Edition käyttöohjeet
Lisenssi ja viittausohjeet
Näytelmän lukuteksti ja kommentaarit ovat vapaasti ladattavissa ja edelleen muokattavissa Creative Commons -lisenssillä CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi).
Edition faksimilekuvat on alun perin digitoitu verkkojulkaisuun Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa. (Ilkka Välimäki, päätoimitus; Eeva-Liisa Haanpää; Satu Heikkinen; Irma-Riitta Järvinen; Sakari Katajamäki; Klaus Krohn ja Tarja Soiniola). Helsinki: SKS 2007. URL: http://www.finlit.fi/kivi/
Koko editioon viitataan muodossa:
Kivi, Aleksis, Kihlaus. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi ja Kirsi-Maria Nummila. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1499. Helsinki: SKS 2024. Saatavissa: https://kivi.finlit.fi/kihlaus URN:NBN:fi-fe2024112797263 (Viitattu 10.10.2024.)
Artikkeleihin viitattaessa noudatetaan seuraavaa mallia:
Nummi, Jyrki (2024). Kihlaus – yksinäytöksinen komedia. Teoksessa: Kivi, Aleksis, Kihlaus. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi ja Kirsi-Maria Nummila. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1499. Helsinki: SKS 2024. Saatavissa: https://kivi.finlit.fi/kihlaus URN:NBN:fi-fe2024112797263 (Viitattu 10.10.2024.)
Selaintuki
Verkkojulkaisu toimii parhaiten Chrome- ja Firefox-selaimilla sekä Microsoft Edgen uudemmilla, Chromium-pohjaisilla versioilla. Microsoft Edgen vanhempia versioita ja Internet Explorer -selaimen käyttöä ei suositella.
Näytelmäteksti-sivun perusnäkymä
Yläpalkin kohdasta ”Kihlaus: näytelmäteksti” avautuu kolme vaihtoehtoista näkymää: Perusnäkymästä voi lukea näytelmän toimitettua lukutekstiä ja siihen tehtyjä kommentaareja. Käsikirjoitusnäkymä antaa tietoa Kihlauksen käsikirjoituksen tekstikerrostumista. Vertailunäkymän avulla käsikirjoituksen viimeistä Kiven kirjoittamaksi tulkittua tekstikerrostumaa voi verrata näytelmän ensipainokseen (1866).
Perusnäkymässä on kaksi palstaa: vasemmalla on toimitettu näytelmäteksti ja oikealla siihen liittyvät kommentaarit. Oikeanpuoleiseen palstaan saa vaihdettua faksimilenäkymän Kihlauksen käsikirjoituksesta tai ensipainoksesta. Palstoja voi lisätä sivun oikeasta yläkulmassa (Lisää palsta) ja palstoja voi poistaa niiden oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista.
Palstojen päällä vasemmassa reunassa ”Näkymävaihtoehdot”-painike avaa pudotusvalikon, josta lukutekstiin saa näkyville lisäelementtejä.
Valikon kohdasta Muutokset saa näkyviin kohdat, joissa Kihlauksen käsikirjoituksen viimeisen Kiven kirjoittamaksi tulkitun tekstikerrostuman tekstiä on muutettu edition toimitettuun näytelmätekstiin. Muutetut kohdat näkyvät näytelmätekstissä vihreällä taustavärillä korostettuina, ja kun kohdistimen vie maalatun sanan päälle, käsikirjoituksen viimeisen tekstikerrostuman muoto tulee näkyviin tekstin päälle avautuvassa tekstiruudussa. Näytelmäkäsikirjoituksen tulkinnanvaraiset yhdysmerkkitapaukset ilmoitetaan tekstiruuduissa siten, että käsikirjoituksessa oleva rivinvaihto on merkitty pystyviivalla ( | ).
Kohdasta Kommentit saa näkyviin asteriskeilla ( * ) ja oranssilla alleviivauksella kohdat, joihin on liitetty kommentaareja. Kun kohdistimen vie asteriskin päälle, kommentti avautuu näkyviin näytelmätekstin päälle. Lukutekstipalsta ja Kommentaarit-luettelo on linkitetty toisiinsa siten, että lukutekstissä alleviivauksella merkittyä kohtaa klikkaamalla luettelon kommentit siirtyvät vastaavalle kohdalle ja aktivoitu kommentti korostuu oranssilla taustavärillä. Kun jonkin kommentin aktivoi luettelosta, lukuteksti siirtyy kommenttia vastaavalle kohdalle ja kommentoitu alue korostuu oranssilla taustavärillä.
Käsikirjoituksen sivunumerot saa näkyviin tummanpunaisella fontilla muodossa |Käsikirjoitus: s. 1|. Ensipainoksen sivunumerot on merkitty sinisellä fontilla muodossa |1866: s. 15|. Digitaalisen edition sivunumeroissa, jotka näkyvät vihreällä fontilla, käytetään merkintätapaa |2015: s. 164|, jonka sivunumerot viittaavat vuonna 2015 julkaistuun painettuun editioon.
”Näkymävaihtoehdot”-painikkeen oikealla puolella olevasta pudotusvalikosta ”Lataa XML/TEI” voi ladata näytelmän lukutekstin ja kommentaarit XML-rakenteisina (Extensible Markup Language) tiedostoina, jotka noudattavat TEI P5 -standardia (Text Encoding Initiative, Proposal 5). TEI:n periaatteisiin voi tutustua osoitteessa https://tei-c.org/.
Näytelmäteksti-sivun käsikirjoitusnäkymä
Yläpalkin kohdasta ”Kihlaus: näytelmäteksti” voi valita Käsikirjoitusnäkymän, joka antaa tietoa Kihlauksen käsikirjoituksen tekstikerrostumista. Näkymän ylälaidasta voi myös ladata käsikirjoituksen transkription TEI-tiedostona.
Käsikirjoitukseen tehdyt lisäykset on merkitty punaisten nuolten ( 🠺 🠸) väliin sinisellä taustavärillä. Poistot ovat keltaisella taustalla punaisten puolikkaiden hakasulkeiden ( ⸢ ja ⸣ ) välissä. Lyijykynällä tehtyjä merkintöjä on ilmaistu kursiivilla.
Käsikirjoitusnäkymän ylävalikosta voi valita näkymävaihtoehdon ”Muiden kuin Kiven merkinnät”, jolloin näkyviin tulevat myös ne tekstimuutokset, joita ei ole tulkittu Kiven tekemiksi. Tällaisten muutosten ympärillä käytetään vihreitä kauttaviivoja ( / / ) silloin, kun muutokset on tehty lyijykynällä. Kaksinkertaiset kauttaviivat ( ⫽ ⫽ ) ilmaisevat mustekynällä tehtyjä tekstimuutoksia.
Tekstikerrostumia koskevien merkintöjen ensisijaisena tehtävänä on osoittaa tekstikerrostumien välisiä eroja eikä niinkään ilmoittaa, millä kirjoitusteknisillä tavoilla kirjailija on tekstiä muuttanut, esimerkiksi onko jokin lisäys tehty käsikirjoituksen marginaaliin vai rivien väliin. Näitä tietoja on kuitenkin koodattu editiosta ladattavaan käsikirjoituskatkelman TEI-tiedostoon.
Käsikirjoituksen kohdat, joissa on kuluma tai reikä tai joissa kirjoitus on niin epäselvää, että se ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa, on merkitty tyhjillä kulmasulkeilla < >. Merkintätapaa on käytetty myös niissä tapauksissa, joissa asiayhteys tukisi jotakin yksittäistä tulkintaa.
Tekstikohtien paikantamista voi helpottaa lisäämällä ylälaidan valikosta käsikirjoitusnäkymään käsikirjoituksen ja digitaalisen edition sivunumerot.
Käsikirjoitusnäkymän ohella käsikirjoituksen tekstikerrostumia voi tarkastella taulukkomuodossa liitteestä ”Näytelmän käsikirjoituksen tekstikerrostumat”.
Vertailunäkymä
Valikosta ”Kihlaus: näytelmäteksti” on mahdollista valita vertailunäkymä, jossa voi tarkastella rinnakkain Kihlauksen käsikirjoituksen viimeistä Kiven kirjoittamaksi tulkittua tekstikerrostumaa sekä näytelmän ensipainosta vuodelta 1866. Näkymän ylälaidasta voi myös ladata käsikirjoituksen ja ensipainoksen transkriptiot TEI-tiedostoina.
Vasemmanpuoleisessa palstassa olevaan käsikirjoituksen tekstiin on merkitty harmaalla taustavärillä kohdat, joissa oikeanpuoleisella palstalla oleva ensipainoksen teksti poikkeaa käsikirjoituksesta (vaaleanpunainen taustaväri).
Palstojen tekstit on linkitetty toisiinsa siten, että värjättyjä kohtia klikkaamalla toisen palstan vastaava tekstikohta korostuu lihavoinnilla ja siirtyy vertailtavan tekstin rinnalle tai sen läheisyyteen.
Jos vertailtua tekstikohtaa ei ole lainkaan vertailtavassa tekstissä, sen kohdalla lukee ”[puuttuu]”. Yhden tekstikappaleen kokoiset tai sitä laajemmat tekstien väliset erot on merkitty kolmioilla (► ja ◄). Jos kyseissä kohdassa ei ole tekstiä, se on merkitty kahdella vierekkäisellä kolmiolla (► ◄).
Ensipainoksen tekstissä kaikissa tekstieroja osoittavissa merkintätavoissa käytetään joko punaisia merkintöjä (►, ◄, [puuttuu]) tai vaaleanpunaista taustaväriä.
Tekstikohtien paikantamista voi helpottaa lisäämällä ylälaidan valikosta vertailunäkymään käsikirjoituksen, ensipainoksen ja digitaalisen edition sivunumerot.
Vertailunäkymän ohella Kihlauksen käsikirjoituksen ja ensipainoksen välisiä eroja voi tarkastella taulukkomuodossa edition liitteessä ”Kihlauksen käsikirjoituksen ja ensipainoksen erot”.
Hakuohjeet
Sivun oikeassa yläkulmassa on hakutoiminto, joka kattaa edition näytelmätekstin ja kommentaarit sekä artikkelit. Hauissa voi käyttää seuraavanlaisia hakulausekkeita:
| merkkijono | perushaku, palauttaa täsmälleen haetun merkkijonon |
|---|---|
| merkkijono* | hakutulokset alkavat haetulla merkkijonolla |
| *merkkijono | hakutulokset päättyvät haettuun merkkijonoon |
| merkkijono*merkkijono | hakutulokset alkavat ja päättyvät haetuilla merkkijonoilla |
| merkkijono~ | sumea haku |
| merkk?jono | yksi merkkijonon merkki voi olla mikä tahansa |
| merkkijono merkkijono | jokin haetuista merkkijonoista esiintyy hakutuloksessa |
| "merkkijono merkkijono" | täsmälleen haettu fraasi |
| merkkijono OR merkkijono | hakutulokset, joissa esiintyy jokin haetuista merkkijonoista |
| merkkijono AND merkkijono | hakutulokset, joissa esiintyvät kaikki haetut merkkijonot |
Esimerkiksi asteriskin ( * ) avulla voi tehdä tarkkoja hakuja. Hakulausekkeella kraatari* löytyvät tapaukset kraatari, kraatarin ja kraatarimestaria ja hakulausekkeella herr* muun muassa tapaukset herran, herraini, herrajen, herroiltasi, herramainen, Herresta ja herrasväkeä.
Hakulausekkeella *poika* saa osumiksi esimerkiksi sanat poika, poikaa, poikasein, poikaseni, oppipoika ja vanha-nuoripoika. Sumeita hakuja voi tehdä lisäämällä haetun merkkijonon perään tilde-merkin (~). Esimerkiksi hakulausekkeella herra~ edition teksteistä löytyvät muun muassa tapaukset herran, herrat, harras ja kerran.
Yhdistelmähakuja voi muodostaa myös ryhmittelemällä yhteen kuuluvia hakuelementtejä kaarisulkeiden avulla. Esimerkiksi haku (*oppi* AND *poika*) OR *poja* kohdistuu edition tekstikohtiin, joissa esiintyvät merkkijonot *oppi* ja *poika* tai merkkijono *poja*. Tällä haulla näytelmätekstistä löytyvät muun muassa tapaukset oppipoika, Simeoninpoikaa, Simeoninpojalle ja oppinut.
Seuraavat merkit tulkitaan haun syntaksissa erikoismerkeiksi: + - & || ! ( ) { } [ ] ^ " ~ * ? : \ /. Nämä aiheuttavat haun epäonnistumisen. Tämän voi kiertää ympäröimällä erikoismerkkejä sisältävän merkkijonon lainausmerkkeihin. Esimerkiksi (Poistuu ilman lainausmerkkejä ei tuota tulosta kun taas ”(Poistuu” toimii.
Hakutulokset ryhmitellään sen mukaan, ovatko ne Kihlauksen näytelmätekstin perusnäkymästä, käsikirjoitusnäkymästä tai vertailunäkymässä olevasta ensipainoksen tiedostosta, näytelmään tehdyistä kommentaareista vaiko edition artikkeleista. Kussakin tuloksessa on haettu merkkijono korostettuna keskellä sekä kontekstina tietty määrä merkkejä ennen ja jälkeen. Korostettua kohtaa klikkaamalla pääsee tekstiin, jossa tulokset näkyvät keltaisella maalattuina.
Mikäli haettu merkkijono sisältää pisteen, haku tokenisoi eli erottaa merkkijonon osat pisteen molemmin puolin. Tällöin osat näkyvät tuloksissa omilla riveillään.
Editiossa käytetyt erikoismerkit ja lyhenteet
Erikoismerkit
| (– –) | Osoittaa, että siteeratusta tekstistä on jätetty jotakin pois. Kommentaariviitteiden kohdetta osoittavissa kursivoiduissa lemmoissa lyhennys merkitään ilman sulkeita. |
| < > | Ilmaisee alkuperäistekstin sellaisia kohtia, joissa on kuluma tai reikä tai joissa kirjoitus on niin epäselvää, että se ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa. |
| / | Osoittaa säejakoa siteeratussa säemuotoisessa tekstissä. |
| | | Osoittaa rivinvaihtoa sanan sisässä sekä kirjailijan muokkaaman tekstikohdan edessä. |
| || | Erottaa saman tekstikohdan tekstikerrostumat toisistaan. Esimerkiksi merkintä piimäpartaa || piimäpartasta tarkoittaa, että tekstissä on alun perin ollut ilmaus ”piimäpartasta”, joka on muutettu muotoon ”piimäpartaa”. ||-merkin oikealla puolella on siis vanhempi tekstikerrostuma. |
| ~ | Osoittaa tekstikriittisissä taulukoissa, että kyseinen tekstikohta on identtinen vertailukohtana olevan tekstin kanssa. Esimerkiksi merkintä vaimoksi ~ mutta en tarkoittaa, että käsikirjoituksessa on lukenut ”vaimoksi mutta en”, mutta sanat ”mutta en” on sittemmin poistettu. Merkintätapaa käytetään myös käsikirjoitusta ja ensipainosta vertaillessa. Esimerkiksi merkintä kuultellessa ~ hänen tarkoittaa, että käsikirjoituksessa lukee ”kuultellessa” ja ensipainoksessa ”kuultellessa hänen”. Välimerkkimuutosten yhteydessä merkintä huoneita ~, tarkoittaa, että varhaisemmassa tekstikerrostumassa lukee ”huoneita,”, mutta pilkku on poistettu. Näissä tapauksissa ~-merkki ei siis sisällä sanan jälkeistä välimerkkiä. |
| ^ | Ilmaisee tekstikriittisissä taulukoissa välimerkin puuttumista vertaillusta tekstikohdasta. Esimerkiksi merkintä kiinni, ~^ osoittaa, että vertailukohtana olevasta tekstistä puuttuu pilkku, muutoin tekstit ovat identtisiä. Merkintää on käytetty ainoastaan välimerkkeihin liittyvien erojen ilmaisemiseen. |
| 🠺 tekstiä 🠸 | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kohtia, joihin kirjailija on tehnyt lisäyksen. |
| ⸢ tekstiä ⸣ | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kohtia, joihin kirjailija on tehnyt poiston. |
| / / | Viittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä lyijykynällä tehtyihin tekstimuutoksiin, jotka on tulkittu muiden kuin Kiven tekemiksi. |
| ⫽ ⫽ | Viittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä mustekynällä tehtyihin tekstimuutoksiin, jotka on tulkittu muiden kuin Kiven tekemiksi. |
| kursivoitu teksti | Ilmaisee käsikirjoitusnäkymässä lyijykynällä tehtyihin tekstimuutoksiin. |
| ► ◄ ja ► ◄ | Osoittaa näytelmätekstin vertailunäkymässä yhden kappaleen laajuisia tai sitä pidempiä tekstialueita, joissa Kihlauksen ensipainoksen (1866) teksti poikkeaa näytelmäkäsikirjoituksen viimeisestä Kiven kirjoittamaksi tulkitusta tekstikerrostumasta. Mustia kolmioita käytetään käsikirjoituksen puolella (vasen palsta) ja punaisia kolmioita ensipainoksen puolella (oikea palsta). |
Lyhenteet ja tekstikriittiset selitykset
| s.v. | Sub voce (lat ’sanan alla’); viittaa tiettyyn hakusanaan aakkostetussa hakuteoksessa. |
| vanh. | Vanhentunut; jo käytöstä poistunut sanan muoto. |
| vrt. | Vertaa; ilmaisee kommentaarissa tekstikohdan mahdollisen lähteen. Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole esittää, että kyseinen lähde olisi ainoa mahdollinen tai että kirjailija olisi suoraan poiminut ilmaisun käyttöönsä kyseisestä lähteestä. |
| [lisäys] | Osoittaa tekstikerrostumataulukossa, että kyseinen tekstikohta on käsikirjoitukseen tehty lisäys. Yhdistelmämerkintä [lisäys lyijyk.] kertoo, että lisäys on tehty lyijykynällä. |
| [poist.] | Osoittaa, että kyseiseen tekstikohtaan on tehty poistomerkintä. |
| [puuttuu] | Osoittaa, että kyseinen kohta puuttuu viitatusta tekstilähteestä. |
| [lyijyk.] | Osoittaa, että kyseisessä tekstikohdassa on käytetty lyijykynää; muilta osin käsikirjoituksissa on käytetty mustekynää. |
Kielilyhenteet
| murt. | murteellinen (ei yleisessä käytössä 1800-luvun kirjakielessä) |
| ru | ruotsi |
| sm-ru | suomenruotsalaiset murteet |
Lähteiden lyhenteet
Raamatun kirjojen lyhenteet
| Ilm. | Johanneksen ilmestys |
| Hepr. | Kirje heprealaisille |
| 1. Kor. | Ensimmäinen kirje korinttilaisille |
| Laul. l. | Laulujen laulu |
| Luuk. | Luukkaan evankeliumi |
| Matt. | Matteuksen evankeliumi |
| 1. Moos. | Ensimmäinen Mooseksen kirja |
| 1. Piet. | Ensimmäinen Pietarin kirje |
| Sir. | Sirakin kirja |
Muiden lähteiden lyhenteet
| Anon. | Anonyymi kirjoittaja, lähde julkaistu ilman kirjoittajan nimeä. |
| WK | Uusi Suomenkielinen Wirsi-Kirja (1701/1841). |
Edition käyttöä tukeva painettu editio
Aleksis Kivi, Kihlaus. Leo ja Liina. Selman juonet. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1416. Helsinki: SKS 2015.
