Esipuhe
Aleksis Kiven Kullervo on ensimmäinen näyttämökelpoinen suomenkielinen tragedia ja kirjoittajansa esikoisteos. Se ilmestyi vuonna 1864 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Näytelmistö-sarjassa, samoissa kansissa tunnettujen ulkomaisten näytelmien kanssa. Sittemmin sitä on julkaistu osana kokoomateoksia tai sellaisista otetuissa eripainoksissa. Nyt julkaistava Kullervon digitaalinen editio pohjautuu vuonna 2014 ilmestyneeseen Kiven Kullervo-näytelmän kriittiseen editioon (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1397), joka on näytelmän ensimmäinen itsenäiseksi kirjaksi toimitettu teos ja teosta käsittelevä laaja tutkimus.
Kullervon kriittinen editio on osa SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä toimitettavia Aleksis Kivi -editioita. Vertaisarvioidun sarjan aiempia teoksia ovat Nummisuutarit (2010, digitaalisena editiona 2011), Kirjeet (2012), Kullervo (2014), Kiven pienoiskomedioiden editio (2015), Karkurit (2017), Olviretki Schleusingenissä (2018), Canzio (2019) ja Yö ja päivä, Lea, Alma ja Margareta (2019; Lea digitaalisena editiona 2020 ja Yö ja päivä digitaalisena editiona 2021).
Kullervon digitaalisen edition ovat toimittaneet professori emeritus Jyrki Nummi (päätoimittaja, Helsingin yliopisto), erityisasiantuntija Petri Lauerma (Kotimaisten kielten keskus) ja professori emeritus Juhani Niemi (Tampereen yliopisto) sekä Edithin toimituspäällikkö Sakari Katajamäki, tutkija Ossi Kokko (k. 2019) ja tutkija Kirsi-Maria Nummila. Kullervon näytelmätekstien ja kommentaarien toimittamisesta on ensisijaisesti vastannut Kokko. Hän on toiminut näytelmätekstin ensisijaisena toimittajana sekä suomen kieltä koskevien kommentaarien laatijana. Kirjallisuudentutkimukselliset kommentaarit on kirjoittanut Jyrki Nummi, ja Kalevalaa ja kansanrunoutta koskevat kommentaarit pohjautuvat suurelta osin professori emerita Satu Apon tekemiin huomioihin. Kullervon laitosten bibliografia perustuu Maija Moilasen tekemään selvitystyöhön. Artikkelien ja liitteiden kirjoittajat on ilmoitettu tekstien alussa; muilta osin edition osiot ovat teoksen toimittajien laatimia.
Painettuun editioon pohjautuvan digitaalisen edition näytelmätekstin ja kommentaarien toimittamisesta ja TEI-koodauksesta on vastannut Nummila. Muilta osin painetun edition tekstien toimittamisesta digitaalista editiota varten ovat vastanneet Nummila ja Katajamäki. Julkaisun on rakentanut eXist-db-alustalle TEI Publisher -sovellusta käyttäen SKS:n ohjelmistokehittäjä Maria Niku. Ulkoasultaan editio noudattaa väljästi Nummisuutarien digitaalista editiota (SKS 2011), jonka graafisesta suunnittelusta on vastannut Ville Hirvonen / Digination Oy.
Edithin tutkimusavustajina editiohankkeeseen ovat osallistuneet Elisa Dammert, Jenni Heikkinen, Elina Kela, Anni Kohvakka, Karoliina Latola, Paavo Manninen, Anna Movall, Elisa Paljakka, Anna Pasanen, Salla Pulli, Sakari Soukka, Anni Teppo ja Frida Wikblad.
Painetun edition käsikirjoitusta ovat referee-lausunnonantajien ja toimitusneuvoston lisäksi lukeneet Satu Apo, Pentti Paavolainen, Riitta Pohjola-Skarp ja Juhani Sipilä.
Hanketta ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä WSOY:n Kirjallisuussäätiö.
Helsingissä 10. joulukuuta 2021
Jyrki Nummi
Sakari Katajamäki
Petri Lauerma
Juhani Niemi
Kirsi-Maria Nummila
