Keimo Keimo on tunnettu asutusnimissä; esimerkiksi Nurmijärven ja Helsingin rajalla sijaitsee Keimolan kylä ja Lohjalla Keimo-niminen talo. Vrt. myös Kiven ”Paimentyttö”-runossa mainittu paikka Ilokeimo ja ”Pohjatuuli”-runon Kaltakeimo. Etunimenä Keimo ei ollut vielä 1800-luvulla yleisesti tunnettu. Maaväkeä ’maalaisia, maaseutulaisia’. Saimen ’Saimaan’ (vrt. ru Saimen). Teaterin ’teatterin, näyttämön’ (vrt. ru teater). asuinhuone ’asuinrakennus’. huoneestansa ’talostaan’. Itäpohjoisessa ’koillisessa’ (vrt. ru vanh. östnord). haamottaa ’häämöttää’. maataanpa ’nukutaanpa’. maataan – – jyrisee ’kuorsataan kovaa’. kekot ’keot’. Mahd. virhe. tynnöri ’tynnyri’. syvyyteen alas ’helvettiin’, vrt. Ps. 107:26: ”Niin he menit ylös taiwasta kohden, ja menit sywyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili”. kiusoista ’harmeista, ikävyyksistä’. vetää – – nuottaa ’tekevät yhteistyötä’, sananparsi. leikitsee – – sorva Viittaa pienen särkikalan, sorvan, kutuaikaan touko–kesäkuussa. Sorvan kyljissä on kuparinruskeaa sävyä. ahdistamaan ’ajamaan takaa, metsästämään’. Tuskin tässä: ’vaivoin, juuri ja juuri’. veitikkä ’veitikka’. koska tässä ’kun’. kiehtoilee ’haluaa; hakee’. kiemailemaan ’viekottelemaan, keimailemaan’. vauvansa ’kultasensa’. aije ’ajatus, aie’. hullumpa ’hullumpi’. susien luolaan Vrt. sananparsi ”joutua suden luolaan” ’kuolla; joutua helvettiin’. huoneenkunnia ’talon kunnia’. enin ’eniten, enimmin’. kohtanut ’kohdannut’ (murt.). ijankaikkisessa pimeydessä ’harhassa, eksyksissä’, vrt. Juud. 1:6: ”Ja ne Engelit, jotka ei alkuansa pitäneet, waan annoit ylön kotonsa, on hän kätkenyt pimeyteen ijankaikkisilla kahleilla, sen suuren päiwän Tuomioon asti.” On – – tietäjän sananparsi. silmä – – kallion Vrt. antiikin kreikkalaisen mytologian Lynkeus, joka esiintyy Apollonios Rhodoslaisen . Lynkeuksella kerrottiin olevan kyky nähdä kallion ja maan läpi ( I:153). liionki ’etenkin’. tiettään ’tiedetään’. keitinpajoinensa ’keittovälineineen, valmistusverstaineen’ (vrt. Ahlman 1865 s.v. laboratorium). noidan-nuolia – – takoilee Kansanuskomuksissa noitien tekemien nuolien on nähty olevan monien sairauksien ja kipujen aiheuttajia. ammahda ’ampaise, osu’. vaimo ’nainen’. luonnon kohdusta ’maasta’. Vrt. II:911 (Milton 1667/1862). rammoja ’rampoja’. tietään ’tiedetään’. Mahd. virhe, vrt. tiettään. Ettäs ’että sinä’. pimeyden alhosta ’helvetistä’. torelemme ’riitelemme, väittelemme’. Herran – – päivä Vrt. mainittu Herran päivä, joka viittaa yleensä tuomiopäivään (esim. Jes. 13:6–9 ja Ap. t. 2:20–21). väikyy ’häilyy’ (murt.). Mahd. virhe, vrt. väikkyy (Ahlman 1865 s.v. sväfva). kamastu ’kauhistu’ (vrt. Europaeus 1853 s.v. rysa). traaki ’lohikäärme’ (vrt. ru drake). Pohjolan noidat Vrt. kansanperinteessä kuvatut Pohjolan noidat sekä Pohjolan emäntä Louhi. maakkoon ’maatkoon’ (murt.). liehtokoon ’puhallelkoon, henkäilköön’ (vrt. Ahlman 1865 s.v. blåsa). oljentella ’oleskella’. pahteisessa ’paahteisessa, helteisessä’ (murt.). liepeys ’lempeys’. kylmäksi – – rautakallio Vrt. sanonta ”kylmä kuin kallio”, esim. (Topelius 1856, II:8): ”kall som en klippa”. lievi ’lievene, pehmene’. vaihka ’vaikka’ (murt.). taivaan nuoli ’salama’. hämmentäneet ’häirinneet’. Jaa tässä: ’kyllä’ (vrt. ru ja). kiertoessa ’kiertäessä’. tukeuttaa ’tukehduttaa’. kiehtoen – – toinentoistansa ’himoiten tappaa toisensa’. kyhkyläinen ’kyyhkynen’ (murt.). karsasti ’karsaasti’. viehkeilevät ’unelmoivat, haaveilevat’ (vrt. Europaeus 1853 s.v. svärm). mikä – – keskellä Vrt. ”Tornin kello”-runon säkeet: ”Mihin vertaan ihmis-onnen? / Mikä onpi ilo tääll’? / Päivän paiste pilven reijäst’ / kankahalla autioll’” (Kivi 1866, 57). kurjaa ’onnetonta’. meren – – karjaa ’runsaasti kaloja’. Vrt. suomalaiset kansantarinat, joissa vedenväellä on lehmämäistä karjaa, joka öisin nousee vedestä laiduntamaan. Tämän karjan maidossa nähtiin olevan parantavia ominaisuuksia. (SKVR VI1: 490.) haamuina ’hahmoina’. työksentelevät ’työskentelevät’. ”iloitkaat – – jaossa” Vrt. Jes. 9:2 (nyk. 9:3): ”Sinä lisäät Kansaa, ja lisäät hänelle iloa; sinun edessäs iloitaan, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliin jaossa iloitaan.” pannessa – – kahdeksi ’jakaessaan saaliinsa kahtia’. haameen ’häivähdyksen, pilkahduksen’ (vrt. Ahlman 1865 s.v. skymt). kirkastuksen vuoren Vrt. kertomus (Mark. 9:2–3; Luuk. 9:28–29), jossa Jeesus kirkastuu rukoillessaan vuorella. Mark. 9:2: ”(– –) otti Jesus tykönsä Petarin ja Jacobin ja Johanneksen, ja wei heidän erinänsä korkialle wuorelle yksinänsä: ja hän kirkastettiin heidän edessänsä.” niitun viherjän Vrt. Ps. 23:2: ”Hän kaitsee minua wiherjäisessä niitussa, ja wie minua wirwoittawan weden tykö.” vetonuorasta Viittaa köyteen, jolla nuotta vedetään saalineen. kivikuvien ’kivitaulujen’. Vrt. Shakespearen (1623/1861b) IV:2:2: ”Så är du ingen flicka, men en stenbild.” läksit ’lähtivät’. tulta oksentelit ’tulta syöksivät’ (vrt. ru eldspyende). vasamat ’nuolet’. kompasanat ’pilkkaukset, ivaukset’. kiiltävät piikit ’peitset, ratsukeihäät’. polvellisella ’mutkaisella, kiemurtelevalla’. vastapäin ’eri suuntiin, vastakkain’. suljit ’sulkivat’. pellavaloukuilla Pellavaloukku on pellavan työstämisessä käytetty teline, jossa pellavanippuja hakataan, kunnes kuoriosat hajoavat ja kuitu tulee näkyviin. karankoilla ’riu’uilla, seipäillä’ (murt.). humalasaloilla Humalasalko on humalakasvin tukena käytetty heinäseipään tapainen tukipuu. pysäyi uumoen ’pysähtyi uumoillen’. rakettia ’raketteja, kranaatteja’. rynkäsi ’ryntäsi, syöksyi’ (murt.). Tänäpän ’tänään’ (murt.). Mahd. virhe, vrt. tänäpänä. ankara ’suuri’. ilmaisneet ’kertonut, ilmaissut’. Vanhimmillensa ’vanhemmillensa’. Mahd. virhe. ilman ’taivaan’. varjottuna ’pimennettynä, varjostettuna’. viipymisellä ’viivyttämisellä’. sanoman ’uutisen, ilmoituksen’. esirippu ’verho, väliverho’. Vrt. Jeesuksen kuoleman yhteydessä kuvattu juutalaistemppelin esiripun repeäminen, joka mahdollisti pyhien kuolleiden ylösnousemisen (Matt. 27: 51–53). astumisensa – – voimallisesti Vrt. (Ap. t. 26:18) kuvaus Jeesuksen Saulukselle antamasta tehtävästä: ”Heidän silmiänsä awaamaan, ja heitä pimeydestä walkeuteen kääntämään, että he eriäisit Satanan wallasta Jumalan tykö, saamaan syntein anteeksiantamista, ja perimistä ynnä niitten kanssa, jotka pyhitetään uskon kautta minun päälleni.” matkaansaattaa ’saa aikaan, toimeenpanee’ (vrt. Europaeus 1853 s.v. tillvägabringa). kumppania ’kumppaneita’. verhoon ’piiloon’. Varmaan ’varmasti’. poikkenut ’poikennut’. Tapani’in ’Tapanini’. näet – – rakennon Vrt. Hertz (1847/1878, 77): ”vasta silmän näkövoiman kautta / Maailman rakennuksest’ oikean / Me saamme käsitteen, minlaisena / Se lähti Luojan kädestä”. varron ’odotan’. heläys ’helähdys’. sokean – – silmää Viittaa sokean sormiin. vaeltelleet ’vaeltaneet, vaellelleet’. heittää – – päällensä ’katsahtaa häntä’ (vrt. Europaeus 1853 s.v. kasta sin blick på ngn). heimos ’sukusi’. välikappale ’väline; välittäjä’. Vrt. uskonnollinen ilmaus ”Jumalan välikappale”, joka viittaa Jumalan hyvyyttä sanoilla tai teoilla välittävään henkilöön. armohelmasta Vrt. uskonnollinen ilmaus ”Jeesuksen armohelma”. Yleensä se tarkoittaa kuolemisen jälkeistä pääsyä taivaaseen ja armoon, vrt. esimerkiksi Juteinin (1833) ”Sanan Valo”-runon viimeinen säkeistö: ”Siitä turwa tunnolle / ombi tiellä Tuonelaan, / jossa sitte sielulle / armon helma awataan.” se – – yön Vrt. kertomus, jossa Jeesus palauttaa sokean miehen näön (Joh. 9). Kertomuksessa sokeus liitetään hurskauteen ja näön palautuminen Jumalan rakkauteen ja syntien anteeksi antamiseen. Sokeus ja näkeminen rinnastetaan myös yöhön ja päivään, Joh. 9:4–5: ”(– –) Yö tulee, koska ei kenkään taida työtä tehdä. Niinkauwan kuin minä olen maailmassa, niin olen minä maailman Walkeus.” henges ’henkesi’. valkeuden – – teillä Vrt. Jeesuksen puhe (Joh. 12:36): ”Uskokaat Walkeuden päälle, niinkauwan kuin teillä Walkeus on, että te tulisitte Walkeuden lapsiksi (– –).” valkeuden ’valon, kirkkauden’. maailman-kaikkisuuden ’maailmankaikkeuden’. laupeuden työn ’lempeän armeliaan auttamisen’. kärmeen ’käärmeen’ (murt.). kirkkaus – – retkeltä Viittaa Sauluksen ihmenäkyyn Damaskoksen (vanh. Damasku) tiellä, minkä seurauksena hänestä tulee apostoli Paavali (Ap. t. 9:3): ”(– –) hän Damaskua lähestyi: ja äkitseltä leimahti walkeus Taiwaasta ympäri häntä.” kaiku ’kaiu’. songerra ’särähdä’ (vrt. Ahlman 1865 s.v. bryta i uttalet). Mitä – – aamu ’mikä aamunhetki on’. takaalta ’takaa’. purpuraiseen ’purppuraiseen, tummanpunaiseen’. taitaa tarjoa ’voi tarjota, pystyy tarjoamaan’. minkaltainen ’minkälainen’. niittu ’niitty’ (murt.). himeä ’himmeä’ (murt.). arkistani – – kyhkyläinen Vrt. 1. Moos. 8:8–10, jossa Nooa päästää kyyhkyn arkistaan etsimään maata. peri-kotomme ’kantatilamme’ (vrt. Europaeus 1853 s.v. stamhus). liioin ’liikaa’. ulkoolta ’ulkoa’. tyyneenä ’levollisena, tyynenä’. avettu ’aukaistu, avattu’. kiikki ’nyljentäteline, nylkemispuu’. hallava ’harmaa’. heinäsuova ’heinien säilytyskeko’. päivänen ’aurinko’. kiinteän kaihin ’sokeuden’. Viittaa kaihi-silmäsairauksiin, jotka johtavat sokeuteen. sokeuden suomukset Vrt. Paavalin näön palautus ilmestyksen jälkeen (Ap. t. 9:18): ”Ja hänen silmistänsä putosit kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkynsä jällensä: nousi ja kastettiin.” Tänäpänä ’tänään, tänä päivänä’ (murt.). käy vastaan ’kohtaa, lähestyy’. ankarimpaa ’suurempaa, hienompaa’. hiilakkainen ’kirkas, puhdas’ (vrt. Ahlman 1865 s.v. skir). heijasee ’häikäisee’ (vrt. Ahlman 1865 s.v. blända). Ja – – heijasee Vrt. Henrik Hertzin -näytelmän (1847, ruotsiksi 1848) loppukohtaus, jossa päähenkilön Iolanthen näkö palautuu. kasvinsisäriäni ’kasvinkumppaniani’. sisär ’sisar’ (murt.). kohovat ’kohoavat’ (vrt. murt. kohoo ’kohota’). viilu ’siivu, kaistale’. kolteva ’harjanteinen, poimuinen’ (murt.). helmoissansa ’sylissänsä’. pläiskiilit ’läiskähtelivät’ (murt.). korkeimmalle – – ehtii ’kaikkein korkeimmalle ulottuu’. Kajavan vuori (vrt. kajava ’selkeä, kuulas’). kuvaellen ’kuvastaen, muistuttaen’. Oi – – kuvaellen Vrt. Ilm. 21:10: ”Ja hän wei minun Hengessä suurelle ja korkialle wuorelle, ja osotti minulle suuren Kaupungin, Pyhän Jerusalemin, astuwan alas Taiwaasta Jumalalta.” autuitten ’autuaiden, onnellisten’. yöseen ’yön, öinen’ (murt.). luvattua maata ’vapautumista; taivasta’. Vrt. mainittu Kanaaninmaa, jonka Jumala lupaa Mooseksen jälkeläisille (esim. 1. Moos. 12:6–7). seppelöitty morsian Viittaa morsiamen hääpukeutumiseen kuuluneeseen kukkaseppeleeseen. Vrt. Ilm. 12:1: ”Ja suuri ihme ilmestyi Taiwaassa: waimo oli puetettu Auringolla, ja Kuu hänen jalkainsa alla, ja hänen päässänsä Kruunu kahdestatoistakymmenestä tähdestä.” lankenut ’langennut’ (murt.). purpuravillainen – – katsannolla Viittaa Kristukseen eli Ilmestyskirjan Karitsaan, joka puettiin purppuraiseen viittaan ennen ristiinnaulitsemista (esim. Joh. 19:2). muodostaa ’muistuttaa’. katoi ’katosi’. Mahd. virhe. halliten ’pidellen’. maalanut ’maalannut’. nautitsen ’nautin, nautiskelen’ (murt.). ylitsekuohuvasta maljasta Vrt. Ps. 23:5: ”(– –) sinä woitelet minun pääni öljyllä, ja minun maljani on ylitsewuotawainen.” heräyy ’herää’. paikalla ’heti’ (vrt. Europaeus 1853 s.v. genast). autuas – – kruunun Viittaa hurskaan ihmisen kuoleman jälkeen taivaassa saamaan iankaikkiseen elämään, jonka kunniaksi Kristus antaa kruunun. Vrt. esim. 321:9: ”(– –) Ja riemun saawat taiwaas’. / Ettän sitt’ tullesas, / Tääll’ loppuu tekemään, / Saan kruunun taiwahas’ / Sult’ seuras’ enkelein.” pyhkiä ’pyyhkiä’ (murt.). Ankara – – leimaukseen Vrt. Ilmestyskirjan kertomus, jossa enkelit alkavat toimia pahuutta vastaan (Ilm. 11:19): ”Ja Jumalan Templi aukeni Taiwaassa, ja hänen Testamenttinsa Arkki nähtiin hänen Templissänsä; ja tapahtuit leimaukset, ja äänet ja pitkäiset, ja maan järistykset, ja suuret rakeet.” luode ’tulva; nousuvesi’ (vrt. Europaeus 1853 s.v. flod). veliringillä ’veljespiirillä, veljeskunnalla’. sovintojuhla Vrt. Vanhassa testamentissa (3. Moos. 23:27–32) kuvattu juutalaisuuden merkittävin pyhä päivä, sovintopäivä (hepr Jom Kippur), jolloin syntejä sovitettiin paastoamalla ja pidättäytymällä töiden tekemisestä. ilo – – riemu Vrt. Jes. 51:3: ”(– –) että siellä löytään ilo ja riemu, kiitos ja weisun ääni”. Lankee polvillensa ’polvistuu’ (vrt. Europaeus 1853 s.v. knäfalla). Kaikkisuuden ’maailmankaikkeuden’. pane – – autuudelle ’aseta rajat tälle autuudelle’ (vrt. Ahlman s.v. sätta ett mål för ngt). putoessa ’laskeutuessa, pudotessa’.