Kanteletar on lyyristen kansanrunojen kokonaisuus, jonka Elias Lönnrot (1802–1884) laati Suomesta ja Karjalasta tallennettujen suullisten kansanrunomuistiinpanojen pohjalta. Erityisesti Kantelettaren muotoutumiseen vaikuttivat Lönnrotin itsensä tallentamat runot Suomen Karjalasta: Lieksan, Ilomantsin, Kiteen, Tohmajärven, Sortavalan, Jaakkiman ja Kurkijoen pitäjistä... Lisää

Kanteletar on jäänyt monella tapaa Kalevalan varjoon, mutta pieni tai vähäinen se ei ole. Sen 652 lyyristä laulua ja runoa kuvastavat moninaisesti ihmisen perustunteita ja tarpeita, iloa, surua, pelkoa, yksinäisyyttä, onnea, ihastusta, pettymystä ja rakkautta. Kantelettaren runojen kokonaissäemäärä (22 201 säettä) vastaa lähes vuoden 1849 Kalevalan säemäärää (22 795).

Lönnrot muokkasi tallennettujen runojen kieltä ja sisältöä sekä yhdisteli niitä toisiinsa tulkiten lyyrisiä kansanrunoja oman runousnäkemyksensä mukaisesti. Silti Kantelettaren laulut ja runot heijastelevat myös 1800-luvun alkupuoliskon Suomen ja Venäjän Karjalan lauluperinnettä. Kanteletar koostuu kolmesta kirjasta, jotka Lönnrot nimesi seuraavasti: Kaikille yhteisiä lauluja, Erityisiä lauluja ja Virsi-lauluja.