Generating File...

Close

Action

Close
Leo ja Liina: näytelmäteksti about Esipuhe Näytelmätekstin toimitusperiaatteet Kommentaariviitteiden toimitusperiaatteet Porvariston nousu, pienoisnäytelmä ja Kivi (Pentti Paavolainen) Leo ja Liina – yksinäytöksinen näytelmä (Juhani Niemi) Leon ja Liinan julkaisuhistoria (Sakari Katajamäki) Kiven pienoiskomediat näyttämöllä ja valkokankaalla (Pentti Paavolainen ja Kimmo Laine) Kiven komedioiden kieli: herrasväen puhetta ja kyökkisuomea (Petri Lauerma) Käyttöohje Appendices Näytelmän tekstiin tehdyt muutokset Leon ja Liinan laitokset Lähteet Authors Feedback

Lähteet

Edition toimitettujen näytelmätekstien lähteinä käytetyt painetut laitokset ja käsikirjoitukset

Asiakirjojen tarkemmat arkistolliset tiedot, kuten niiden aiemmat arkistotunnisteet, tiedot mahdollisista mikrofilmeistä sekä omistushistoriasta, ovat saatavissa verkkojulkaisuun Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa (http://neba.finlit.fi/kivi/) sisältyvästä digitaalisesta arkistosta (SKS 2007).

Aleksis Kivi, Leo ja Liina. – Aleksis Kivi, A. Kiven valitut teokset. II. Seitsemän veljestä Valittuja runoja Ennen julkaisemattomia teoksia. [Alkulause (B. F. Godenhjelm) – Seitsemän veljestä – Valittuja runoja – Koti ja kahleet – Leo ja Liina.] Toim. B. F. Godenhjelm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 55 osa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1878, 477–509. (Merkki merkiltä on vertailtu SKS:n kirjaston kappaletta Kansalliskirjaston kappaleeseen sekä Edithin toimituksen hallussa olevaan kappaleeseen.)

Arkistolähteet

Kansalliskirjasto. DIGI – Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Saatavissa: URL: http://digi.kansalliskirjasto.fi/ (10.10.2014)

Kansalliskirjasto. Käsikirjoituskokoelmat. A. J. Tenkasen kokoelma.

Kansalliskirjasto. Käsikirjoituskokoelmat. M. & K. A. Weckströmin kokoelma.

Kansallisteatteri. Pääkirjakokoelma.

MTV:n arkisto.

Museovirasto. Historiallinen kuva-arkisto.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto (SKS KIA). Aleksis Kiven arkisto. Saatavissa: Kiven digitaalinen arkisto. – Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa. Helsinki: SKS 2007. Saatavissa: URL: http://neba.finlit.fi/kivi/

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto (SKS KIA). Aleksis Kiven Seuran arkisto.

Teatterimuseon arkisto (TeaMA). Seppo Wallinin arkisto.

Yleisradion arkisto. Äänite-, kuvanauha- ja digitoidut kokoelmat sekä tietokannat.

Muut lähteet

-a-e-i [Johan Galetski] (1852) Tjugu kopek silfer. Ett litet tidfördrif i en akt med sång. Helsingfors: Er. Meuller.

Ahlman, Ferdinand (1865) Svenskt-Finskt Lexikon – Ruotsalais-Suomalainen Sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 38. Helsingfors: SKS. Saatavissa: URL: http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ahlman_sanastot/ahlman_sanastot_coll_rdf.xml. (22.12.2014)

Ahlman, Ferdinand (1869) Sanaluettelo – Ordregister. – Z. J. Cleve, Sielutieteen oppikirja. Helsinki: G. W. Edlund, 103–112. Saatavissa: URL: http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ahlman_kirjat/cleven_sielutiede1869_rdf.xml. (22.12.2014)

Ahlqvist, August (1861) Runouskirjallisuutta. – Mehiläinen 1/1861, 11–18.

Ahlqvist, August (1872) Margareta. Näytelmä 1:ssä näytöksessä. Kirjoittanut A. – Kieletär 2/1872, 39–50.

Aitchison, Jean (1987/1996) Words in the Mind. An Introduction to the Mental Lexicon. Oxford: Blackwell Publishers.

Alftan, Roope (1984) Selman juonet – harvinaista Kiveä. – Ilta-Sanomat 10.10.1984.

Alhoniemi, Pirkko (1969) Isänmaan korkeat veisut. Turun ja Helsingin romantiikan runouden patrioottiset ja kansalliset motiivipiirit. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 294. Helsinki: SKS.

A. L–la [Aarne Laurila] (1953) Shakespearesta Kiven kantaesitykseen, teatterikoulun näytteitä. – Suomen Sosialidemokraatti 3.4.1953.

a-m. (1846) Teater-revy. – Åbo Tidningar 15.7.1846.

Andegård, Margita (1991) Aleksis Kivi som mystifikation. – Hufvudstadsbladet 20.4.1991.

Anonyymi (1847a) Theater. – Helsingfors Tidningar 10.3.1847.

Anonyymi (1847b) Sommarnatten. – Morgonbladet 23.9.1847.

Anonyymi (1848a) Theater. – Åbo Tidningar 21.3.1848.

Anonyymi [Zacharias Topelius] (1848b) Theater. I det gröna. Lustspel i 3 akter af F. Berndtson. – Helsingfors Tidningar 19.2.1848.

Anonyymi (1848c) Yhteenweto yhteisistä asetuksista, jotka saarnastuoleista, Suomen isoruhtinaanman kirkoissa, wuotuisesti pitää ylösluettaman; tiedon kanssa, millä ajalla wuodesta sen tapahtua pitää. Helsingissä: J. Simeliuksen perilliset.

Anonyymi [Zacharias Topelius] (1849) Theater. Sommarnatten, Skådespel af N. H. Pinello efter Heiberg. Musiken af C. Greve. – Helsingfors Tidningar 10.2.1849.

Anonyymi [Zacharias Topelius] (1850a) De Inhemska Pjeserna. – Helsingfors Tidningar 13.2.1850.

Anonyymi (1850b) Theater. – Helsingfors Tidningar 21.12.1850.

Anonyymi (1852a) Theater. – Morgonbladet 16.8.1852.

Anonyymi (1852b) Theater. (Insändt.). – Åbo Underrattelser 11.5.1852.

Anonyymi (1852c) Åbo. Teatern. – Åbo Tidningar 11.5.1852.

Anonyymi (1854) Theater. – Åbo Underrattelser 20.10.1854.

Anonyymi [Zacharias Topelius] (1855) Theater. – Helsingfors Tidningar 28.2.1855.

Anonyymi (1859) Theater. – Helsingfors Tidningar 4.5.1859.

Anonyymi (1869a) Alku suomenkieliseen teateriin. – Tapio 16.1.1869.

Anonyymi (1869b) Helsingistä. – Kansan Lehti 16.1.1869.

Anonyymi (1869c) Helsingistä. – Oulun Wiikko-Sanomia 30.1.1869.

Anonyymi [Anton Almberg] (1869d) Tammik. 4. p. – Uusi Suometar 4.1.1869.

Anonyymi (1869e) Teaterrepresentationer på finska språket. – Åbo Underrätelser 7.1.1869.

Anonyymi (1870) Suomenkielisiä näytelmiä. – Uusi Suometar 4.1.1870.

Anonyymi (1873a) Kuopiosta. Suomalainen teateri-seura. – Tapio 19.7.1873.

Anonyymi (1873b) Småbref från hufwudstaden. – Morgonbladet. Tidning for Politik, Ekonomi och Litteratur. 22.10.1873.

Anonyymi [Anton Almberg] (1873c) Suomalainen teateri. – Uusi Suometar 14.3.1873.

Anonyymi [Anton Almberg] (1873d) Suomalainen teateri. – Uusi Suometar 5.5.1873.

Anonyymi (1873e) Suomal. näytelmiä. – Suomenlehti 28.10.1873.

Anonyymi (1873f) Suomal. näytelmäseura. – Suomenlehti 11.2.1873.

Anonyymi [Eliel Aspelin] (1873g) Teater. – Morgonbladet. Tidning for Politik, Ekonomi och Litteratur 15.3.1873.

Anonyymi (1879) Kirjallinen katsaus. – Kirjallinen Kuukauslehti 4/1879, 86–93.

Anonyymi (1885) Kirje Karstulasta. 7.1.1885. – Keski-Suomi 10.1.1885.

Anonyymi (1888) Iltahuwit. – Satakunta 29.9.1888.

Anonyymi (1903a) Aleksis Kiwen 70 syntymäpäiwän muistoksi. – Kansan Lehti 10.10.1903.

Anonyymi (1903b) Kirjallisuutta ja taidetta. Suomen Näyttämö. – Tampereen Uutiset 17.10.1903.

Anonyymi (1904a) Kirjallisuutta ja taidetta. Teatterissa. – Uusi Aura 19.4.1904.

Anonyymi (1904b) Taidetta. Suomen Näyttämö. – Karjala 23.2.1904.

Anonyymi (1905) Tampereen työwäenteatteri Pispalassa. – Aamulehti 4.6.1905.

Anonyymi (1910a) Viipurin Työväen Yhdistys huvitoimikunta. – Työ. 5.1.1910.

Anonyymi (1910b) [Ilmoitus.] – Karjala 15.1.1910.

Anonyymi (1916a) [Uutinen.] – Päivän Tiedot 2.3.1916.

Anonyymi (1916b) [Ilmoitus.] – Karjalan Sanomat 2.3.1916.

Anonyymi (1921) Aleksis Kiven teosten filmitulkinta. – Filmiaitta 1/1921, 5.

Anonyymi (1942) Uudisraivauksen runoilija, yhteishengen tulkitsija, suomalaisen huumorin tehostaja. Kiven runous tarjoaa positiivisia yhtymäkohtia nykyhetken jälleenrakennustyöhön. – Uusi Suomi 11.10.1942.

Anonyymi (1952) Viime näytäntövuoden tilitystä. Teatteriarvostelijat puntaroivat tuloksia. – Teatteri 13/1952, 4.

Anonyymi [Urho Verho] (1965a) Voittoisa Kihlaus. – Turun Sanomat. Päiväämätön lehtileike.

Anonyymi (1965b) Ylioppilasteatterin ”Kihlaus” sai paljon kiitosta Saksassa. – Turun Sanomat 7.8.1965.

Anonyymi (1967) Kuusi uutta ensi-iltaa syysnäytäntökaudella. – Etelä-Suomen Sanomat 15.9.1967.

Apo, Satu (2014) Kiven Kullervo verrattuna Lönnrotin runoelmaan. – Aleksis Kivi, Kullervo. Näytelmä viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma ja Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1397, Tiede. Helsinki: SKS, 164–199.

A. R-suo. [Aimo Routasuo] (1948) ”Selman juonet” Aleksis Kiven Seuran juhlassa. – Uusi Suomi 13.4.1948.

Aspelin-Haapkylä, Eliel (1906) Suomalaisen teatterin historia. I. Teatterin esihistoria ja perustaminen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 115. Helsinki: SKS.

Aspelin-Haapkylä, Eliel (1907) Suomalaisen teatterin historia. II. Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera 1872–79. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 115. Helsinki: SKS.

Aspelin-Haapkylä, Eliel (1909) Suomalaisen teatterin historia. III. Nousuaika 1879–93. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 115. Helsinki: SKS.

Aulavuo, Arto (1991a) Selman juonet groteskina farssina – Itä-Savo 20.4.1991.

Aulavuo, Arto (1991b) Selman juonet farssina. – Keskipohjanmaa 24.4.1991.

B. (1934) Kivi-dramatik pa Svenska Teatern. – Arbetarbladet 12.10.1934.

Bergbom, Karl Johan (1868) Det historiska dramat i Tyskland. Diss. Kejserliga Alexandersuniversitetet i Finland. Helsingfors: J. C. Frenckell & son.

Bergbom, Karl (1872a) Muutamia sanoja nykyisistä teatterioloistamme. – Kirjallinen Kuukauslehti 3/1872, 73–82.

Bergbom, Karl (1872b) Några ord om våra nuvarande teaterförhållanden. – Morgonbladet 10.4., 11.4. ja 12.4.1872.

Bergbom, Kaarlo (1868/1908). Historiallinen draama Saksassa. Suom. V. Tarkiainen. – Kaarlo Bergbomin kirjoitukset II. Tutkimukset ja arvostelut. Toim. Eliel Aspelin-Haapkylä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 119. Helsinki: SKS, 3–133.

Bergbom, Kaarlo – Kauppinen, Eino (1872/1960) Kaarlo Bergbom ja suomalaisen teatterin synty. Kaarlo Bergbomin kirjoitukset teatterioloistamme 1872. Johdannon kirjoittanut Eino Kauppinen. Helsinki: Otava.

Bergman, Gösta M. (1966) Den moderna teaterns genombrott 1890–1925. Stockholm: Bonniers.

Bergson, Henri (1900/2000) Nauru. Tutkimus komiikan merkityksestä. Suom. Sanna Isto ja Marko Pasanen. Helsinki: Loki-Kirjat.

Berndtson, Fredrik (1844) Fennomanen, skämt i två taflor. – Necken. Poetisk kalender för 1845. Första argangen. Helsingfors: J. C. Frenckell & Son. Imprimatur G. Rein, 167–198.

Berndtson, Fredrik (1845) Friarn från Åbo, lustspel i två akter. – Necken. Poetisk kalender för 1846. Andra årgången. Helsingfors: J. C. Frenckell & Son. Imprimatur G. Rein, 155–213.

Berndtson, Fredrik (1846) Kamrer Tullboms sista äventyr. – Morgonbladet 26.2., 2.3. ja 5.3.1846.

Berndtson, Fredrik (1847) Enleveringen, lustspel i tre handlingar. – Morgonbladet 3.12.– 10.12, 14.–21.12. ja 24.12.-31.12.1846.

Berndtson, Fredrik (1848a) I det gröna, lustspel med sång i 3 akter. – Morgonbladet 15.6.–31.7.1848.

Berndtson, Fredrik (1848b) Kungens porträtt, Komedi i 1 akt. – Necken. Poetisk kalender för 1849. Fjärde argangen. Utgifven av F. Berndtson. Helsingfors: J. C. Frenckell & Son. Imprimatur N. A. Gyldén, 1–44.

Berndtson, Fredrik (1879) Dramatiska studier och kritiker. Helsingfors: Edlund.

Biblia. Se on: Koko Pyha Raamattu; Esipuhetten, Lukuin sisällepitoin, Yhtäpitäväisten Raamatun paikkain osotuksen, ja lisättyin Registerein kanssa. Porvoo: P. Widerholm. 1853.

von Brinkman, Carl Gustaf (1842) Vitterhets-försök. Första delen. Stockholm.

Brotherus, Greta (1963) Försiktig start. – Nya Pressen 17.5.1963.

Busenfreund [August Schauman] (1859) Utdrag ur ett bref till en vän i landsorten. – Papperslyktan 9.5.1859.

Büchner, Georg (1838/1984) Leonce und Lena. Suom. Eeva-Liisa Manner. – Teokset ja kirjeet. Toim. Riitta Pohjola. Helsinki: Love Kirjat.

Cervantes Saavedra, Miguel de (1615/2011) Välinäytöksiä. Suomennos, selitykset ja esipuhe Arto Rintala. Turku: Faros.

Corander, Axel Gabr. (1869) Wiipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran wuosikertomus 1869. – Ilmarinen 12.2.1869.

Cygnaeus, Fredrik (1886) Samlade Arbeten V. Literaturhistoriska och blandade arbeten. Tredje bandet. Haft. 2–4. Red. E. Nervander. Helsingfors: C. G. Edlund.

Cygnaeus, Gustaf (1889) Åbo teater, 1839–1889. Ett bidrag till Finlands teaterhistoria. Åbo: Åbo boktryckeri.

Dalins ordbok. Ordbok ofver svenska språket af A. F. Dalin. Stockholm. 1850–1853. Saatavissa: URL: http://spraakbanken.gu.se/dalin/. (22.12.2014)

Deak, Frantisek (1993) Symbolist theater. Thge formation of an avant-garde. Baltimore: Johns Hopkins University Press.

Dietl, Cora (1998) Das frühe deutsche Drama, von den Anfängen bis zum Barock. Helsinki: Universitätsverlag. Dramadatabasen Daniel. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland. Saatavissa: URL: http://www.sls.fi (20.8.2015)

Ekelund, Erik (1966) Aleksis Kivi. Suom. Caius Kajanti. Helsinki: Caius Kajanti.

Elo, Paavo E. S. (1950) Aleksis Kiven persoonallisuus. Porvoo ja Helsinki: WSOY.

E. P-la [Erkki Palola] (1948) Arvokas kulttuuritilaisuus. – Helsingin Sanomat 13.4.1948.

Eteläpää, Heikki (2002) ”Jees, Teatteria!” – sanoi vääpeli Ryhmy. Sotateatterit 1941–1944. Suomen Teatterikerhojen liitto. Helsinki: Edita.

Eurén, G. E. (1851) Finsk Språklära i Sammandrag G. E. Eurén. Åbo: G. E. Eurén.

Europaeus, D. E. D. (1853) Svenskt-Finskt handlexikon – Ruotsalais-Suomalainen sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 16. Helsingfors: SKS. Saatavissa: URL: http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/europaeus_sanastot/europaeus_sanastot_coll_rdf.xml. (22.12.2014)

Faivre, Bernard (1988) La piété et la fete (des origines a 1548) – Le théâtre en France, 1. du Moyen Age à 1789. Dir. Jacqueline de Jomaron. Paris: Armand Colin.

Fischer-Lichte, Erika (1990a) Geschichte des Dramas. Epochen der Indentität auf dem Theater von der Antike bis zur Gegenwart. Band 1. Von der Antike bis zur deutschen Klassik. Uni-Taschenbücher 1565. Tübingen: A. Francke Verlag.

Fischer-Lichte, Erika (1990b) Geschichte des Dramas. Epochen der Indentität auf dem Theater von der Antike bis zur Gegenwart. Band 2. Von der Romantik bis zur Gegenwart. Uni-Taschenbücher 1566. Tübingen: A. Francke Verlag.

von Frenckell, Ester-Margaret (1972) ABC för teaterpubliken. Borga: Söderström.

F. S. (1950) Tampereen Teatteri. – Helsingin Sanomat 22.10.1950.

Galetski, Johan (1850) Tjugo kopek silfver. En komedi. – Aina. Poetisk kalender 1851. Helsingfors: Frenckell & Son, E. Meullers förlag, 1–55.

Gall, Timothy L. – Hobby, Jeneen (2009) Worldmark Encyclopedia of Cultures and Daily Life. Farmington Hills, Michigan: Gale.

Godenhjelm, B. F. (1878) Alkulause. – A. Kiven valitut teokset. II. Seitsemän veljestä. Valittuja runoja. Ennen julkaisemattomia teoksia. Toim. B. F. Godenhjelm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 55, 2. Helsinki: SKS.

Godenhjelm, B. F. (1912/1934) Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista. Pro memoria. – Virittäjä 38/1934, 298–299.

Gröndahl, Henry G. (1978) Levande klassiker. – Hufvudstadsbladet 21.9.1978.

Haapanen, Irmeli (2001) Yövieraat heittäytyivät herkiksi. – Turun Sanomat 20.7.2001.

Haltsonen, Sulo (1951) Aleksis Kiveä vierailla kielillä. − Kultanummi. Aleksis Kiven seuran juhlajulkaisu. Otto Mannisen muistolle omistettu. Toim. V. Tarkiainen, Urpo Harva, Viljo Kojo, Unto Kupiainen, Sulho Ranta, Jussi Snellman, Kaarlo Urpelainen, Matti Visanti. Helsinki: Otava, 171–184.

Haltsonen, Sulo (1964) Aleksis Kivi 1860–1960. Bibliografinen opas Kiven maailmaan. Tehty Aleksis Kiven Seuran toimeksiannosta. Tietolipas 35. Helsinki: SKS.

Hannikainen, Pietari (1845) Sukuylpeys. – Kanawa 14.6.–12.7. ja 16.08.1845.

Harkimo, Osmo (1982) Erik Blomberg – elämä ja kamera. Ohjaus: Osmo Harkimo. Käsikirjoitus: Osmo Harkimo ja Kaarle Stewen. Yleisradio. TV1.

Hautanen, Raimo (1984) Teatterinaivismia. – Pohjalainen 12.10.1984.

Helenius, Carl (1838) Suomalainen ja Ruozalainen Sana-Kirja – Finsk och Svensk samt Svensk och Finsk Ord-Bok. Turku: C. L. Hjelt. Saatavissa: URL: http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/helenius/helenius_rdf.xml. (22.12.2014)

Heller, Monica (1988) Codeswitching. Anthropological and Sociolinguistic Perspectives. Berlin: Mouton de Gruyter.

Hirn, Sven (1982) Vara danspedagoger och dansnöjen. Undervisning och evenemang före 1914. Helsingfors: SLS.

Hirn, Sven (1998) Alati kiertueella. Teatterimme varhaisvaiheita vuoteen 1870. Helsinki: Yliopistopaino.

Hirn, Yrjö (1949) Teatrar och teaterstrider i 1800-talets Finland. Helsingfors: Holger Schildts förlag.

H. J-nen [Huugo Jalkanen] (1948) Aleksis Kiven Seuran Kivi-juhla. – Uusi Suomi 12.10.1948.

H. J-nen [Huugo Jalkanen] (1953) Teatterikoulun toiset näytteet. – Uusi Suomi 2.4.1953.

Hj. L. [Hjalmar Lenning] (1934) Kivijubileet pa Svenska teatern. – Hufvudstadsbladet 11.10.1934.

Holland, Peter – Patterson, Michael (1995) Eighteenth-Century Theatre. – The Oxford Illustrated History of Theatre. Ed. John Russel Brown. Oxford & New York: Oxford University Press, 255–296.

Honko, Lauri (1955) Noidannuoli. Pro gradu -työ. S-sarja 50. Helsingin yliopisto. Folkloristiikan laitos.

Hurme, Juha (2002) Esipuhe. – Aleksis Kivi, Kihlaus, Kullervo, Leo ja Liina. Helsinki: WSOY, 7–11.

Hurme, Juha (2005) Toisinajattelija. – Hiidenkiveltä. Näkokulmia Aleksis Kiveen. Toim. Timo Niitemaa. Turku: Turun Aleksis Kivi -kerho ry, 21–25.

Hurme, Juha (2014) Nyljetyt ajatukset. Helsinki: Teos.

Hurskainen, Tiina – Kittilä, Jukka (toim.) (2011) Ylilyönteihin altis viisikymppinen. Turun Ylioppilasteatterin tarinoita 1959–2009. Turku: Turun Ylioppilasteatteri.

Häkkinen, Kaisa (1994) Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia. Helsinki: WSOY.

Hällström, Roland af (1936), Filmi – aikamme kuva. Filmin historiaa, olemusta ja tehtäviä. Jyväskylä ja Helsinki: Gummerus.

-i. -i. [Onni Haini] (1953) Työväen Teatterin Aleksis Kivi-juhla. – Työn Voima 10.10.1953.

Ikola, Osmo (1972) Kirjakieli ja puhekieli, yleiskieli ja murre. – Sananjalka 14/1972, 16–26.

ILONA-esitystietokanta. TINFO Teatterin tiedotuskeskus ja Teatterimuseo. Saatavissa: URL: http://ilona.tinfo.fi/. (12.1.2015)

Itkonen, Terho (1989) Nurmijärven murteesta. – Nurmijärven murrekirja. Kotiseudun murrekirjoja 10. Helsinki: SKS, 340–377.

Jokinen, Maijaliisa (1990) ”Hustote till” sanoi Ruotsalainen eli kielten kohtaaminen ilon, surun ja muun mielimurteen lähteenä suomalaisessa kirjallisuudessa. – Från Pohjolas porten till kognitiv kontakt. Vänskrift till Erling Wande den 9 maj 1990. Red. Ingrid Almqvist, Per-Erik Cederholm och Jarmo Lainio. Stockholm studies in Finnish language and literature 6. Stockholm: Stockholm University, 61–77.

Juteini, Jaakko (2009) Kootut teokset I. Toim. Klaus Krohn. Helsinki: Viipurin Suomalainen kirjallisuusseura.

Järviö-Nieminen, Iris (1959) Suomalaiset sanomukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 259. Helsinki: SKS.

Kaisla, Seppo (1990) Suunnitelma sai palojokelaiset takajaloilleen. – Uusi Suomi 24.2.1990.

Kajanto, Anneli (1991) Kansallisen Selman juonet on outo sekoitus. – Ilkka 9.5.1991.

Kajava, Jukka (1984) Tiukkaa ja kyynistä Kiveä. – Helsingin Sanomat 9.10.1984.

Kajava, Jukka (1991) Selma juonii betonimöhkäleiden seassa. Aleksis Kiven ilveily tehdään Willensaunassa moottoriteiden katveessa nykykurjien komediana. – Helsingin Sanomat 20.4.1991.

Kalemaa, Kalevi (2001) Eino Salmelainen, elämä ja teatteri. WSOY: Helsinki.

Kallinen, Timo (2001) Näyttämötaiteilijasta teatterityöntekijäksi. Miten moderni tavoitti suomalaisen teatterikoulutuksen. Acta Scenica 7. Helsinki: Teatterikorkeakoulu.

Kallio, O. A. (1911/1928) Uudempi suomalainen kirjallisuus I. Perustava aika (kansallisromantiikka). Porvoo: WSOY.

Katajamäki, Sakari (2010) Nummisuutarien julkaisuhistoria. – Aleksis Kivi, Nummisuutarit. Komedia viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko ja Petri Lauerma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1284, Tiede. Helsinki: SKS, 129–155.

Katajamäki, Sakari (2015) Kiven pienoiskomedioiden julkaisuhistoriat. – Aleksis Kivi, Kihlaus. Leo ja Liina. Selman juonet. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1416. Helsinki: SKS, 33–46.

Katajamäki, Sakari (2017) Karkurien julkaisuhistoria. – Aleksis Kivi, Karkurit. Näytelmä viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Riitta Pohjola-Skarp (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi ja Pentti Paavolainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1428. Helsinki: SKS, 31–41.

Kauppinen, Eeva (1999) Kova tekemisen nälkä. Nälkä tuntuu katsomossa. – Kaleva 18.4.1999.

Kauppinen, Eino (1952a) Kirjallinen Kuukauslehti. Vaiheet, sisällys, merkitys. Helsinki: Otava.

Kauppinen, Eino (1952b) ”Margaretan” ja ”Kihlauksen” ensimmäisistä esityksistä. – Teatteri 16/1952, 4.

Kielitoimiston sanakirja 1–3 (2006). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 140. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Saatavissa: URL: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ (22.12.2014)

Kihlman, Marten (1969a) Foajéscenen blev KOM. – Hufvudstadsbladet 3.10.1969.

Kihlman, Marten (1969b) Två enaktare av Kivi. – Hufvudstadsbladet 12.10.1969.

Kinnunen, Aarne (1967) Aleksis Kiven näytelmät. Analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valoissa. Porvoo ja Helsinki: WSOY.

Kivi, Aleksis (1877) A. Kiven valitut teokset I. Draamalliset teokset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 55. Helsinki: SKS.

Kivi, Aleksis (1916) Kootut teokset. III osa. Näytelmiä. Olviretki Schleusingenissä. Leo ja Liina. Canzio. Selman juonet. Alma. Julkaissut E. A. Saarimaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 138. Helsinki: SKS.

Kivi, Aleksis (1919/1947) Kootut teokset II osa. Näytelmiä. Kullervo. Nummisuutarit. Karkurit. Kihlaus. Yö ja päivä. Lea. Margareta. Toim. E. A. Saarimaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 138. Helsinki: SKS.

Kivi, Aleksis (1916/1950) Kootut teokset III osa. Näytelmiä. Olviretki Schleusingenissä. Leo ja Liina. Canzio. Selman juonet. Alma. Toim. E. A. Saarimaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 138. Helsinki: SKS.

Kivi, Aleksis (2012) Kirjeet. Kriittinen editio. Toim. Juhani Niemi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1386, Tiede. Helsinki: SKS.

Kivi, Aleksis (2015) Kihlaus. Leo ja Liina. Selman juonet. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1416. Helsinki: SKS

Kjellin, Gösta (1999) Dramat i Finland: första akten. – Finlands svenska litteraturhistoria. Första delen 1400–1900. Utg. Johan Wrede. Helsingfors & Stockholm: SLS/Atlantis, 363–372.

K. L. [Kasimir Leino] (1903) Kirjallisuus ja taide. Aleksis Kiven 70 syntymäpäivä. – Kansan Lehti 13.10.1903.

Klinge, Matti (1978) Ylioppilaskunnan historia. Toinen osa. 1853–1871. Kansalaismielen synty. Helsinki: HYY & Gaudeamus.

Klotz, Volker (1980) Bürgerliches Lachtheater. Komödie, Posse, Schwank, Operette. München: Deutscher Taschenbuch.

K. M. [Kaarlo Marjanen] (1934) Ruotsalaisen teatterin Kivi-näytäntö. – Uusi Suomi 11.10.1934.

Koivisto, Helinä (1966) Aleksis Kiven kielen irrallisista aineksista. Suomi 111:3. Helsinki: SKS.

Kokko, Ossi (2014) DIGI – Kansalliskirjaston digitoidut aineistot -verkkopalvelusta koottu selvitys Leon ja Liinan esityksistä 1878–1910. Edithin toimituksen hallussa.

Kolehmainen, Ritva (2008) Kuopion konkarit valloittavat Herrojen Eevan. – Uutispäivä Demari 17.12.2008.

Kopist (1859) Studentspektakel. – Papperslyktan 26.4.1859.

Korsberg, Hanna (2004) Politiikan ja valtataistelun pyörteissä. Suomen Kansallisteatteri ja epävarmuuden aika 1934–1950. Helsinki: Like.

Koskela, Anja (2001) Informaatioyhteiskunnassa elämä on chat-chat-chat’ta. – Ilkka 16.9.2001.

Koskenniemi, V. A. (1934) Aleksis Kivi. Porvoo & Helsinki: WSOY.

Koski, Pirkko (1978) Intimin perinteinen ”Kihlaus”. – Demari 30.9.1978.

Koski, Pirkko (1987) Kansan teatteri II. Helsingin kansanteatteri. Helsinki: Helsingin teatterisäätiö.

Koskimies, Rafael (1974) Aleksis Kivi. Henkilö ja runous. Helsinki: Otava.

K. V. [Kyllikki Villa] (1965) Turun Ylioppilasteatteri menestyi hyvin Saksassa. – Maakansa 10.8.1965.

Kyyrö, Kauko (1961) Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Aleksis Kivi. – Sananjalka 3/1961, 166–171.

Kyyrö, Kauko (1966) Tuulta ja tyyntä. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura 1845–1965. Acta Universitatis Tamperensis ser, B vol. 3. Tampere: Tampereen yliopisto.

Lagervall, Jakob (1834) Ruunulinna. Murhekuvaus. 5:sä Tapauksessa. Helsinki: Wasenius. Saatavissa: URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000110. (22.12.2014.)

Lahtinen, Outi (2003) Kansallisia yhteisötutkielmia. Kivi ja Kilpi avautuvat uudesti Hurmeen lukutavalla. – Teatteri 5/2003, 30–31.

Lahtinen, Outi (2005) Aikamatkoja Suomenmaassa. Näkökulmia kansallisiin kokemuksiin. – Teatteri 7/2005, 20–21.

Laitinen, Kai (1984) Aleksis Kiven kaksi maailmaa. – Kai Laitinen, Metsästä kaupunkiin. Esseitä ja tutkielmia kirjallisuudesta. Helsinki: Otava, 65–77.

Laitinen, Kai (1987) Aleksis Kivi. – Aleksis Kivi. I osa. Kodin suuret klassikot. Toim. Kai Laitinen. Espoo: W+G, 5–104.

Lauerma, Petri (2004) Aluemurre vai murteiden yhdistelmä – keskustelu kirjakielen perustasta 1800-luvun alkupuolella. – Yhteistä kieltä tekemässä. Toim. Katja Huumo, Lea Laitinen ja Outi Paloposki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 979. Helsinki: SKS, 136–176.

Lauerma, Petri (2005) Gustaf Renvall suomen kirjakielen standardoijana. – Sananjalka 47/2005, 119–157.

Lauerma, Petri (2007) 1900-luvun alun helsinkiläistä päiväkirjakieltä. – Sananjalka 49/2007, 162–171.

Lauerma, Petri (2009) Aleksis Kivi – kirjailija kahden kielikauden välillä. – Tulinuija. Toim. Jaakko Yli-Paavola ja Pekka Laaksonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1246. Helsinki: SKS, 132–142.

Lauerma, Petri (2010) Nummisuutarit Kiven kielen kuvastajana. – Nummisuutarit. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko ja Petri Lauerma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1284, Tiede. Helsinki: SKS, 121–128.

Laurila, Aarne (1969a) Kihlaus tänäpänä. – Suomen Sosialidemokraatti 8.10.1969.

Laurila, Aarne (1969b) Kun Lea voittaa. – Suomen Sosialidemokraatti 12.10.1969.

Laurila, Vihtori (1943) Aleksis Kivi ja Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura. – Juhlakirja J. V. Lehtosen täyttäessä 60 vuotta 8.XII.1943. Toim. Rafael Koskimies, Aarne Anttila ja Sulo Haltsonen. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 7. Helsinki: SKS, 135–146.

Lehtinen, Raija (1990) Kelpo kyökkisuomea. – Sana kiertää. Kirjoituksia suomen kielestä. Toim. Maija Länsimäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 80. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 336–340.

Lehtonen, J. V. (1928) Runon kartanossa. Johdatusta Aleksis Kiven runouteen. Helsinki: Otava.

Lehtonen, J. V. (1931) Aleksis Kivi aikalaistensa arvostelemana. Helsinki: Otava.

Lehtonen, J. V. (1933) Toivioretki Nurmijärvelle y.m. lukuja Aleksis Kivesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 195. Helsinki: SKS.

Lehtonen, Tiina-Maija – Hako, Pekka (toim.) (1987) Kuninkaasta kuninkaaseen eli Suomalaisen oopperan tarina. Helsinki: WSOY.

Leikola, Anto – Lokki, Juhani – Stjernberg, Torsten (1986/1993) Taiteilijaveljekset von Wright. Suomen kauneimmat lintumaalaukset. Helsinki: Otava.

Leino, Kasimir (1904) Kirjallisuutta ja taidetta. Suomen Näyttämö. – Päivälehti 14.6.1904.

Lempiäinen, Petri (1990) Kulttuurihistoriallinen maisema louhitaan pilalle. Aleksis Kiven synnyinkodin ympäristöstä kivityömaa. – Uusi Suomi 24.2.1990.

Lindenberg, Daniel (1989) La tentation du vaudeville. – Le théatre en France, 2. de la Révolution à nos jours. Sous la direction de Jacqueline de Jomaron. Paris: Armand Colin, 163–189.

Lippa (1950) Lipoittain. Tammerkosken sillalla ja sillan takana. – Uusi Suomi 1.11.1950.

Lounela, Pekka (2004) Kohti arvoa ja ansiota. Suomen Näyttelijäliitto 1913–1975. Toim. Outi Lahtinen. Helsinki: Like.

L. T-nen [Leo Tujunen] (1948) Aleksis Kiven Seuran Kivi-juhla. – Helsingin Sanomat 12.10.1948.

Lüchou, Marianne (1977) Svenska Teatern i Helsingfors. Repertoar, styrelser och teaterchefer, konstnärlig personal 1860–1975. Borga & Helsingfors: Stiftelsen för Svenska Teatern I Helsingfors och Söderström.

L. V. [Lauri Viljanen] (1934) Kiven pienoisdraamoja Ruotsalaisessa teatterissa. – Helsingin Sanomat 11.10.1934.

Länsi (1951) Juhlatunnelmia. – Teatteri. Näyttämön ja katsomon sana. Joulunumero 1951 (19.12.1951), 6.

Lönnrot, Elias (1847) Ruotsin, suomen ja saksan tulkki. Helsinki: Simeliuksen perilliset: Edlund. Saatavissa: URL: https://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/lonnrot/lonnrot_coll_rdf.xml.

Lönnrot, Elias (1849) Kalevala. Toinen painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 14. Helsinki: SKS. Saatavissa: URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000147. (22.12.2014.)

Majapuro-Joutsamo, Maisa (1991) Erittäin elävä. – Hämeen Sanomat 26.4.1991.

Manninen, Juha – Gimpl, Georg (1991) Kuka oli Wilhelm Bolin? Vem var Wilhelm Bolin? Wer war Wilhelm Bolin? Helsingin yliopiston kirjaston näyttelyluettelot. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto.

Manninen, Ohto (1986) Punainen Tasavalta (1859–1861). Leikkimielisestä salaseurasta kansallishengen ahjoksi. – Taimi Torvinen, Alpo Juntunen ja Ohto Manninen, Sven Palme ja Suomi / Suomalaiset Venäjän historian yleisesitykset / Punainen Tasavalta (1859–1861). Historiallinen arkisto 89. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 117–178.

Mattila, Marketta (1991) Suomen Kansallisteatterin Aleksis Kivi -cocktail ei unohda edes kirsikkaa. Selman linkoava karuselli saisi ylinopeussakot. – Uusi Suomi 20.4.1991.-

Meijer, Bernhard (hufvudredaktör) (1905) Nordisk familjebok. Konversationlexikon och Realencyklopedi. Ny, reviderad och rikt illustrerad upplaga. Tredje bandet. Bergsvalan–Branstad. Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag.

Metropolitanus [August Schauman] (1859) Till Rustika. Sjunde brefvet. – Papperslyktan 2.5.1859.

Milton, John (1667/1862) Det Förlorade Paradiset. – John Milton, Milton’s poetiska verk. Det Förlorade Paradiset och Det Återvunna Paradiset. Övers. Victor Emanuel Öman. Uppsala: Edquist, i–xxvi, 1–450.

Monto, Riitta (2005) 60-vuotisjuhlien ohjelmassa harvinainen Selman juonet. Aleksiskivikerholaiset nousevat näyttämölle. – Turun Sanomat 10.10.2005.

M. S. [Maija Savutie] (1953) Uutta näyttelijäpolvea. – Vapaa Sana 3.4.1953.

Mäkelä, Heikki (1969) Pölyt pois Erottajalla. – Kansan Uutiset 4.10.1969.

Mäki-Mantila, Aino (1984) Seinäjoella Leo ja Liina sekä Margareta. Yritys saada Kiven tuntemattomat eloon. – Ilkka 12.10.1984.

-n- (1907) Kirjallisuus ja taide. Teatterissa. – Sosialidemokraatti 5.2.1907.

Niemi, Juhani (2013) Impivaarasta kansankotiin. Sovituksen estetiikka Kivestä Linnaan. – Kiviaholinna. Suomalainen romaani. Toim. Vesa Haapala ja Juhani Sipilä. Helsinki: Avain, 19–32.

Nummi, Jyrki (2010) Nummisuutarit – viisinäytöksinen komedia. – Aleksis Kivi, Nummisuutarit. Komedia viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko ja Petri Lauerma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1284, Tiede. Helsinki: SKS, 54–120.

Nummi, Jyrki (2014a) Kullervon tausta ja vastaanotto. – Aleksis Kivi, Kullervo. Näytelmä viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma ja Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1397, Tiede. Helsinki: SKS, 16–49.

Nummi, Jyrki (2014b) Kullervo – viisinäytöksinen tragedia. – Aleksis Kivi, Kullervo. Näytelmä viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma ja Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1397, Tiede. Helsinki: SKS, 60–163.

Nummi, Jyrki (2015) Kihlaus – yksinäytöksinen komedia. – Aleksis Kivi, Kihlaus. Leo ja Liina. Selman juonet. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1416. Helsinki: SKS, 47–75.

Nummi, Seppo (1966) Marttisen ”Kihlaus” suvisessa Seurasaaressa. Hurjistunut kosiovarsa nelisti yleisöön. – Uusi Suomi 15.6.1966.

Oksala, Irina (1969) Kihlaus kaskuna. – Suomenmaa 14.10.1969.

Ollikainen, Anneli – Tanskanen, Katri (toim.) (2013) KOM-kirja. Helsinki: Like.

Olsoni, Eric (1964) Från Strindberg till Anouilh. Hundra teateraftnar i Helsingfors. Helsingfors: Söderström.

Ordbok över Finlands svenska folkmål. Bd 4. Kyss–Och. Huvudredaktör Peter Slotte. Forskningscentralen för de inhemska språken. Skrifter 1. Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken. 2007.

Ordbok över svenska språket utgiven av Svenska Akademien. Lund: C. W. K. Gleerup 1898–2012.

O. V-jä [Olavi Veistäjä] (1949) Kaksi Kiven yksinäytöksistä. ”Lea” ja ”Kihlaus” Tampereen Teatterin esittäminä. – Aamulehti 12.10.1949.

O. V-jä [Olavi Veistäjä] (1950) Kaksi harvoin nähtyä Kiven näytelmää. ”Margareta” ja ”Selman juonet” Tampereen Teatterissa. – Aamulehti 12.10.1950.

O. V-jä [Olavi Veistäjä] (1951) ”Kihlauksen” uusi näyttämötulkinta Tampereen Työväen Teatterissa. – Aamulehti 12.10.1951.

Paananen, Eila (1999) Teatterinälkäisille kunnon annos. – Lapin kansa 22.4.1999.

Paaskoski, Jyrki (2013) Kartanotalous ja lahjoitusmaatalonpojat. – Viipurin läänin historia IV. Vanhan Suomen aika. Toim. Yrjö Kaukiainen, Risto Marjomaa ja Jouko Nurmiainen. Lappeenranta: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö & Karjalan kirjapaino Oy, 310–325.

Paavolainen, Pentti (1999) Students of 1647 meet Finland. Contextuality as a Key to a better Understanding of Surge!. – Nordic Theatre Studies 12, 30–42.

Paavolainen, Pentti (2010) Nummisuutarit näyttämöllä. – Aleksis Kivi, Nummisuutarit, komedia viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko ja Petri Lauerma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1284, Tiede. Helsinki: SKS, 129–155.

Paavolainen, Pentti (2014a) Kiven Kullervo teatterissa ja oopperassa. – Aleksis Kivi, Kullervo, näytelmä viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko ja Petri Lauerma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1397, Tiede. Helsinki: SKS, 200–232.

Paavolainen, Pentti (2014b) Nuori Bergbom. Kaarlo Bergbomin elämä ja työ I. 1843–1872. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 43. Helsinki: Taideyliopiston teatterikorkeakoulu.

Paavolainen, Pentti (2015a) Porvariston nousu, pienoisnäytelmä ja Kivi. – Aleksis Kivi, Kihlaus. Leo ja Liina. Selman juonet. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1416. Helsinki: SKS, 14–32.

Paavolainen, Pentti (2015b). Selman juonet – kaksinäytöksinen näytelmä. – Aleksis Kivi, Kihlaus. Leo ja Liina. Selman juonet. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1416. Helsinki: SKS, 101–126.

Paavolainen, Pentti – Kukkonen, Aino (2005) Näyttämöllä – teatterihistoriaa Suomesta. Helsinki: WSOY.

Paavolainen, Pentti – Laine, Kimmo (2015) Kiven pienoiskomediat näyttämöllä ja valkokankaalla. – Aleksis Kivi, Kihlaus. Leo ja Liina. Selman juonet. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1416. Helsinki: SKS, 140–161.

Palo, Jyrki (1984) Tuntematonta Kiveä. ”Selman juonet”. – Suomen Sosialidemokraatti 9.10.1984.

P-a P-o (1963) Erottajan salonkistudio aloitti vaatimattomasti. – Helsingin Sanomat 17.5.1963.

Paunonen, Heikki (1976) Kotikielen Seura 1876–1976. – Virittäjä 3–4/1976, 310–432.

Paunonen, Heikki (1995) Suomen kieli Helsingissä. Huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Paunonen, Heikki (2000) Stadin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä. – Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. Laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen. Helsinki: WSOY, 14–44.

Pedersen, Jan – Laine, Lasse J. (2014) Linnut äänessa. 150 Pohjolan lintulajia äänineen. Teksti: Jan Pedersen. Suom. ja Suomen oloihin soveltanut: Lasse J. Laine. Helsinki: Tammi.

Peltonen, Tellervo (1984) Näännyttävä Kivi-kooste. – Aamulehti 15.10.1984.

Pietilä, Elina (2003) Sivistävä huvi. Suomalainen seuranäytelmä vuoteen 1910. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 943. Helsinki: SKS.

Pohjola, Riitta (2004) Georg Buchner ja Danton’s Tod. Vallankumousdraama vai tragedia? Helsinki: Like.

P. Ta–vi [Paula Talaskivi] (1953) Seitsemän koulun näytettä nähty teatteripäivillä tähän asti. – Ilta-Sanomat 2.4.1953.

Puokka, Jaakko (1979) Paloon Stenvallit. Helsinki: Otava.

Pyrhönen, Heta (2009) Melua ja melskettä tyhjänkö takia? – William Shakespeare, Paljon melua tyhjästä. Suom. Kersti Juva. Helsinki: WSOY, 7–22.

R. af H. [Raoul af Hällström] (1953) Den finska teaterskolan. – Nya Pressen 2.4.1953.

Rahikainen, Esko (2009) Impivaaran kaski. Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1229. Helsinki: SKS.

Rahikainen, Esko (2012) Kiven matkat ja majapaikat. – Aleksis Kivi, Kirjeet. Kriittinen editio. Toim. Juhani Niemi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1386, Tiede. Helsinki: SKS, 375–377.

Raitis, Harri (2005) Kirjailija Selman juonien pauloissa. – Hiidenkiveltä. Näkökulmia Aleksis Kiveen. Toim. Timo Niitemaa. Turku: Turun Aleksis Kivi -kerho ry, 31–38.

Rajala, Panu (1991) Taiteesta ja taistelusta. Tampereen Työväen Teatteri 1901–1918. Helsinki: Tammi.

Rajala, Panu (1995) Titaanien teatteri. Tampereen Työväen Teatteri 1918–1964. Tampere: Tampereen Työväen Teatteri.

Ramsay, Anders (1904/1987) Muistoja lapsen ja hopeahapsen I. Suom. Antti Nuuttila. Helsinki: WSOY.

Ranta-aho, Seppo (2009) Upeaa Kivi ja Kilpi -tulkintaa Taaborilla. Juha Hurmeen porukka hurmasi koko viikonlopun. – Nurmijarven Sanomat 16.6.2009.

Rapola, Martti (1966) Suomen kielen äännehistorian luennot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 283. Helsinki: SKS.

Reid, Robert Lanier (2000) Shakespeare’s Tragic Form. Spirit in the Wheel. Newark: University of Delaware Press.

Rein, Thiodolf (1918) Muistelmia elämän varrelta. Helsinki: Otava.

Renvall, Gustaf (1823–1826) Suomalainen Sana-kirja. Lexicon Lingua Fennica, cum interpretation duplici, copiosiore Latina, breviore Germanica. 1–2. Åboa: Typis Frenckellianis. Saatavissa: URL: http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/renvall/renvall_rdf.xml. (6.2.2014.)

Renvall, Gustaf (1840) Finsk Språklara. Enligt den rena Vest-Finska, i Bokspråk vanliga dialecten. Åbo: omakustanne.

Rep. (1928) Pietarsaaren Työväen Näyttämö. – Työväen Näyttämötaide. Suomen Työväen näyttämöiden liiton äänenkannattaja. 1.10.1928, 15/1928, 186–187.

Reunamäki, Hannu (2008) Eevan elämä on feikkiä. – Savon Sanomat 8.11.2008.

Richter, Dieter (1995) Schlaraffenland. Geschichte einer popularen Phantasie. Frankfurt am Main: Fischer Taschenbuch Verlag.

Rimmon-Kenan, Slomith (1983/1990) Kertomuksen poetiikka. Suom. Auli Viikari. Tietolipas 123. Helsinki: SKS.

Rinne, Jalmari (1985) Muistelija. Toim. Tiina Rinne ja Liisa Steffa. Helsinki: Otava.

Roivainen, Anja (2001) Eeva voisi suistaa maailman raiteiltaan. – Hämeen Sanomat 14.9.2001.

Ruotzin Waldacunnan Laki. Näköispainos. Porvoo, Helsinki ja Juva: WSOY 1984 (1759). Saatavissa: URL: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/rwl1759_rdf.xml (6.2.2014.)

Räsänen, Seppo (1975) Aleksis Kiven Kullervon ja Nummisuutarien kielestä. Acta Universitatis Tamperensis, A 63. Tampere: Tampereen yliopisto.

Räsänen, Seppo (1984) Aleksis Kiven kieli ja nykysuomen murros. – Folia fennistica & linguistica 11. Toim. Terttu Orpana. Tampere: Tampereen yliopiston suomen kielen laitos, 47–92.

Saarenheimo, Mikko (päiväämätön) Evald Ferd. Jahnsson. Muuan kirjailijakuvaus. S. M. S. – Uusi Suomi. Päiväämätön lehtileike.

Saari, Mirja (2012) Kivi ruotsin kielen käyttäjänä. – Aleksis Kivi, Kirjeet. Kriittinen editio. Toim. Juhani Niemi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1386, Tiede. Helsinki: SKS, 114–131.

Saarimaa, E. A. (1916) Alkusana. – Aleksis Kivi, Kootut teokset. III osa. Näytelmiä. Olviretki Schleusingenissä. Leo ja Liina. Canzio. Selman juonet. Alma. Toim. E. A. Saarimaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 138. Helsinki: SKS, ix–x.

Saarimaa, E. A. (1934a) B. F. Godenhjelm Kiven teosten korjaajana. – Virittäjä 38/1934, 299–305.

Saarimaa, E. A. (1934b) Ruotsin kielen vaikutus Aleksis Kiven kielenkäyttöön. – Virittäjä 38/1934, 281–298.

Saarimaa, E. A. (1947) Kielenopas. Porvoo: WSOY.

Saarimaa, E. A. (1964) Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin. 4. painos. Tietolipas 32. Helsinki: SKS.

Salmelainen, Eino (1952) Kolme näytelmää – kolme ohjausta. Eino Salmelainen kertoilee. – Teatteri. Näyttämön ja katsomon sana 16/1952, 5.

Salmelainen, Eino (1972) Ihminen näyttämöllä. Kansallisen dramatiikan tarkkailua. Helsinki: Tammi.

Salt, Barry (1983) Film Style and Technology. History and Analysis. London: Starword.

S. E. [Elmgren] (1852) [”Det nyaste inhemska…”] – Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 5/1852, 158–159.

Shakespeare, William (1623/1861) Konung Henrik den sjette. Tredje delen. – Shakspeare’s dramatiska arbeten, öfversatta af Carl August Hagberg. Femte bandet. Lund: C. W. K. Gleerups förlag, 1–92.

Shakespeare, William (1597/1861) Konung Richard den andre. – Shakspeare’s dramatiska arbeten, öfversatta af Carl August Hagberg. Tredje bandet. Lund: C. W. K. Gleerups förlag, 1–85.

Shakespeare, William (1600/1861) Mycket vasen för ingenting. – Shakspeare’s Dramatiska arbeten, öfversatta af Carl August Hagberg. Andra bandet. Lund: C. W. K. Gleerups förlag, 1–99.

Shakespeare, William (1623/1994) King Henry the Sixth. Part III. – The Complete Works of William Shakespeare. The Wordsworth poetry library. Hertfordshire: The Wordsworth Editions.

Shakespeare, William (1600/2009) Paljon melua tyhjästä. Suom. Kersti Juva. Helsinki: WSOY.

Sihvo, Hannes (2002) Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 889. Helsinki: SKS.

Sihvo, Hannes (2005) Kivi, Aleksis (1834–1872). – Suomen kansallisbiografia 5. Karl – Lehtokoski. Toim. Matti Klinge (päätoim.) ym. Studia Biografica 3:5. Helsinki: SKS, 201–207.

Siikala, Kirsikka (1978) Koulumainen Kiven Kihlaus. – Helsingin Sanomat 21.9.1978.

Siionin virret. Nuottipainos. Kielellisesti uud. ja laaj. p., 5. p. Lapua: Herättäjä-yhdistys. 1973.

Silvennoinen, Eeva (1984) Nupulle jäävää komediaa. – Uusi Suomi 9.10.1984.

Sinnemäki, Anssi (2012) Aleksis Kiven Kihlaus naisnäkökulmasta. – Tieteessä tapahtuu 2/2012, 47–53.

Snellman, J. V. (1844/1994) Kung Fjalar af Runeberg. Litteraturblad till Saima 31.X. och 14.XI.1844. – J. V. Snellman, Samlade arbeten IV. 1844–1845. Helsingfors: Statradets kansli, 362–377.

Snellman, J. V. (1844/2002) Kuningas Fjalar. Suom. Eero Ojanen. – J. V. Snellman, Kootut teokset VII. Helsinki: Opetusministeriö ja Edita, 177–197.

Stålhammar, Leo (1969) Uudenlainen Kihlaus. – Suomenmaa 10.10.1969.

Stålhammar, Leo (1991) Selman juonet nykymaisemissa. – Suomenmaa 23.4.1991.

Sundqvist, Harry (1991) Huono näytelmä ja soranotto. – Aamulehti 21.4.1991.

Suomalainen, K. (1885) Suomalaisia Keskusteluja Ajan ratoksi suomenkieltä suosiville Suomen naisille I. Sortavala: omakustanne.

Suomalainen, K. (1886) Suomalaisia Keskusteluja Ajan ratoksi suomenkielta suosiville Suomen naisille II. Sortavala: C. W. Alopaeus.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Keskustelemukset v. 1920–1921. Helsinki: SKS 1922.

Suomen Kansan Vanhat Runot VII. Raja- ja Pohjois-Karjalan runot, osa 4. Tautiloitsut. Julkaisseet Kaarle Krohn ja V. Alava. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 143, 4. Helsinki: SKS. 1933. Saatavissa: URL: https://skvr.fi. (31.5.2022.)

Suomen kirjallisuuden käännökset. Helsinki: SKS. Saatavissa: URL: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ (1.4.2015.)

Suomen murteiden sanakirja 1–8 (1985–2008.) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 36. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Saatavissa: URL: http://kaino.kotus.fi/sms/ (6.2.2014.)

Suomen sanojen alkuperä I–III. Etymologinen sanakirja. Toim. Erkki Itkonen ja Ulla-Maija Kulonen (päätoim.) ym. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1992–2000.

Suutela, Hanna (2005) Impyet – nayttelijättäret Suomalaisen teatterin palveluksessa. Helsinki: Like.

Svenska Akademiens Ordbok (A–TOVLA). Stockholm: Svenska Akademien. 1997–2014. Saatavissa: URL: http://g3.spraakdata.gu.se/saob/. (22.12.2014.)

Szondi Peter (1963/1965) Theorie des modernen Dramas 1880–1950. Frankfurt am Main: Suhrkamp Verlag.

–t. (1907) Suomalainen teatteriseurue. – Keski-Suomi 12.2.1907.

Talas, Kyllikki (1972) Kiven Kihlauksen eri versioiden kielen tarkastelua. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Suomen kielen laitos.

Tanskanen, Taimi (1970) Ossian Suomen kirjallisuudessa Aleksis Kiven vuosikymmenellä. Acta Universitatis Tamperensis Ser. A:35. Tampere: Tampereen yliopisto.

Tarkiainen, Viljo (1915). Aleksis Kivi. Elämä ja teokset. Porvoo: WSOY.

Tarkiainen, Viljo (1915/1950) Aleksis Kivi. Elämä ja teokset. Porvoo ja Helsinki: WSOY.

Tarkiainen, Viljo (1919) Milton ja Aleksis Kivi. – Aleksis Kiven muisto. Runoilijan syntymän 85-vuotispäiväksi. Toim. Viljo Tarkiainen. Helsinki: Ahjo, 164–168.

Teperi, Jouko (1959) Viipurin suomalainen kirjallisuus-seura näytelmien kustantajana vuosina 1867–1876. Suomi. Kirjoituksia isänmaallisista aiheista 108:3. Helsinki: SKS.

Terttula, Eugen (1951) Kiveä Tampereella. – Suomen Sosialidemokraatti 19.10.1951.

Toiviainen, Sakari (1983) Erik Blomberg. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto.

Toiviainen, Sakari – Tykkyläinen, Lauri – von Bagh, Peter (1981) Kuvaajasta ohjaajaksi – Erik Blombergin haastattelu. – Filmihullu 1/1981, 4–17.

Topelius, Zachris – Vasenius, Valfrid (1916) Topelius om teatern i Finland 1842–1860. Bedömanden och artiklar. Sammanställda av Valfrid Vasenius. Stockholm: Albert Bonniers förlag.

Ubersfeld, Anne (1989) Le moi et l’histoire – Le théâtre en France 2. De la révolution à nos jours. Sous la direction de Jacqueline de Jomaron. Paris: Armand Colin, 37–94.

Uexküll, Sole (1969) Kiveä velvollisuudesta. – Helsingin Sanomat 12.10.1969.

Uusi Suomenkielinen Wirsi-Kirja. Turku: Johan Winter. 1701/1841.

Uusitalo, Kari ym. (toim.) (1996) Suomen kansallisfilmografia 1. Vuosien 1907–1935 suomalaiset kokoillan elokuvat. Helsinki: Edita – SEA.

Wacklin, Matti (2001) Kiven pysti ei pölyty. – Aamulehti 21.9.2001.

Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa. Ja–koopeli. Toim. Maija Länsimäki (päätoim.), Lahja-Irene Hellemaa, Anja Jussila ja Liisa Nuutinen. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1994.

Waris, Heikki (1951) Helsinkiläisyhteiskunta. – Helsingin kaupungin historia 3. Osa 2. 1809–1875. Helsinki: Helsingin kaupunki, 7–211.

Varpio, Yrjö (1996) ”Silmän-huikaisevalla vauhdilla”. Varhaiset rautatiematkojen kuvaukset mentaliteettimuutoksen heijastajana. – Rakkaudesta lukemiseen. Suomalaisen kirjallisuusharrastuksen kehityksestä. Toim. Juhani Niemi. Helsinki: Yliopistopaino, 134–147.

Varpio, Yrjö (2012) Mitä Kivi luki? – Aleksis Kivi, Kirjeet. Kriittinen editio. Toim. Juhani Niemi (päätoim.), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1386, Tiede. Helsinki: SKS, 75–113.

Veltheim, Katri (1969) Vaihtuneet roolit. – Uusi Suomi 3.10.1969.

V. H. (1985) Teatteri kiertueella. Kun yleisö nauraa on seurue tyytyväinen. – Pohjalainen 12.3.1985.

Viljanen, Lauri (1964) Aleksis Kivi. – Suomen kirjallisuus III. Turun romantikoista Aleksis Kiveen. Toim. Matti Kuusi, Simo Konsala ja Lauri Viljanen. Helsinki: SKS ja Otava, 462–580.

Vuorela, Erkki (1969) Kansallisteatteri kunnioitti Kiveä. – Vaasa 18.10.1969.

Weckström, Mathias (1864) Anteckningar rörande teater i Finland (Materialsamling). Helsingfors: Sederholm.

Weikko (1869a) Helsingistä 5.p. tammik. Kirje weikoille. – Kansan Lehti 16.1.1869.

Weikko (1869b) Helsingistä 15. p. helmik. (jatk. wiime nuemeroon). – Kansan Lehti 27.2.1869.

Weikko (1869c) Kirje weikoille 31. maalisk. – Kansan Lehti 10. ja 17.4.1869.

Weikko (1870) Helsingistä. – Kansan Lehti 12.3.1870.

Wetterbergh, C. A. [Adam Onkel] (1847) Försök till en karakteristik öfver Sveriges nyare Dramatiska Författare. Föredrag hallet i Konstnärgillet. – Åbo Tidningar 22., 26. ja 29.5.1847.

Wickham, Glynne (1985/1995) Teatterihistoria. Suom. Kalevi Nyytäjä. Toim. Pentti Paavolainen, Timo Kallinen ja Esko Salervo. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 24. Helsinki: Painatuskeskus.

Wiles, David (1995) Theatre in Roman and Christian Europe. – The Oxford Illustrated History of Theatre. Ed. John Russel Brown. Oxford & New York: Oxford University Press, 49–92.

Wrede, Johan (1999) Josef Julius Wecksell. – Finlands svenska litteraturhistoria. Första delen: Åren 1400–1900. Utgiven av Johan Wrede. Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors & Stockholm: SLS/Atlantis, 375–384.

Edith - suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot Kiven kriittiset editiot verkossa Saavutettavuus