien puhujat (Tiera ja Kullervo) voidaan päätellä; nämä tulkinnat näkyvät huomautuksina editiosta ladattavassa käsikirjoituskatkelman TEI-tiedostossa. Käsikirjoituksen kirjoitusvirheitä ei ole korjattu (esim. Kulervo ja jalkajein). Kiven käyttämien kahdenlaisten pienten s-kirjainten eroa ei ole tuotu esiin.

Käsikirjoitukseen tehdyt lisäykset on merkitty punaisten nuolten (🠺 ja 🠸) väliin sinisellä taustavärillä. Poistot ovat keltaisella taustalla punaisten puolikkaiden hakasulkeiden (⸢ ja ⸣) välissä. Merkintöjen ensisijaisena tehtävänä on osoittaa tekstikerrostumien välisiä eroja eikä niinkään ilmoittaa, millä kirjoitusteknisillä tavoilla kirjailija on tekstiä muuttanut, esimerkiksi onko jokin lisäys tehty käsikirjoituksen marginaaliin vai rivien väliin. Näitä tietoja on kuitenkin koodattu editiosta ladattavaan käsikirjoituskatkelman TEI-tiedostoon.

Käsikirjoituskatkelman tekstikerrostumat

Käsikirjoituksen viimeisen tekstikerrostuman ja aiempien tekstikerrostumien väliset erot osoitetaan oheisessa taulukossa. Mukaan on otettu kaikki tekstin muutokset lukuun ottamatta edellä mainittua laajaa poistomerkintää sekä käsikirjoitukseen lisättyjä sivunumeroita (ensimmäisellä sivulla ”65” ja kolmannella sivulla ”66”).

Taulukon vasemmassa laidassa olevat sivu- ja rivinumerot ilmoittavat variantin sijainnin katkelman tekstissä. Näytelmätekstin ”Näkymävaihtoehdot”-valikosta saa näkyviin sivunumerot, jotka vastaavat painetun kriittisen edition käsikirjoitusliitteen sivunumeroita; taulukossa annetut rivinumerot viittaavat painetun edition riveihin (Kivi 2014, 320–323). Numeroiden jäljessä tuleva kursivoitu lemma osoittaa, mihin tekstikohtaan kyseinen variantti liittyy. Taulukon oikeaan laitaan on merkitty, millaisia muutoksia käsikirjoitukseen on tehty ilmoitetussa kohdassa. Tarkan kuvan muutosten kirjoitusteknisestä luonteesta saa havainnollisimmin käsikirjoituksen digitaalisista kuvista, jotka voi avata edition oikean laidan palstoihin.

Kohdissa, joissa sana on vaihdettu toiseksi tai sanan kirjoitusasua on muutettu, oikeassa laidassa ilmoitetaan kursivoitua lemmaa vastaavan kohdan aiempi tekstimuoto. Kohdissa, joissa käsikirjoitukseen on tehty poistoja, lemma osoittaa kyseistä kohtaa edeltävän sanan, jota ei toisteta taulukon oikeassa laidassa, vaan se korvataan ~-merkillä. Vanhemmasta tekstikerrostumasta puuttuvat välimerkit osoitetaan merkinnällä ~^. Tekstiin tehdyt lisäykset ilmoitetaan merkinnällä ”[lisäys]”. Lyijykynällä tehdyt muutokset ilmoitetaan merkinnällä ”[lyijyk.]”.