Edition käyttöohjeet
Lisenssi ja viittausohjeet
Näytelmän lukuteksti ja kommentaarit ovat vapaasti ladattavissa ja edelleen muokattavissa Creative Commons -lisenssillä CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi).
Edition faksimilekuvat on alun perin digitoitu verkkojulkaisuun Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa. (Ilkka Välimäki, päätoimitus; Eeva-Liisa Haanpää; Satu Heikkinen; Irma-Riitta Järvinen; Sakari Katajamäki; Klaus Krohn ja Tarja Soiniola). Helsinki: SKS 2007. URL: http://nebu.finlit.fi/kivi/
Koko editioon viitataan muodossa:
Kivi, Aleksis, Alma. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi ja Kirsi-Maria Nummila. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1503. Helsinki: SKS 2025. Saatavissa: https://kivi.finlit.fi/alma URN:NBN:fi-fe2025060257097 (Viitattu 15.12.2025.)
Artikkeleihin viitattaessa noudatetaan seuraavaa mallia:
Grünthal, Satu (2025). Alma – nimeämätön näytelmäluonnos. Teoksessa: Kivi, Aleksis, Alma. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi ja Kirsi-Maria Nummila. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1503. Helsinki: SKS 2025. Saatavissa: https://kivi.finlit.fi/alma URN:NBN:fi-fe2025060257097 (Viitattu 15.12.2025.)
Selaintuki
Verkkojulkaisu toimii parhaiten Chrome- ja Firefox-selaimilla. Microsoft Edge- ja Internet Explorer -selainten käyttöä ei suositella.
Näytelmäteksti-sivun perusnäkymä
Yläpalkin kohdasta ”Alma: näytelmäteksti” avautuu vaihtoehtoina Perusnäkymä, joka keskittyy näytelmän toimitettuun lukutekstiin ja siihen tehtyihin kommentaareihin, sekä Käsikirjoitusnäkymä, joka antaa tietoa Alma-käsikirjoituksen tekstikerrostumista.
Perusnäkymässä on kaksi palstaa: vasemmalla on toimitettu näytelmäteksti ja oikealla siihen liittyvät kommentaarit. Oikeanpuoleiseen palstaan saa vaihdettua faksimilenäkymän Alman käsikirjoituksesta. Palstoja voi lisätä sivun oikeasta yläkulmassa olevasta kohdasta "Lisää" ja palstoja voi poistaa niiden oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista.
Palstojen päällä vasemmassa reunassa oleva ”Näkymävaihtoehdot”-painike avaa pudotusvalikon, josta lukutekstiin saa näkyville lisäelementtejä.
Valikon kohdasta Muutokset saa näkyviin kohdat, joissa Alman käsikirjoituksen viimeisen tekstikerrostuman tekstiä on muutettu edition toimitettuun näytelmätekstiin. Muutetut kohdat näkyvät näytelmätekstissä vihreällä taustavärillä korostettuina, ja kun kohdistimen vie maalatun sanan päälle, käsikirjoituksen viimeisen tekstikerrostuman muoto tulee näkyviin tekstin päälle avautuvassa tekstiruudussa.
Kohdasta Kommentit saa näkyviin asteriskeilla ( * ) ja oranssilla alleviivauksella merkityt kohdat, joihin on liitetty kommentaareja. Kun kohdistimen vie asteriskin päälle, kommentti avautuu näkyviin näytelmätekstin päälle. Lukutekstipalsta ja Kommentaarit-luettelo on linkitetty toisiinsa siten, että lukutekstissä alleviivauksella merkittyä kohtaa klikkaamalla luettelon kommentit siirtyvät vastaavalle kohdalle ja aktivoitu kommentti korostuu oranssilla taustavärillä. Kun jonkin kommentin aktivoi luettelosta, lukuteksti siirtyy kommenttia vastaavalle kohdalle ja kommentoitu alue korostuu oranssilla taustavärillä.
Käsikirjoituksen sivunumerot saa näkyviin tummanpunaisella fontilla muodossa |Käsikirjoitus: s. 12| . Digitaalisen edition sivunumeroissa, jotka näkyvät vihreällä fontilla, käytetään merkintätapaa |2019: s. 216|, jonka sivunumerot viittaavat vuonna 2019 julkaistuun painettuun editioon.
”Näkymävaihtoehdot”-painikkeen oikealla puolella olevasta pudotusvalikosta ”Lataa XML/TEI” voi ladata näytelmän lukutekstin ja kommentaarit sekä näytelmäkäsikirjoituksen transkription XML-rakenteisina (Extensible Markup Language) tiedostoina, jotka noudattavat TEI P5 -standardia (Text Encoding Initiative, Proposal 5). TEI:n periaatteisiin voi tutustua osoitteessa https://tei-c.org/.
Edition käytössä suositellaan käyttämään selaimessa koko ruudun näyttötilaa (F11), koska silloin edition teksteille ja kuville jää tarvittava tila. Näyttötilasta voi poistua painamalla uudelleen F11.
Näytelmäteksti-sivun käsikirjoitusnäkymä
Yläpalkin kohdasta ”Alma: näytelmäteksti” avautuu vaihtoehtoina Perusnäkymä, joka keskittyy näytelmän toimitettuun lukutekstiin ja siihen tehtyihin kommentaareihin, sekä Käsikirjoitusnäkymä, joka antaa tietoa Alma-käsikirjoituksen tekstikerrostumista.
Käsikirjoitukseen tehdyt lisäykset on merkitty punaisten nuolten (🠺 ja 🠸) väliin sinisellä taustavärillä. Poistot ovat keltaisella taustalla punaisten puolikkaiden hakasulkeiden (⸢ ja ⸣) välissä. Yhden tekstikappaleen kokoisten tai sitä laajempien lisäysten merkitsemiseen on käytetty sinitaustaisia kolmioita (► ◄). Laajoja poistoja on sen sijaan merkitty keltataustaisilla sulkeilla (❬❬ ❭❭).
Tekstikerrostumia koskevien merkintöjen ensisijaisena tehtävänä on osoittaa tekstikerrostumien välisiä eroja eikä niinkään ilmoittaa, millä kirjoitusteknisillä tavoilla kirjailija on tekstiä muuttanut, esimerkiksi onko jokin lisäys tehty käsikirjoituksen marginaaliin vai rivien väliin. Näitä tietoja on kuitenkin koodattu editiosta ladattavaan käsikirjoituskatkelman TEI-tiedostoon.
Käsikirjoituksen kohdat, joissa on kuluma tai reikä tai joissa kirjoitus on niin epäselvää, että se ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa, on merkitty tyhjillä kulmasulkeilla < >. Merkintätapaa on käytetty myös niissä tapauksissa, joissa asiayhteys tukisi jotakin yksittäistä tulkintaa.
Tekstikohtien paikantamista voi helpottaa lisäämällä ylälaidan valikosta käsikirjoitusnäkymään käsikirjoituksen ja digitaalisen edition sivunumerot.
Käsikirjoitusnäkymän ohella käsikirjoituksen tekstikerrostumia voi tarkastella taulukkomuodossa liitteestä ”Näytelmän käsikirjoituksen tekstikerrostumat”.
Hakuohjeet
Sivun oikeassa yläkulmassa on hakutoiminto, joka kattaa edition näytelmätekstin ja kommentaarit sekä artikkelit. Hauissa voi käyttää seuraavanlaisia hakulausekkeita:
| merkkijono | perushaku, palauttaa täsmälleen haetun merkkijonon |
|---|---|
| merkkijono* | hakutulokset alkavat haetulla merkkijonolla |
| *merkkijono | hakutulokset päättyvät haettuun merkkijonoon |
| merkkijono*merkkijono | hakutulokset alkavat ja päättyvät haetuilla merkkijonoilla |
| merkkijono~ | sumea haku |
| merkk?jono | yksi merkkijonon merkki voi olla mikä tahansa |
| merkkijono merkkijono | jokin haetuista merkkijonoista esiintyy hakutuloksessa |
| "merkkijono merkkijono" | täsmälleen haettu fraasi |
| merkkijono OR merkkijono | hakutulokset, joissa esiintyy jokin haetuista merkkijonoista |
| merkkijono AND merkkijono | hakutulokset, joissa esiintyvät kaikki haetut merkkijonot |
Esimerkiksi asteriskin ( * ) avulla voi tehdä tarkkoja hakuja. Hakulausekkeella äiti* löytyvät tapaukset äiti, äitin, Äitini ja äitiin ja hakulausekkeella pov* muun muassa tapaukset poves, poveasi, poveheesi ja povessansa. Hakulausekkeella *äiti* saa osumiksi esimerkiksi sanat äiti, äitiin, kasvattiäiti ja Äiti-poven.
Kun hakulauseke tuon* tuottaa osumiksi esimerkiksi ilmaukset Tuoni, Tuonen, Tuonelaan, tuonut ja tuonnemmaksi, saa tilde-merkin sisältävällä sumealla haulla eli hakulausekkeella tuon~ tulokseksi muun muassa tapaukset Tuonen, Tuoni, tuonut, Tuoden, Tuota ja Luona.
Yhdistelmähakuja voi muodostaa ryhmittelemällä yhteen kuuluvia hakuelementtejä kaarisulkeiden avulla. Esimerkiksi haku (sota* AND *veli*) OR *retk* kohdistuu edition tekstikohtiin, joissa esiintyvät merkkijonot sota ja veli tai merkkijono retk. Tällä haulla näytelmätekstistä löytyvät muun muassa tapaukset sotaveljeni, Sotaretkenne, retkin ja peeveli.
Seuraavat merkit tulkitaan haun syntaksissa erikoismerkeiksi: + - & | ! ( ) { } [ ] ^ " ~ * ? : \ /. Nämä aiheuttavat haun epäonnistumisen. Tämän voi kiertää ympäröimällä erikoismerkkejä sisältävän merkkijonon lainausmerkkeihin. Esimerkiksi (Ne ilman lainausmerkkejä ei tuota tulosta, kun taas ”(Ne” toimii.
Hakutulokset ryhmitellään sen mukaan, ovatko ne Alman näytelmätekstin perusnäkymästä, käsikirjoitusnäkymästä, näytelmän Edith-editioon laadituista kommentaariviitteistä vai edition artikkeleista. Kussakin tuloksessa on haettu merkkijono korostettuna keskellä sekä kontekstina tietty määrä merkkejä ennen ja jälkeen. Korostettua kohtaa klikkaamalla pääsee tekstiin, jossa tulokset näkyvät keltaisella maalattuina. Mikäli haettu merkkijono sisältää pisteen, haku tokenisoi eli erottaa merkkijonon osat pisteen molemmin puolin. Tällöin osat näkyvät tuloksissa omilla riveillään.
Editiossa käytetyt erikoismerkit ja lyhenteet
Erikoismerkit
| (– –) | Osoittaa, että siteeratusta tekstistä on jätetty jotakin pois. Kommentaariviitteiden kohdetta osoittavissa kursivoiduissa lemmoissa lyhennys merkitään ilman sulkeita. |
| < > | Ilmaisee alkuperäistekstin sellaisia kohtia, joissa on kuluma tai reikä tai joissa kirjoitus on niin epäselvää, että se ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa. |
| / | Osoittaa säejakoa siteeratussa säemuotoisessa tekstissä. |
| | | Osoittaa rivinvaihtoa sanan sisässä sekä kirjailijan muokkaaman tekstikohdan edessä. |
| || | Erottaa saman tekstikohdan tekstikerrostumat toisistaan. Esimerkiksi merkintä aatoksissaan || aatoksissa tarkoittaa, että tekstissä on alun perin ollut ilmaus ”aatoksissa”, joka on muutettu muotoon ”aatoksissaan”. ||-merkin oikealla puolella on siis vanhempi tekstikerrostuma. |
| ~ | Osoittaa tekstikriittisissä taulukoissa, että kyseinen tekstikohta on identtinen vertailukohtana olevan tekstin kanssa. Esimerkiksi merkintä pimittäköön ~ tuota tarkoittaa, että tekstissä on lukenut ”pimittäköön tuota”, mutta tuota-sana on sittemmin poistettu. Välimerkkimuutosten yhteydessä merkintä Elinani! ~, tarkoittaa, että alkuperäistekstissä lukee ”Elinani,”, mutta pilkku on muutettu huutomerkiksi. Näissä tapauksissa ~-merkki ei siis sisällä sanan jälkeistä välimerkkiä. |
| ^ | Ilmaisee tekstikriittisissä taulukoissa välimerkin puuttumista vertaillusta tekstikohdasta. Esimerkiksi merkintä Alma. ~^ osoittaa, että vertailukohtana olevasta tekstistä puuttuu piste, muutoin tekstit ovat identtisiä. Merkintää on käytetty ainoastaan välimerkkeihin liittyvien erojen ilmaisemiseen. Tapauksissa, joissa lemman lopussa oleva välimerkki ei liity muutokseen, sitä ei kuvata alkuperäistekstin puolella. Esimerkiksi merkintä saari, ~ kerran osoittaa, että alun perin teksti on ollut muodossa ”saari, kerran”, mutta ”kerran” on sittemmin poistettu. |
| 🠺 tekstiä 🠺 | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kohtia, joihin kirjailija on tehnyt lisäyksen. |
| ⸢ tekstiä ⸣ | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kohtia, joihin kirjailija on tehnyt poiston. |
| ► tekstiä ◄ | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kirjailijan tekemiä yhden tekstikappaleen kokoisia tai sitä laajempia lisäyksiä. |
| ❬❬ tekstiä ❭❭ | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kirjailijan tekemiä yhden tekstikappaleen kokoisia tai sitä laajempia poistoja. |
Lyhenteet ja tekstikriittiset selitykset
| s.v. | Sub voce (lat ’sanan alla’); viittaa tiettyyn hakusanaan aakkostetussa hakuteoksessa. |
| vrt. | Vertaa; ilmaisee kommentaarissa tekstikohdan mahdollisen lähteen. Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole esittää, että kyseinen lähde olisi ainoa mahdollinen tai että kirjailija olisi suoraan poiminut ilmaisun käyttöönsä kyseisestä lähteestä. |
| [lisäys] | Osoittaa, että kyseinen tekstikohta on kirjailijan käsikirjoitukseen tekemä lisäys. |
| [lyijyk.] | Osoittaa tekstikriittisissä taulukoissa, että kyseinen tekstikohta on muutettu käyttäen lyijykynää; muut muutokset on tehty mustekynällä. |
| [poist.] | Osoittaa tekstikriittisissä taulukoissa, että kyseiseen tekstikohtaan on tehty poistomerkintä. Yhdistelmämerkintä [poist. lyijyk.] kertoo, että poistomerkintä on tehty lyijykynällä. |
| [puuttuu] | Osoittaa tekstikriittisissä taulukoissa, että vertailukohtana olevasta tekstistä puuttuu kyseinen tekstikatkelma. |
Kielilyhenteet
| murt. | murteellinen (ei yleisessä käytössä 1800-luvun kirjakielessä) |
| lat | latina |
| ra | ranska |
| ru | ruotsi |
Lähteiden lyhenteet
Raamatun kirjojen lyhenteet| Jes. | Jesajan kirja |
| Luuk. | Luukkaan evankeliumi |
| Mark. | Markuksen evankeliumi |
| 1. Moos. | Ensimmäinen Mooseksen kirja |
| Ps. | Psalmien kirja |
| Sananl. | Sananlaskujen kirja |
| Anon. | Anonyymi kirjoittaja, lähde julkaistu ilman kirjoittajan nimeä. |
| WK | Suomalainen Wirsi-Kirja, siihen sopiwain Kappalein kanssa (1701/1841) |
Edition käyttöä tukeva painettu editio
Digitaalisen edition rinnalla voi käyttää painettua editiota:
Aleksis Kivi, Yö ja päivä, Lea, Alma, Margareta. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1439. Helsinki: SKS 2019.
