Herra Martin lainsuomennos: Nordströmin koodeksi

[Painetusta tekstistä ei transkriptiota]

Kuningan Caari.

Kuningan Caari. 1r

I. Ruodzin waldacunda ombj Sweasta ia Göthistä ychtentullut Jonga alla on Seitzemän Pijspan Hippacunda, ia yxitoista- kymmendä lakimiescunda.

II. Ey mahda Ruodzissa waan yxi kuningas, ia yxi kuningalli- nen Crwnu olla, ia caicki sisälle asuaiset ouat hänelle Cwloisutta welkapäät, lain iälken.

III. Waldacundan tule kuningas walitta ia ey Perimisen cautta ia quinga hän Vluoswalittaman pitä.

IIII. Walat quin kuningas wannoman pitä, ia quinga hänen pitä wan- noman.

V. Walat quin lakimiehet, Nimitösmiehet ia ychteinen cansa pitä kuningalle wannoman.

VI. Kuningan tule Erikin Retkens aija, ia maanmiehet pitä händä seuraman, cukin hänen lakicunnassans, muuttoin ia walmistoxein cansa.

VII. Cuinga kuningas pitä Wihittämän ia Crwnuttaman.

VIII. Cuinga kuningan pitä Raadins ottaman, ia heidän walastans

IX. Puhu jocu Kuningan eli hänen Raadins päälle.

X. Kuningas tachto Naiman käuda, ia Emänällens Huomen lahiat anda.

XI. Cuinga wapausmiesten pijtä kuningasta paluella, Otain ia Heuoisten cansa, ia kilpeincatzelmuxist, ia quinga talon- poica machta wapahaxi tulla.

XII. Nijstä quin kilpein Catzelmuxia pitä pitämän, ia quinga nijtä pidetän.

XIII. Jos Wapausmies tule wanhaxi ia Voimatomaxi, quinga hänen pitä sijtta Crwnu pallueleman.

XIIII. Cuinga wapamies machda wapauden alda Vluostulla

XV. Jos enä on wapaus miehiä ychdes tijskilla ia lijnall quinga heidän sijttä pitä pallueluxen tekemän

XVI. Salapi mies itzens Crwnun palueluxest taika kilpein catz- elmuxest, mikä rangaistos hänellä pitä, ia mikä syy hänen on sitä estännyt.

XVII. sen raingaistoxest quin pakene kuningan Baneerin alda, ia quinga hän taida hänen estenssä tehdä

XVIII. Jos mies Fangitan kuningan pallueluxes, ia mistapi Heuoi- sen taika hänen Rystinginsä.

XIX. turmeleuat eli Caedottauat Palluelus miehet heidän He- uoisens Jsännän pallueluxes, taicka muulla taualla.

Kuningan Kaari. 1v

XX. Cuole wapahan miehen Hengesti, ennen kilpein katzelmust, mitä hänelle pitä tehtämän.

XXI. Cuinga wapamiehen lapset machtauat wapautta nautia, Hänen Jsäns cuoleman jälken.

XXII. Cuinga wapamiehen lesket machtauat wapautta nautia ia, ia caedotta.

XXIII. Cuinga ylimäisin pijsPain, PijsPain, Riddarin ia Swennin ia Fougdin tule kuningan tyge aija, ia nijden syyst quin täätä wastan rickouat.

XXIIII. Cuinga kihlakunnan Päämiehen pitä Wieran Holhojat maalle paneman ia Heidän Ammatistanssa

XXV. Jos wieraita tule enämbj Wieran Holhoian tyge, quin hö sija saauat, ia ios hän eij tahdo wirkans ylöspitä ia talonpoijat eij tachdo Huonesens koriata.

XXVI. Cuinga ne pitä laincansa etzittämän, Jotca wäkiwallall gestäuat, ia ryöuäwät wieran holhoita, Pappia eli talonpoica

XXVII. Jos walda gästäijät tekeuät eli saauat tapon eli Haauan,

XXVIII. Se quin maata eli tauarata otta toiselda wäkiwallall.

XXIX. Se quin Syynsanojan oikeuden anda toisella, ia ios jocu teke itzens syynsanojaxi toisen syyhyn, ia cussa ikänäns tachto etziä toisen edest, nin wastatcan hän sen edest.

XXX. se quin petoxella Ottapi alans weronalaisen maan Caupan taicka waihetoxen cansa, on kuningan waras ia nin quin wapa maa peritän weronalaisexi, nin jällens sitä wastan, ia etteij talonpoica mahda osta werollista maata, enämbi quin hän täudillisestä kyluä Voipi.

XXXI. Teke mies wahingon sen päälle, ionga kuningas on otta- nut rauhans, kirian cansa.

XXXII. sen syysta quin ricko kuningan duomion, eli sen jolla hänen duomions on, ia quinga se aruattaman pitä

XXXIII. Cuinga kuningan tule awitta nijtä oikeuden, jotca welka toiselda anouat.

XXXIV. Sen syystä quin metzä aiapi kuningan erimaalla, ia mikä kuningan erimaa on.

XXXV. Caxitoistakymmendä pitä Vluoswalittaman jocaisest lakicunnast, quin oikeutta pitä wachuistaman ia täuttämän nijden ylitze quin rickouat kuningan Caarta wastan, ia Heidän walastans

XXXVI. Cuinga wäkiwallan työet tule walitetta ia tie- täuäxi annetta, ia se quin päälle Caiuatan, tulcan rauhan alla wastaman nijden 12. etehen, ia jos hän pelka jongun nijstä hänelle lakiwoiton tehdä.

Kuningan Caari. 2r

Ruodzin waldacunda ombj Sweasta ia Göthis- tä ychtentullut, Jonga alla on Seitzemän Pijspan Hippacunda, ia yxitoistakymmendä lakimiescunda.

I. pääcappale.

Ruodzin waldacunda ombj Pacanaiten olemuxest ychtentullut Swean maasta, Ia Göthen Swea Cutzuttin Pohianpuolj metzä, ia Göthen Etelä puoli, Caxinaiset ouat Göthet Ruo- tzis, Itägöthet ia Länssgötet, Ey löytä Göthen nimiä muilda mailda Wachuana seiso- uan, mutta Swean waldacunnas, sillä että nijstä Vloshaiotetan Göthen nimi muilla mailla quin Ramattu sanopi. 1.§ Tässä waldacunnas on Seitzemän Pispan Hippacundha, ia yxitoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä lakimiescunda heidän maijains jälken,. Ensimäinen on ArchiPispan Hippakunda Vpsalos, jossa on yxi lakimiescunda, ylitze Caiken ylimaan,. Toinen on Jänoköpingin Hippakundha, jossa on caxi Lakimiescunda, Ita Göthan Maa, ia Olandein Maa, Collmas on skaarain Hippacunda, iossa on Caxi lakimiescunda, Etelä Göthein ja Wermelanden maa; Nelias on Strengnäisin Hippakunda, jossa on Caxi Lakimiesskun- da, Södermanna maa ia Näricken, Wijdens on Westrorsen Hip- pacunda, jossa on Caxi Lakimieskundha, Westmanna maa ia Dalan,. Cwdes on Wäxiön Hippakunda, jossa on Ty- han kichlakunda lakicunda, Seitzemäs on Suomen Turun Hippacunda, jossa jossa on Caxi lakimieskunda, Pohian Suomi ia Etelä Suomj.

Ey mahda Ruodzissa waan yxi kuningas, ia yxi kuningallinen Crwnu olla, ia caiki sisälle asuaiset ouat hänelle Cwloisutta welkapäät, lain iälken. II. pääkappale.

Ylitze Caiken Ruodzin ey pitä oleman muita, mutta yxi kuningallinen Crwnu, ia yxi kuningas,: ionga tule hallita ia wariela linnat ia maa- cunnat, Vpsalan Coruen, ia Crwnun Hyfwyden, ia Caikj kuningalli- set oikeudet, ia tulot erinomaiset itzellens omista, murhain sakot wie- rahat Perilliset, ia Caiken syiden sakot ylitze caiken ruotzin, quin lakj ia ojkeus anda: cuitengin että nä hengelliset ia mailmaliset wapahat miehet nautitzeuat heidan Priuilegiens ia wanhat wapahudet. Ey mitän näist ennen nimitetyist, quin nyt sanottu on, machta kuningas wältä toisen kuningan edest, jos jocu kuningas sen tekes, nin ombi sillä kuningalla walda ioka iälkentule, ia oikeutta jällens otta ia omista jos hän woipi, Caiki ne quin hänen waldacunnassans rakendauat ia asuat, tule Culda händä, ia pitä hänellen Nöyrät oleman, henen keskyns pitemän ia palluelust tekemän,. Erinomaisest maan Rajoilla, Maata Wariele- man ia hänen waldacundas lisemän, jos hän sijhen woimallinen ombj.

Kuningan Caari. 2v Rijkin tule kuningas walitta, ia ey perimisen Cautta, ia quinga hän walittaman pitä. III. pääcappale.

Nyt tule Ruodzin waldacundahan kuningas vloswalitta, ia ey perittä, ios hö ouat kuningan mistannet, tällä taualla: Että lakimiehet Jocaitzen lakicunnastans, Caiken Suosiost quin heidän Lakicunnastans asuaiset ouat, ottaman 12. miestä, ne parahat ymmeröxest ia tiedost ia nijden cansa päiuän ennen tiedystein, en- nätöxell tulla, Moron käräjän kuningast Vlos walitzeman. Ensimäisen änen pitäpi ylismaan lakicunnan miehen Pitämän, ia ne Jotca hänen can- sans ouat nimitetyt, kuningast Vloswalitzeman. Sitä lähin Jocainen lakj- cunnan mies toinen toisens peräst, Södermannein, Länsi Göthein, Olandein Tyhen kihlakunnan, Etelä Göthein, Wärmelandein maan, Närikein westmannein ia Suomen maan, Näitän tule hendä kuningaxi walita ia duomita. Maata Hallitzeman waldacunda wallitzeman, Lakia wa- huistaman, ia rauha pitämän, silloin duomitan hän Vpsalan Corues ioca yxi on waldacunnan sisällä syndymist, ia erittäin kuningan Poijst ios täutymän on nijtä quin ennen sanottu on, Caiken neidän lakicun- dain miesten änellä, ia nijn on quin nämä nimittänet ouat pitä kuningan Vloswalittaman, ia sijttä Caikeldä wastanottettaman.

Walat quin kuningas wannoman pitä, ia quinga hänen pitä wannoman. IIII. pääcappale.

Nyt samana päjvän ia Pajkas tule Kuningan caikille waldacunnan asu- waisille Collminaisen walans wanno ia wahuista. Ensimeinen Ar- ticulus on, Että hänen pita rakastaman Jumalata ia pyhä seuracunda ia oikeudella wahuista sitä caiken kuningallisen oikeudhen pitä, Crwnul- len, ia caikelle Ruodzin Cansallen,. Toinen Articulus on, että hänen pittä caikia totutta ja Hurskautta Wahuistaman, racastaman ia täydellä pitämän, ia Caikia wäryttä, walehosta ia nwriyttä, soluaiseman eli alaspainaman seka ojkeudella etta kuningalisella woimallans; Collmas Articulus on, että hänen pitä toimellisen ia Vshollisen Cansallens oleman nin ettej hänen pitä ychtenä köyhä eli Ricast turmeleman hengellä ellj Hyfwydellä, Joild eikä se ole ennen Lailla woijtettu elj sortu ojkeudella, eij pijdä hänen millänä muotoa Hyfuyttä maata elj maanpällist, ioldaculda ottaman taika pois andaman paidz lakja elj duomiota. 4. Articulus on, että hänen Ruotzin miesten radin cansa pita Ruodzin waldacunnan Hallitzeman ia wallitzeman nijden cansa, iotca ruodzin waldacunnast sucuisin ouat, ia ey wierasten, ia ettey hän Vlcosukuista miesta hänen Ruodzins ottaisi, ia ey anna sen lin- noia eli maata hallita, muutoin ios nin on, että kuningas tai- tapi kiusata totudes, että nin wanha hyfythä eli omistost on Vpsalan corues taika Crunun hallus, että ey yxikän muista, eli wanhatekoa ole, quinga se ensin Crunun alla tulj. Wijdens Articulus on, että kuningan tule wariella linnat ia maacunnat Caiken aistaicaisin saalihins Cansa,

Kuningan caari. 3r

Ja maan raijat wariella woimans jälken, nin ettei yhtän nijsta edellnij- mitetyist wähenisi, sen kuningan edhest joca jälkentulewainen ombj, silla että hän machta ne oikeudella jällens omista, Eli Ehkä se olis kuningan waldacunda Greuicunda taika wähembj. 6. Articulus on Kuningan tule elä Vpsalan Coruessa, Crunun hyfwydella ia aiastaj caisella Vluostegolla hänen maldans, ia eij Vtta weroa, eli lakia ia rashautta maan pälle panne eli laskia, muttoin ios nin tapahtu Ensin ios wieras suurta Jouko pakana elj Christitty, tachto hänen maatans turmella eli jocu maalla asuainen asetta itzens kuningasta wastan, ia ey woi kuningas muutoin itziens wariella, taika taruitze huonehtans eli Vpsalan korpia Rakenutta, Taika tachto naitta lapssens Poijan eli tyttären, Eeli Cuningas pitä Crunutta- man, eli Eerikin retkia aja, Sencaltaises asios, nin pitä Pijspan ia lakjcunnan miehen, Jocaisesta lakicunnasta, Cwsi Hoofuimiehistä, ia Cwsi Cansasta heidän keskenäns aijetteleman, mitä apua cansan pitä ia tule tehdä heidän kuningallens - - - - Seissemens Articulus on että kuningan tule sitä Christelista kirkoa, Clärkiä ia klostaritta, Riddaritta ia Swennia, ia jocaisen heidan pere- hellens ia Cartanoillens Caicki wanhat wapaudet,tilat ia Pri- vilegiat pitä, ia Ruodzin lain, quin ychteinen cansa hyuäl mieläll ia suosioll wastan Ruennet ouat, pitämän wahuistaman ia warie- leman, nin Ettey yxikän wäärä Laakj käy ylitze oikia lakia, Erinomaisest nijn ettej Jocu wieras oikeus wedettä walda- cunnan Cansan Rangastuxexi, Ja ettej joku Wsi lakj panna rangastuxexi Cansallen, paitzi heidän tachtons ia mielisuosiotans hänen pita mös Caiken Cansās Rauhas ia wapaudes pitämän, Eroj- taden ne Siuiet iotca siuiest ia laillisest suostuat elemään, nin hyfuäst nijldä omilda Hillimättömildä quin weraildakin, Eroittan mielellens pitä muista ia wahuista kirkon rauha, käräin Rauha waimo rauha ia Coto rauha, rauha lisetä ia rauhatoinda me- noa wehetä, seniälken quin kuningalinen on Wojma. 8.§ Nyt tule kuningan walans wannoa, kiriän ia pöyden päälle,kätens panna ia näin sanoa, Nin rucolen minä jumalan oleuan minullen Vskollisen sekä hengellä että sielulla, ia caicki pyhydet ia Pyhiteteuät iotka minun pyhitäuät, että minä caicki nimitetyt ia ylösluetut Articuluxet tachdon wahuista ia pietä minun parahan taidon ia mie- len tiedon jälken, ia tule kuningan ylesojettun keden Cansan Ju- malallen ia Caikillen Cansallens Collminaisen Vshons laata ia wa- lans pita Caikell Cansall, sekj norella elj wanhalla, nin syndymille quin syndymättömillän, nijn rackailla quin rakastamattomillä, nin Poisoleuaisillen quin tykenäoleuaisillä, ia kuningaliset walat, yli- stä ia ey yhtän rickoa, wan paremmini lisätä Caikellä toimellä erinomaisest kuningalisella rackaudella; Jumalan racaus olcon meidän kuningan Cansa ia Caiken hänen Cansansa cansa. 9.§ Coska hän on näin lakicunnan miehildä, ia nimitösmiehildä Vloswalittu ia ku- ningaxi duomittu, ia ombi walans käynyt, quin nyt on sanottu, nin on hän

laillisest kuningas.

Kuningan Caari. 3v

ylitze Coko ruotzin wallan. sijtä machta hän lhänins asetta, waldacunnans hallita, ia Caiki tiehdä, quin ennen sanotut ouat, Sammallamuoto mös waldacunnassans, ylimäisen keskyn ia duomion omista, ylitze Caikein Mailmalisten duomariten, ia nin mös Cansan Candet täy- den etzikön ia totuden iälken Cuulla coska hän tahto, quin lain oikeus toimellisest andapi.

Walat quin lakicunnan miehet, maanmiehet ia yhteinen cansa pitä Kuningalle wannoman. V. pääcappale.

Nyt tule lakicunnan miesten ylimaaldh ia iocaisen hänen lakicunna- stans, ia kaiken cansan tyken olles, Coska Cuningas otetan nämä walat käydä. Ensimeinen articulus on, quin Ruodzis asuainnen on, pita hänen kuningansa pitämän hänen waldans, ia Caikia hänen Kuningallista ojkeutans wachuista. Toinen on, Että meiden pita hänellen Cochtul- isen Cwliasuden osottaman, ia hänen Käskyns täytämän, Caickessä nissä quin hän Cochtudessa Käskepi, seka Jumalan että Jnhimisten edes, hänen keskia ia meidän tehde, Caicken oikeuden iälken meidän ia hänen,. 3. Collmas on: Että mö tahdom hänen Vskolliset palluelus miehens olla, Erinomaisest sota Jokus, Maanraioilla waldacunda ia maacunda, hänen Cansans wa- rieleman. 4. Neliäns on, Että ychteisen cansan ia algussa on ollut, iä welä nyt on weronalainen, tule ia pitä Caickj Aiastaicaiset Vlos te- gonssa kuningallen andaman, ia edestoimittaman, hyfuälla tachdolla illman ychtäkän treyskeytä, itze sen wetämän ia sattaman kuningan tahdon, iälken ia oikeudhen,. 5.§ Sitä pitä lakicunnan miesten ia Caiken Cansan heidän walans wannoman kirian ia Pyhitösten pälle, sillon tulle Lakicunnan miehen kätens ylösnosta, käskiden itziens ia Caikia Cansa nin Jumalan auta, sekä hengelle että sielulle, Pyhä neissyt Maria, Pyhä Ericka kuningas, ia Caicki Pyhitöxet, iotca hänen Pyhitäuät, että hö caickj Vlosluettut Articuluxet ia niemitetyt tach- touat kuningallens pitä ia wahuista, ia parahan tiedons ia mielens tie- don iälken ylosnostettuiden kätein Cansa, Jumalallen ia Kuningallens wa- pan eli wachuan Vshon luotta, ia heidan walans täytä. ia mos näiden walain cansa ia Vskon lupausten, quin lakicunnan mies ia ychteinen Cansa ouat luannet ia wannonet Kuningallens keskyiden sekä Nuorillen että wanhoillen, syndyuäille ia syndymättömillen, Rackailla ia Racka- mattoimillen, poisoleuille ia tykenä oleuille, jotca walan wannouat ia Vskon lupaissit.

Kuningan tule Erikin Retkens aja, ia maanmiehet pitä Händä seuraman, cuukin Hänen lakicunnassans, Muuttein ia wal- mistoxein canssa. VI. Pääcappale.

Nyt tule Kuningan hänen Erikin retkens aja, Ja maan miehet pitä händä seuraman, ia muutten paneman Joinen puolesta hän wapasti ia kedollans waelda, ia ne walat wannoman, quin ennein ouat nimitetyt,

Kuningan Caari. 4r

Ja tule Kuningans Lakicunnans Cansa, maalla luata ia tojuota, että hän tachto heillen Caikille walans pitä, quin hän wanno Moren kiuen tykenä, Cosca hän ensin kuningas techtin. 1.§ Nyt tule hänen yötä päiua matcans waelda, nin tule nijden iotca ylosmaan lakicunnall asuat Seurata händä heidän lakicunnans ylitzen nin, Strengnäisin. sinä pitä Södermannit wastame ottaman, ia hända muuttein ia walmistoixen cansa seuraman sichtuman, Sinä pitä Lhänsi Göthet händä heiden Muutens cansa wastan tuleman, ia seuraman hända maanssa läpitze nin Midianskogh Holluewedin päälle, Sinä pitä Smolandein eli Smolanningit wastan ottaman ia seura- man händä Junabäckin. Sijna tule West Göthen hända wastan rueta Muuttein ia walmistoxein cansa ia seurawat händä mans läpitze nin Ramundabodahinn. Sijnä tule Närickin wastan otta ia seurata händä maans läpitze nin Vpohofuan sildän. Sijnä tule händä wastanotta Wessmannein walmistoxen ia rauh- an cansa, ia seurata hända Östen sildä. Sinä pitä ylösmaalliset wastan tuleman ia sewraman hända Vpsalan,. 2.§ Joildej kuningas taida tulla Suomenmallen nin Dråtsåtin taicka iongun toisen kuningan Raadist, Pispan Cansa Turust sekä andaman että otta- man walat kuningan Puolest, nin quin edell kirjotettu on, ia pitä oleman nin wahuan, quin itze kuningas sen tekisi, nin on se kuningas maallen ia waldacunnallen toimelisest tullut ia Erikin retkens aiannut ia Vloswalittu laillisest, ia walains ia sanains cansa, maallens ia maansa miehillen tehnyth, Caickj nijtä hän heille, ia heidän henellen tehdä tulepi.

Cuinga kuningas pitä wihittämän ia Crunuttaman. VII. pääcappale

Nyt cosca kuningas itze tahtopi, Pitä hänen Vpsalans wihittä- män ia Crwnuttaman taika toisses paikas waldacunnassans hänen oman tahtons ia tijlan iälken. Eritäin Archipispalda molemmaiden suureman arwon tächden.

Cuinga kuningan pitä Raadins ottaman, ia Heidän walastans. VIII. pääcappale.

Nyt cosca Kuningas vloswalittu on, nin tule hänen raadins walitta ia otta, ensin ArchiPijspan, ia sijttä muista Pijspoista nin mon- da quin hän tachto, nijstä jotca hänen waldacunnasans asuat, ia muita Pappia quin hänelle taitauat tarpelliset olla. 1.§ Caxitoista- kymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä tule kuningan Raadis olla, Riddareita ia Swennia, ia ey enämbätä, ne edesnimitetyt Pispat, Pappit, Riddarit, ia Swē- nit eli adelit, tule kuningallen heidän walanssa tehdä, ensin tule heidän wannoa Jumalallen, ia Pyhitösten päällen, quin heitä pyhitäuät, että hö tachtouat kuningallen Neuuo sitä quin Jumalan edes, hänell ia Hänen waldacunnallens nautittapa ia tarpe- linen

olis

Kuningan Caari. 4v

olis, ia ey sitä takaperin Jettä Voijman, Sukukunnan, Najmisen eli ystäwyden tähden. Toinen on, Että hö tahtouat handa wahuista wal- dacunnan ojkeuten, Caiken heidän woimans jälken, etta hän machta Caikj ne walat pitä, quin hän waldacunnalles wannonut on, ia että waldacunda machta hänellen pitä Heiden walans, ia sen sa- man pitä häidän mös itze kuningallen toiwotaman, Collmas on että heidän pitä Caicki ne salapitämän, quin kuningas tachto sala olla, ia ey mitäkän ilmoitaman, iosta hänelle eli hänen walda- cunnallens machdais jotakin wahingota tapachtua.

Puhu jocu Kuningan eli hänen Raadins pälle. IX. pääcappale.

Se quin puhu Kuningan eli hänen Raadins pälle, yhden eli toi- sen päälle, sitä quin heidän wirkans eli Cunnians pälle käupi, Ja täytä ey woy sitä, tunnustaCon sen, 6. toimelistä miestä, quin sen Culet leikattakon Caulla, Jos hän puhu muita pilka sanoj, quin ey saattu wirgan eli Cunnian päälle maxacon 40 marka eli maatkon kuning- an fangiuxes Cwkauden, syöden wettä iä läipä.

Kuningas tachto Najman käydä, ia Emännällens Huomen lahiat anda. X. pääcappale.

Nyt tahto Kuningas najman käydä, ia Emenäns Huomen lah- iat anda, ne Huomenlahiat pitä annettaman hänen Raadins suosioll nin Pijspat, Riddarit ia Swennit, ia iotca hänen Raadissans ouat ia ey mutoin, quin palio nitä pitä oleman. 1.§ Ey machta kuningas Honehta eli linna anda, waan andakon maasta ia kartanoista ey tule se Huomenlahia edemmä seisoman,quin Hänen elj aicans, hänen elemäns iälken pitä sen Crwnun Alan käymän, 2.§ Jos se nin on, että dråttninghi tachto nayda, taika wieralle malle käydä, ia ey waldacunnas olla istumisens cansa, nin tule sen ku- ningan ialla waldacunda ombj, hänen jrdalle laske Raadinssa suo- sion perestä, quinga palion sen oleman pitä, Ey pitä ychdelläkän wallda oleman hänen Huomen lahians poisotta, nin Cauan quin hän naimata on, ia maalla pysypi, Muutoin ios hän löytän Jwri työstä että hän tachto itzens aseta waldacunda wastan, nijssä quin wal- dacunnan wahingoxi taepachduis, nin on hän rickonut Huomen lahians Jrdottamisens cansa ia ey mutoin.

Cuinga wapausmiesten Pitä kuningasta paluella Otain ia Heuoisten cansa, ia kilpeincatzelmuxist, ia quinga talonpoica machta wapahaxi tulla. XI. pääcappale.

Tällä tauall tule wapaus miesten heidän Kuningastans paluella, joca mies wapahutta tachto hänen hyfwydens, mitä hän on Riddarj taiki Swennj, ey ychtäkän erojtadhen, hänen pitä pitämän nin hyfwän Heuoisen, että hän maxa Neliäkymmenda marka ruodzin Penningitä

Kuningan caari. 5r

Paremman ia ey pahemman, sijhen mös täydet Aesuth, sekä rwmin et- ta jalkain pälle, ey mitä eroitaden, sänielken quin hyfwä mies machta itzens wariella, 1.§ Joca wosi wikon pärest Sancta pietarin päiuän, pitä kilpein kasselmuxen oleman Vpsalas, kaikest Vpsalan Pispan Hippa- kunnast. Westroxis Westroxen Hippakunnast, Strängnäisis Södermaannkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti in maalda, Örebros Nerikäst, Jeneköpingis, Östergöthin maalda, kindh, Tiust, wijdboo, ijdra, Tuetha, wist, Gränna ia wisingz öö : Calmarissa Calmarin Fougdin lhäni Olandin Maa, Ridboholmis Tyhen kihlakunda, Falkenbergis molemist Hollmisth, sekä poch- ia että Etelä, skaaras westergötin maalda ia Daalast, Tingh- wallist wermilandist, Turusa Caickeld Suomen maalda, 2.§ Jos se nijn taita tapachtua, että Jocu Talonpoiast tachto wapahuxi nin tule hänen itzens walmista ennen täctä päiuä, sekä Heuoisen otain Cansa, nin että ne quin kilpoin katzelmusta pitä pitämän kunin- gan puolest, että hö näköuät sekä hänen miehudens Voiman että Heuoisen ia odhet, ia ios woipi sen wapauden ylöspitä Hyfwydell 3.§ Caicki pitä wapaheth miehet killpein Catzelmuxen tuleman, ia ioca mies nin Riddarit quin Suennitkin heidän Harniskans päällens wetämän, ia itzekukin hänen Hepoisens päällen istuman, wallmistet- tuin Hepoisen ia kilpein Cansa, quin io edellä on sanottu.

Nijstä quin Kilpein catzelmuxia pitä pitämän, ia quinga nijtä pidetän. XII. pääcappale.

Kilpein katzelmus pitä oleman Kuningan puolest Jocaises paicas quin nimitetyt ouat ia sillä ajalla, ne miehet jotca kuningas Newon andaitens Cansa sihen asettanut ombj.: ios mös Jocu niestä kuolepi nin pandacon toinen hänen Asehmehens, ne pitä Catzoman että Caickj nekappalehet piädetän quin ennen sanotut ouat nimitetytt, sen pällä pitä heidän nin wisusta Catzoman ia tekemän, että hö sauat siitä woiton. kuningaldans, ia heidän Cunnians sijtä riippu ia Enne, ia ey salliman ychdengän miehen itziäns toisin pitä quin nyt on toimitettu, Corkian eli matalan, mutta paremin ey pahemmin sekä Hewoisen että miehen.

Jos wapa mies tule wanhaxi iä woimatomaxi, quinga Hänen pitä sijttä Crwnu pallueleman. XIII. pääcappale.

Nyt ios wapamies Wannha ombj ia woimatoin nin ettäj hän itze woj palluellust ylöspitä, nin pitä hän tuleman kilpein kattzelmux- en, nijden etehen iotca sen pitäuät kuningan puolest Heuoisens ia otains Cansa, ia Caiken wallmistoxen quin sijhen taruitan, ia sijtä Jlmojtaman Estehens, ia tuogon yhden miehen cansans ionga paluelux- en pitä tekemän hänen puolestans, nin pitä ne jotca kilpeni katzelmux- es edesseisouat Catzoman hänen estens, ia Jos mies quin hänen edestäns paluelleman pitä ombj keluollinen kuningan palueluxen taika ey, Jos se mies quin hänen edestäns palluele, luopu hänest, nin ottakon toisen

Kuningan Caari. 5v

hänen asumahans ia sians, sillä samalla toimell. 1.§ taita mös se ningin olla että jocu palluelus mies wanhudest elj taudist ey itze woy, ia hänell on poica, yxi eli enämbj taicka Vsiambj iotca pallueleuat toista miestä, ia ey ole aina Jsäns tykenä, nin machta Jsä nautia heidän pallueluxestans wan jos wielä Jacammata on Heillen waihellans, eij suingā mutoin kuitengin pitä ychden Heistä killpein katzelmuxell tulla ychden kerdan joca wuosi Jsänsä puolest, quin ennen jo erojtettu on.

Cuinga wapamies machda wapauden alda käudä. XIIII. pääcappale.

Nyt taida se nin olla että jocu Wapamies tachdo wapauden alda Vlos tulla, ey machda hän sitä tehdä, mualle quin killuen katzelmux- es. nin pitä ne jotca killuen katzelmusta pitäuät kuningan puolesth, tijtämän hänen Estens, ia miellä toimella hän tachto wapaudesta luopua, Ja ey machda hän Luopua ilman heidän luatans..

Jos enä on wapausmiehiä yhdes, tiskill ia lijnall, quinga Heidän sittä pitä pallueluxen tekemän. XV. pääcappale.

Ios Enä on wapaus miehiä quin yxi Erittämät, quin olis Jsä poika eli wäwy, iolla hänen tyttärens on, nin machta yxi ioca nijstä on Soveliain palueluxen ylöspitä Heuoisen ia otaijn Cansa, quin ennen on sanottu, ja wapachdan Caikj jotca ychdes ouat, tijskill ia lijnall, nin Cochta quin ychdest eriäuät, ey machda hö sijttä ychden tulla senpuolest, että hö enämbj ychden wapauden alla olisit, wan pal- uelkan kukin edestäns, jotca yhdestä ouat Eraunet.

Salapi mies itzens Crunun pallueluxest eli kilpein catzelmuxest, mikä rangaistos hänelle pitä, ia mikä syy hänen sitä on estänyt. XVI. pääcappale.

Jos se nin tapahtupi Että jocu Rochkepi itzens salata Crwnun pal- ueluxest, Cosca se päällen keskiän waldacunnan warieluxexi, eli kilpein Catzelmuxell, ilman toijsta estettä, quin ouat nämät ia ey suingan muutoin ios hän taida olla Vlcona waldacunnast Coska se käskiän, taika tautj wootes, ia se pita Hyfuin miesten cansa tutkitaman ios nin on, ioca eij hänen estetäns nin woy täytä quin nyt on sanottu hänen tule mistata hänen wapaudens quin hänellä on onnut ia ey Jkenäns jällens saaman muutoin quin erinomaisest nautiten kuningan armoja, ia maxacon wielä siehengin 40 marka.

sen rangaistoxet quin Pakene Kuningan Banehrin alda, ia quinga hän taida hänen esteenssä tehdä. XVII. pääcappale.

Jos Jocu Pakene Kuningan Banehrin alda, sihen ajcan quin Wihamiesten kimpun käudän, elj kuningan käskymiehen tykeä, eli Reisulla jolla kunin- gas eli hänen käskymiehensä Vloslähettä, se joca nin teke, hän on hu- kuttanut hängens ia Hyfwydens, mutoin ios hän saa nautia kuningan

Kuningan Caari. 6r

armoia, että hän machta hengens lunasta,. Jos hän nin pakene etteij kuningan käskymies saa händä fangita, ia mahda hän ikänäns saada rauha enämbj, muutoin ios hän erojttain saa nauti- ta kuningan armoja. 1.§ Jos kuningan mies soima jolla Culla tämän syyn, että hän nin tehnyt on, ia toinen kieldä, maatkan se 12. miehen nimitöxen alla, quin sillä reisulla olit, ia ottakan puolen nimitöst Cumbikin.

Jos Mies Fangitan Kuningan Pallueluxes, ia mistapi Heuoisen taika hänen Rystinginsä. XVIII. pääcappale.

Jos Jocu mies Fangitan Crwnun Pallweluxes, nin tule Kuningan hä- nen iällens lunasta, nin Heuoisen ia Odat hänen jällens anda, ia hänen wahing- ons, Joca hänen Jrrallen pyytä. 1.§ Jos se nin tapachtu, että jongun wapa- han miehen Heuoinen eli Hengisti tule turmeluxi sillä wälillä quin hän on waldacunnan palueluxes Vlcona ia hän tule iällens kotians, nin tule ku- ningan se Hengesti eli Heuoinen maxa, ia sen toisen Heuoisen pitä kuningan Marskalkillen annettaman ios hän Eläpi, eli täuttäkön sen tunnustoxill että hän on nin hyfuän Heuoisen mistanuth, Jos hän mös toisin Cuolepi, quin nyt on sanottu, nin ostacon toisen waldakunnan pallueluxes iällens.

Turmeleuat eli caedottauat palluelus miehet Heidän Heuoisens Jsännän pallueluxes, taicka muulla taualla. XIX. pääcappale.

Nyt taitauat palluelus miehet Heuoisens turmella Jsänäns Pall- weluxes, Nin tule Jsännän hänen palueliallens iällens maxa, quin hän on mistanuth eli turmelluth, Cosca hän lähettä hänen sottan, eli muille omalle asiallens ia ey muutoin. Ja sen Heuoisen ionga Jsänän maxaman pitä, tule palluelian duomita Jsännkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti äns tyge, Jos heuoinen Elewä on, ia wannocon itze, toisena toistakymmene, ettei se turmeldu hänen omasta unhotuxestans ia killuostuxestans.

Cuole wapahan miehen Hengisti ennen Kilpein Katzelmust, mitä Hänel- le pitä tehtämän. XX. pääcappale.

Jos nin on että wapahan miehen Hengisti coele ennen kilpein Catzel- musth, ia se löyten todexi tunnustosten ia todistosten Cansa, iotca sen nehnet ouat, ia tykenä olluet, että se hengesti Cuolj nin tule heid- än anda hänellen 8 wijkon päiuät, osta nijn Hyfuän heuoisen, quin ennen on sanottu, ia sen päiuän päällen quin hänellen on annettu, eli nimitetty, tulcon nieden samain nimitetyin miesten etehen, ia sitä olkon wiaton kuningans edes, ios nin tähdän, silloin tule Caicki kilpensa hän- en hänen päällens täräuä olla, ia nijtä ilmoita Coska kilpein Catzel- mus pidetän, ios han wapaudens nauttia tachdo.

Kuningan Caari. 6v Cuinga wapahan miehen lapset machtauat wapautta nautia, heidän Jsäns cuoleman jälken. XXI. pääcappale.

Jos Riddarilla eli Swennille on Poica iällken yxi taicka Vsiambj, hänen pitä oman wapaudens pitämän, sihen asti että hän tule wydentoistakymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enen aiastaian wanhaxi, sitä pitä hänen eli toinen hän puolestans pallueluxen waldacunnallen tekemän, hänen Hyfwydestäns, eli tekemän weron elj ojkeuden nin quin talonpoica, iolldei hän woi palluelusta Cohdallans pitä 2. Jos Riddarille eli Suennille Jääpi Tytär jälken, nin tule nauttia sen wapaudens.

Cuinga wapahan miehen lesket machtauat wapautta nautia ia rickoa. XXII. pääcappale.

Ne Lesket ioilla wapat miehet miehet olit Heidän eljaicans, ia Heidän Lapsens iotca eij olle oikialle iälle tullet, pitä wapauden annettaman Caikein kuningallisen oikeuden Cansa, Cuitengin nin, että nin Cauuan quin hän leskenä on eli istu, nin pitä hän wapahan oleman Caikest pal- ueluxest, sihän päiuän asti, quin hän wastudest naipi, Jos hän saapi wapan miehen, nin se wapahda waimonssa Hyfuyden omansa Cansan ios hän otta talonpoian, tekön weron elj oikeuden nin quin talonpoika. 1.§ ios jällens se nin tapachtu että läskij eli Neydzy makapi salawotes nin on hän rikonut wapaudens, quin io nyt sanottu on.

Cuinga ylimäisin Pijspain, Pijspain, Riddarin ia Swennin ia Foug- din tule kuningan tyken aia, ia nijden syystä quin tätä wastan rickouat. XXIII. pääcappale.

Archi Pispain tule aja ylitze maan Heidän kuningans tyge 40. Heuoisen Cansa, PisPat 30. Heuoisen cansa, ia ey Vsiamman, ku- ningan wirkamiehet 30. Heuoisen Cansa ia ey Vsiammen, Riddarin ia Swennin kuningan radis 12. Heuoisen Cansa, ia ey Vsiammen, Ridda- rit quin ey ole kuningan radis 8. Heuoisella ia ey Vsiamml, Suennit Riddarin Caltaiset 6. Heuoisell ia ey Vsiammal, wehemmät itze cukin Cohdastans 3. Heuoisell, muutoin ios se tapahtu Sota retkell,. tällä muoto tule Caickin kuningan tygen aja. Joca sijs Vsiammal aja, ma- xacon 40. marka ia se olcon kuningan oman syy.

Cuinga Kihlakunnan Päämiehen pitä wieran Holhojat maalla paneman ia Heidän Ammatistanssa. XXIIII. pääcappale.

Nyt tule wieran Holhojat olla maan tiellä lässä toinen toistans Cah- dell Penincullmalle eli puoli Colmata, ia ey etembenä, ja swrissa kylissä skytinlukiat, jossa eij taida wieran holhoiat olla, kihlacunnan

Kuningan Caari. 7r

mies ia kihlacunnan kokous pitä paneman ia sääteman sekä wieran holho- iat että skydin nimitäijät, joca kihlacunnan, joldej nin tapachtu, quin mat- kawaeldauaiset miehet walittauat sen ylitze, maxacon sijtte kihlakunnan pä- mies 6. marka jocaisen wieran holhojan tähden, 1.§ wieran holhoian pitä matca waeldauaisen miehen huoneta suoman, Tupa, Leweys, kenni - not, ia stallin sia Vlos huoneis, quitengin nin ettäj hänen kariansa Vlos ajetta, Rauindot ia Juhdan willia myoman yhdexi öxi ia yhdexi atrja- xi, Teyden Nauden myökön wierasten holhojat ia koriaiat, ios heillä ombj se, Cachta äyriä tiurimbj quin se maxa maala miesten keskell wanhan lambaan neliä penningitä tiurimbän, marka Hyfua woijta ia fläskiä 3. Ruodzin penningia, ychden Heuoisen Rauinnoxi yhdexi Öxi, 4. ruodzin penningin edest, SPannin heuoisen otria 2. Penningi tiurim- bi quin lähimäises Caupungis miödan, Olutta ia leipä nin quin ne myodän lähimäises Caupungis ojkein toron päällä

Jos estiä tule Enämbi wieran Holhojan tyge, quin Hö sija saauat ia jos Hän ey tahdo wirkans ylöspitä, ia talonpojat ey tahdo huonesens koriata. XXV. pääcappale

Nyt tule wierait nin monda ettej wieran Holhojan Huone nietä wedä, nin lähettäkön wieran holhoia ne lehimeisen kylän, ia skydin lukia pangon sijttä nin monda joca miehellen, quin hän arua sia sauan ia rauinneeht heidan penningins edest, nin quin sanottu on. 1.§ Nyt ey tahdo wieran holhoia wirkans ylöspitä, nin maxacon hän 3 marka Colmen Jacohon, nin Vsen quin hän sen Vnhotta ia hänen päällens kannetan, ios ey talonpoica myö ia huonesens koria, quin nyt on sanottu, maxacon sittä jocainen heistä 3 marka Collmen jacohon, Matkamie- hell kihlakunnall ia kuningall.

Cuinga ne pitä Laincansa etzittämän, iotca wäkiwallal gestäuät, ia ryöwäwät wieran Holhojta, Pappia eli talonpoikia. XXVI. pääcapp.

Se quin Kestäpi wäkiuallall wieran Holhojall, papilla eli talonpoialla, ia gestämisellä ottapi heildä, heidän tachtons wastan, ia tätä meidän lakian wastoin, ia wastoin koto rauha, Olutta, Ruoca, ohria Pechmi- töst, korsia, eli muta mitä se taida, tule se ilmei ia tietäuäxi, taic- ka todistetan hänen päällens, täudellä todistoxella, nin tule kuningan ios hän saapuilla on, otta häneldä Hengen Miekalla, nin Corkeilda quin Matalildakin,. 1.§ kuningan Fougdi ia wirkamies Cussa sencaltais- et taepachtu, pietä hänen jlmoitaman, nijedän pitä sencaltaisi wakiuallan täkiäita fangixi ottaman, ia kuningan fangiuxen kätkeä, quitengin ychden cansan awun Cansa, Cosca hän ey itze woy,. Jos silloin on kääräiä saapuilla, nin pitä hänen käräjän wedettämän, ia ojkeu- della duomittaman, Jos ey käräjä oli saapuilla, niin leikatcon lakimies eli kihlakunnan päämies merckj Capulan Jaa

Kuningan Caari. 7v

Cootkon ychteisen käräiän kokohon,. kihlacunnan nimitöxen pitä sen syyn kysymän heidän toidjstos walalles, ia ios sinä on todistaiat, wannocon ne nimitöxen edest. Jos ne sortauat hänen, eli ne jotca syypät ouat, duo- mitcon sittä lakimies eli kihlacunnan päämies ne miekan ala, jos se po- len marka osa eli enämbj, ia ey mahda ne sakolla päästä, jos se wä- hembj quin puoli marka nin maxacon sijttä kaxinaisen Röwyden sakon senjälken quin se maxa. nin quin Maa sakos erojtettan, ios ne wariel- lan nin olcon wariellut, ia se quin wiattoman fangitze eli annoj fan- gita maxacon Neljäkymmendä marka Collmen Jacon. 2. nyt taitauat hö tulla pakon, ia ey saada fangix quin nyt sanottu on, nin kauattacon syn sanoia sen wäkiuallan pitäiän elli käräiäkunnan edest, quin edespäin erojtetan taikan kuningan edes, eli nijden ioilla hänen duomi- ons on, Cosha hän ensin taitan sada, nin tule kuningan eli sen iolla hä- nen duomions on Hallus, sijtä asiasta maan käräiässä, eli Etzikö Cokou- xis totuden etzia ia wannoitzeuall täutön toimitta quin sanottu on,. 3.§ Caickj quin eij maxettu ole, Cosha wieras kartanosta lächtö, ia ulos- aiapi se on röfuätty, Jos syn sanoja sijttä walitta, se maatcon kihlacun- nan nimitöxell ia hän sortan, seisocon saman ojkeuden, quin ennen sanottu on.

Jos waldagästäjat tekeuät eli saauat tapon taicka Haauan. XXVII. pääcappale.

Nyt taita tapachtua, että se quin Edes istu, taicka itzens Coton warie- le, ia ne iotka walda gestningit tekeuät, tappauat, Haawoitauat, lö- uät werisexi eli sinisexi, hänen taicka jongun quin hänen Cansans on, taicka tullut hänen kartanons, Jos ne fangitan tuorelda, työldä, käukön Hengi hengist, nin monen quin sitä Cuoliax löyet eli pistit Hauan edest, sinisen elli werisen quin eij wetu Cuoleman, mistatkon oikean kädens nin monda quin sen teith, ia olcon maxamata Caickj mitä walda gästäijät sait nieldä quin edes olit, Ehkä se olis mies- tappo, Haua, weriset eli siniset, ia se Caickj Caxinaisest maxa quin ne sait, quin edes olit, Ey mahda mös hö ikänäns tulla maxohon eli sada rauha, ennen quin syyn sanoia rukuile hänen edestäns, jos hän eij kijni saada, nin tulcon warassans kuningan tyge, eli sen jolla hänen duomions on, ia owat wapahat puolen Cwkauden päiuät 1.§ Nyt aiapi wieras wiehossans Vlos Cartanost, senpuolest, ettej hän saanut Caickia tachtouans tehdä, ia teköp toisella Haualla sen saman edest, Hauat, Tapon, weristöxen elj Sinisen, Jos hän sijhen laillisest sortan, seisokon saman oikeuden quin ennen on sanottu, 2.§ Ja caikies asios tuli wieran Holhojan, isännän, Emänän, lapset Perehen, talonpoian, rauhas ia lais olla, Cosha ey Heitä gestätä.

Kuningan Caari. 8r Se quin maata eli muuta tauarata otta toiselda wäkiwallal. XXVIII. pääcappale.

Joca wäkiwallal otta siedä Jonga kädes on huonen, Maan metzän, weden elj wesitekön, elj turmella jotakin päälle toisen raketusth, toisen edest, tachto omista itzellens, maxacon jällens wahingon, ia pällisexi Neliäkymmendä marka Coll- men jacon. Maanpällisen Röfuämisest, olcon quin Erojtetā, wala sackoin osas.

Se quin Syynsanojan oikeuden anda toisella, ia jos jocu teke itzens syynsanojan toisen asiahan, ia cuka ikänäns tachto etziä toisen edest, nin wastatcan hän sen edest. XXIX. pääcappale.

Se quin Syyn sanojan oikeuhen itzeldäns Hyliä, se on sortanut oman ojkeudhens sijnä asioissa, ia se quin omas syyssäns weikene sitä ey wastata eijkä lailla eijkä oikeudella,. 1.§ Ey pitä ychtäkän tekemän syynsanoiaxi toisen syyhyn, toisin quin lakj anda, ioka sen tekö maxacon 3. marka Collmie Jaettu, ia oikian syynsanojan Caiken sen wahingon täuttämän, quin sitä sanottu on ia Ehkä Cussa ikänäns se tachto eli machta lailla Canda eli etziä toistans, nin tule hänen sihen asian wastata, ia oikeuden sei- so, nijstä quin Hemmenöxet tekeuät käräjäs, ia sopimattomist sanoist ia muista senkaltaisist asioist, jossa ey mies sido itzens synsanoiax eroitetan najmisijn käräiän osas.

Se quin petoxsella otta alans weronalaisen maan, caupan taicka waihetoxen cansa, on Kuningan waras, ia nin quin wapaa maa peritän weronalaisexi, nin jällens sitä wastan, ia ettej talonpoi- ca machda osta werollista maata, enämbi quin Hän täudilli- sesti Kylwä voipi. XXX. pääcappale.

Nyt ios wapamies elj wajmo tekö maan waihtost, eli kaupa nijden cansa, iotca weron alajsen maanpäälle asuaiset ouat, sen toi- men Cansa, että Cumbakin tachto omans nautia, wetäin petoxell ku- ningan oton alans, se quin nijn teke, hän on teys kuningan waras, Caiken sen jelken quin sen hinda on. se quin sencaltaisin asiohin ilmi- sest ia todistoxella sortan, seisokon warkan ojkeuden, ia sen weron alaisen maxacon kuningallen Caikj kuningan aiastaikai- set odot, joca wodella quin laki sano, ia maxacon Neliäkymmendä marka kuningan oma sacko. 1.§ Nin quin Vapa maa mahdetan eroita weroin alaisex, Ellej ylöspiedetä palluelusta laillisest nin machta mös weron alainen maan peritä wapauden, Coska wapamies eli waimo on weron alaisen talonpoian perillinen ia Talonpoica eli talonpoian poica machda saada wapaxi quin ennen on sanottu,. Ey machda yxikän talonpoika otta

Kuningan Caari. 8v

enämbj werollista maata alans, quin hän itze täudellisestä kyluä ia nautia woipi ioca sen tekö nin että Crunun Weron sen Cauta we- hene, ia todista kihlakunnan nimitös maxacon iällens kuningan wahingon, palkepi Neliäkymmenda marka kuningan oma sacko.

Teke mies wahingon sen päälle jonga kuningas on ottanut rau- hans, kirian cansa. XXXI pääcappale.

Joca sen Päälle teke wahingota ionga kuningas on ottanut rauhās auojnen kirians cansa, ios hän fangitan, ia täudell nimitöxell ia todistoxill, tule wietetyxi, hän on Cadottanut sekä Hengens että maanpällisens, ia ottakon ojkia perilinen Hänen maansa nijstä maanpällisistä, ottakan Syynsanoja Colmannexet, ia Cuningan Caxi osa, eli se jolla kuningan duomio on, ios hän ricko kuninganrau- han tätä lakia wastan, paratkon ia maxakon lain jälken, ia ol- con mies tapannut kuningan rauhan sijnä asiassa.

Sen syysta quin Ricko kuningan duomion, eli sen jolla hänen duomions on, ia quinga se aruattaman pitä. XXXII. pääcappale.

Jos Joku Ricko sen Duomion jonga kuningas eli se jonga kuning- an duomio on annettu hänen duomiobreifuns Cansa, maxacon neljä- kymmendä marka kuningan oma sacko. 1.§ ia nämä neliäkymmendä marka. Joihinga hän sakotapi, pitä Vlosmitattaman 12. miehen Cansa nildä jotca rikospäät ouat, ensin hänen maanssapälisissä, joldej ne täutä, nin aruattakon Honehet, ellej huonehet täutä, nin ar- uattacon maan, Cuitengin nin otta suku ia perilliset machtauat sen maan lunasta, yön ia aiastajan sisellä, sillä Rahalla quin hän ar- uattu on, jos eij wielä sittä täydy kuningallen, kihlakunnalle ia syyn- sanojallen, nin puttucon kaikilda, nin markasta quin Markastakin, mutta welgoist nin mitattacon ensin syynsanoja hänen täusi osansa, nin sittä täusi kuningan oikeus, nin tule kuningan nimitösten Heidän tijöns edest saada, ia kustinsa edest kuningan duomjo rickois Collmanexen.

Cuinga kuningan tule nijtä Awitta Oikeuden, jotca wielka toiselda anouat. XXXIII. pääcappale.

Nyt tule jocu Kuningan etehen jolla on kiria toisen päälle welasta nin tule kuningan sille joca päälle canda, ios ey se ole wastamas jon- ga päälle Cannetan, yhden miehen elj Caxi lähettä sillä maacunnalle iossa hän asu ionga päälle Cannetan, yhdellä elj Cahdella päälle kandauan sen oikeuden tekemän, sen päiuän päälle quin kuningas edes määräpi kiriassans, taicka hänen pitä andaman Cuittj kirians wastan tulla, ia tietemän maxamahens, maan lain jälken.

Kuningan caarj. 9r Sen syystä quin Metzä ajapi kuningan erjmaalla, ia mikä kuningan Erimaa on. XXXIIII. pääcappale.

Se quin metzä aiapi Kuningan erj maalla, Cuka sen otaka hän on Cadottanut Heuoisens ia Jousens iä päälle sihen neliä- kymmendä marka. Matcon se kihlacunnan nimittöxell, ios ey hän ole löyty tuorelda työldä, ia olcon se kuningan oma syy, kuningan Erimaatouat kuningan erinomaiset omistoxet, nin quin Vpsa- lan korpi ia muutt sencaltaiset.

Caxitoistakymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti endä pitä vluoswalittaman, jocaisest lakicunnast, quin oikeutta pitä wachuistaman ia täutämän niden ylitze quin rickouat Kuningan Caarta wastan, ia Heidän walastans. XXXV. pääcappale.

Nyt taitan Jotakin Rickoa,kuningan wasta, nijssä quin ouat kirjotetut kuningan osas, nin tule erojtetta 12. miestä ia Vloss- walitta jocaisest lakicunnast, ne tule kuningan ia nimitös miest- en säliä, Ne pitä suuren achkeruden ia wyreyden Cansa ylös- etzittämän ia ilmoittaman, itzecukin maanssa paikas quin heil- lä säälitän, joista heidän tule warinotta, Caicki ne jottca Cansän rauhattomaxi teköuät, näitä oikeuxia wastoin, Ja pitä tämän walan wannoman Jumalan ia Pyhitösten ylitze, ia Häidän mail- mallisen Cunnians päälle, nein sanoden. Mö Ruocolem Jumalan nin meitä autaman, ia pyhitöxet ioista mö palion pidemmä Et- tej mö tahdo sitä syypääxi tehdä, yhchten joca syytön on, ey mös ychtän sitä syytömäxi tehdä, joca syyllinen on, sen mielen tiedon ia ymmärdoxen jälken, quin jumala meille on lainnanut, Ja sitä ey takapärin jättä sugun sowinnon tehden, wäuyn souinnon, pelgon, ystäuyden elj Jongun wojman tähden, Ja tachdomma mö itzekukin Caickj ennen nimitetyt Articuluxet, pita ia ne quin we- lä seurauat tässä Cares, ilman rikomata sen saman pitä ennen nimitetyn oikeuden alla, Nin meitä jumala autakon ia Pyhitöx- et joista mö palion pidämme, 1.§ Jonga nämä 12. elj 7. sortauat itze kuningan edes, eli niden edes joilla kuningan duomio on hallus, Rangustoxis eli maankäräiäs, nin quin käräjä Syiden Caares Erojtathan, ne pitä sortut oleman, mistaman kaulans, kädens Hengens ia valans kuningalle, syynsanojalle ia kihlacunnalle ia senjälken quin Rikoxet andauat, ionga hö mös warjeleuat, ol- con se warieldu, ey machda mös yxikän nitä wastan weroa laskia.

Cuinga wäkiwallan työt tule walitetta ia tietäuäxi annetta, se quin päälle caiuatan, tulcan rauhan alla nijden 12. etehen, ja jos hän pelkä jongun nijstä hänelle lakiwoiton tehdä. XXXVI. pääcappale.

Caicki wäkiwallan tijöet tule walitetta senjälken quin ne teh- dyt ouat, ensimeissä pyhä päjuänä miesten edes ia Nabureiden, taicka ensimäises maan elj kihlacunnan käräjas, sinä quin hän asupi, Taika Ensimäisenä kutena wijkona itze kuningan edes, ia

Kuningan Caari. 9v

nijden nijllen ioilla kuningan duomio on, senjälken quin työ techtin, Joca nin eij kaipa, se on kaipauxens Cadottanut Cuoliaxi ia tyhiäxi tehnyt. silloin on walda walittu itzecukin työtä, sen jälken quin Cukin rickonut on Maanlain jälken, ia se quin päälle kannetan, tulcon rauhan alla puoldans wastaman, nieden 12. etehen ia mös pois heiden tyköens, ia pitä hänellä oleman 14. Öön ajan, Joldej hän sisäl sen ajan tule puol- dans wastamakirjainten päällä pitkä viiva n, nin hän sortan Rikoxens jälken, ia käukön ojkeus hänen ylitzens seniälken quin hän rickonut on 1.§ Nyt taida se ionga päällen Cannetan, peljätä jota kuta niestä 12. Laakjwoiton itzellens tehtäuän, sugun souinnon, wäuyn, rackauden, ystäuyden, wihan, tap- peluxen eli wajnon tehden, ia taida sen tietäuästi todista ia täuttä ychdelle nijstä, Cahdella elj Collmella, Nyt tule ne pois panda, ia ey muita, ia nijn monda muita heidän siahans panda sillä haualla ia ey Vsiamba elj etemmä Wywyttämän.

Naimisen Caari.

Naimisen Caari 9v

I. Cuinga miehen tule itzellens waimoa anoa, ja kennengä waimon oikian Naittajan miehen tule olla,.

II. Cuinga heidän tule kihlatta ia wihittä, sen syystä quin Vaimon Vlosanda paitzi ojkia syynsanoja, ia nijsta quin caxi kihla yhden Vaimon. sen syysta quin Vaimon Cansa makapi kihloissa, ia nijstä lapsist quin synnytetän kihlois elj Sala wotessa, ia jos Pijspa erojtta kihlauxen

III. Jos Neydzy otta miehen Jsän ia Emän tachto wastan ia sen syistä quin Neyidzyen wiettelo.

IIII. Jos mies tachto Auios käsky raketa kihlatun Morssiamens Cansa ia se kieldän häneldä quinga hän tule laillisesta omista.

V. Mingä Caldaisella tauoilla ia tojmilla Najtaia miehen pitä wai- mon Vlosandaman, ia jos jocu Röuäpi miehen kihlatun morsiamen

VI. Jos morsian Cuole ennen quin hän tule yliäns talohin elj Cuole ylkä ennen, ia quin hö ouat Öön yhdes leuännet, nin on mies Emendäns Syynsanoja.

VII. Mitkä Wicunsit wapat miehet pitä wieman morsiamel- lens, ia Hää waatteista.

VII. Herras miesten Hääwutteista ia kustista, quinga monda hö machtauat sijhen kutzua, ia ninen syistä quin Cutzuat tuleuat häihen, nin mös perimisest, quinga nämä lailla etzitän.

IX. Cosha hö ouat Öön ychdes leuännet, nin tule hänen Emä- nellens Huomen lachiat anda.

Naimisen caari. 10r

X. Cuinga palio Cungin tule anda Huomen Laihoia, sen syistä quin enemman anda, ia kennen Huomenlahiat ottaman ios auios kesky erinne.

XI. Huora waimo ricko Huomenlachiat ia Caickj mihingä hän on naitettu.

XII. kotia wiedyt pitä se joca saannut on, nin Cauuan quin se Elä ioca andoj. Sijtte käukön jacohon.

XIII. Nyt riteleuet miehet cansa laihioist, se quin andoj ia se quin ottj

XIIII. Händä ios Cansa laihioist rijta tule sen päälle joca saanut on.

XV. Eitj hallitcon Lapsen Hyfuyden langon Cansa neuoilla, sihen astj quin hän toisen miehen ottapi.

XVI. Cuinga Hyfuys tule Jaetta, Cosha äiti käypi toisen Naimisen, ia sen syistä, ioca Naipi lasten isän oman päälle, ennen quin lastein oma Erojtettan.

XVII. Quinga Jsän lapset pitä Erojtettaman, Cosha hän käupi toisen naimisen.

XVIII. Cuinga jaettaman pitä ios moninaiset lapset ouat erojttamat Jsänän eli Emenän Jagon, ia ios Huomenlahiat ouat usiammat elj moninaiset

XIX. Cuinga isändä machta Emendäns Maata pois wehetä elj ey.

XX. kennengä lasten syynsanojā tule olla, Cosha Jsä ia Aiti cuolluet ouat.

XXI. Jos eij se ole sihen souelias oleman syynsanoiax ioca lähimäisin on

XXII. Jos Jsändä Cuole, ia Emendä sano itzens oleuan Raskan, quingä pitä tauaran cansa tehtämän.

XXIII. Heidän kustistans Lasten elj weliesten ia Sisarten waihella.

Quinga miehen tule itzellens waimoa anoa, ia ken- nengä Vaimon ojkian Naittajan miehen tule olla. I. pääkappale.

Tachto mies itzelläns Emändätt Pytä, nin pitä Hänen naittaia miehen ia hänen lähimeisen langons, Etzimänn ia rucouxens Alcaman. 1.§ Jsän tule najtta Tyttärens, ios ey hän ole Elämäs, nin on hänen wanhin weliens, Jollej se älä, taicka ole saapuilla, nin on weli puoli Jsästä, Joll eij se ole saapuilla, nin welipuoli Eitistä, ioldej se ole saapuilla, nin Jsän Jsä, Joldei se ole, nin on Eitin Jsä, ioldej se ole saapuilla nin on Setä, Jollej se ole nin on Enoj, Joldej hän ele, nin on saapuilla ioca lähinkirjainten päällä viiva lango on Jsän puolest elj Eitin puolest, ios ne ouat molemmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti at tasan Langot, nin on se quin Jsän puolinen on, ia eij Eitin puolinen, Mjes ia ey waimo, ia sijttekin Ejtin neuuost ios hän Eeläpi.

Naimisen Caari. 10v Cuinga Heidän tule kihlatta ia Wihittä, sen syystä quin Vaimon Vlosanda paitzi oikia syynsanoja, ia nijden quin caxi kihlauat yhden vaimon, sen syystä quin vajmon maka kihloissa, ia lapsista jotca sigitetän kichlojs elj Salawoteis, ia jos pijspa eroitta kihlauxen. II. pääcappale.

Nyt ios tachto mies Wajmoa Kichlata, nin pitä miehen joca hänen najta tykens oleman, ia nelia todistaiat, Caxi miehen puolest, ia toiset caxi waimon ia se on laillinen kihlaus, 1.§ Jos Jocu mw mies kihla mutta Jwri itze syynsanoia, quin io ennen sanottu on, nin maxacon neliäkymmendä marka kuningalle, kihlacunnalle ia Syynsanojalle, eli tietäkön taika pytäkön luan hänen ojkielda naittomieheldans, 12. wahuän asuaisten mies- ten walalla, taicka warielkon samoilla miehillä, ettej hän sitä tehnyt. 2. Se mies quin kihla kahdelle miehelle ychden waimon maxacon neliakymendä marka ia sen quin hänen jälestä kihlasi, maxacon Pijspall Collmet marcka eli luchtikan, 6. miehen walalla, ettej hän tiennyt, etta hän ennen kihlattu olj ia Cumbi heistä mies elj waimo Cahdelle Naipi maxacon nin quin kor- keimas syys eroitettan 5. Cap. neliäkymmendä marcka. 3.§ Nyt sittä quin hän laillisesta kihlattu on, nin pitä pitäiän papin iossa hän asupi, Culoittaman Colme Sunnuntai päiuä hänen naimisestans, ia sijtta machta hän hänen ilman sytä wihkiä, Jos hänen kihlattu miehens pitäpi händä ennen quin hö wihitän maxa- con, 3 marka Pijspan,. Jos hö sigittä lapsia ynnä kihlauxes, nin ouat ne Aujo- waimon lapset. 4.§ Jos mies sigittä lapsia Salawotes, ia otta sijttä sen waimon aujowaimoxens, nin ottauat ne Lapset perimisen quin muutkin awiowaimon lapset, silläin Cosha hän parandi waimon, silloin pärandi hän mös lapset. 5.§ Nyt erojtta pijspa kihlan maxacon sembi heistä kollmet marka pijspalle, iombi sen willitzi, ia olcon mistanut wiemi- sens, waan ios ne sen molemmin willitzeuät nin olcon Cadottannut puolen Najmistans Cumbikin ia maxacon Molemmin Collmet marka Pijspan.

Jos Neydzy otta miehen Jsän ja äitin tachto wastan, ia sen syystä quin Neydzyen wiettele. III. pääcappale.

Joca Neitzy Miehen otta Jsäns tachto wastan eli Eitins Cummaxi hän otta hänen auios eli wärti miehexens hän on rickonut perindö osans sekä jsän että Eitin saamast, waan ey yhdestäkan musta perimisest, Jsä ia Eiti andauat hänelle andexi, nin ottacon täyden perindö osans, nyt ridellan sitä, ios se oli andexi annettu taicka ey, nin pitä se 12. miestä tiitämän quinga se oli. 1.§ se quin Haukuttele elj makapi miehen tyttären ia hän on Neydzy, ia auios sengyst, maxacon se quin sen teki 40. marka collmen jakohon, Jsän kuningan ia kihlakunnan wan ios hän otta hänen auioxens, olcon sittä hänen syynsä puolda wähembj, Collmen Jacohon, Jos hän on Jallkanaisen lapsi elj pijkä, maxacon se quin wettelj Caxikymenkirjainten päällä viiva da marka, ios hän otta hänen auioxens, olcon jlman syytä.

Naimisen caari. 11r Jos mies tachto auios käsky raketa kihlatun morsiamens cansa, ia se kield- än häneldä, quinga Hänen tule laillisesta omista. IIII. pääcappale.

Nyt on mies Wajmmonn kihlannut, ia tachto aujoskesky raketta, nin pitä hänen naitaia miehell sanoman ennen 6. wijkon sen päiuän iona hän tachto häitä pitä, ios hän kieldän yliäldäns paitzi erinomaisest sytä, walmistacon 40. marka se quin sen teke, ia täutäkön jällens kustin hänell, senjälken quin hyfuät miehet sen aruauat, Caxi kumungin puolest, se on laillinen Este, että hän kipiä on, eli jongun Caltaisen waiuan tullut, ionga tähden hän eij mahda auios kesky raketa Jumalan luall elj kirkon ojkeudellj 1.§ ios welä senjälken estetan, nin mängän käräjän ia ottakon duomion Coota- xens langons ia Vloswalitaxens kihlatun Morsiamens, ia duomarj muu- takon 4. miestä käräjästä, iotca hända seuraman pitä, ia tunnustaman mitä siellä tiehdän. Jos hö eij tahdo händä seurata, nin maxacon Jocajnen 3. marka collmen jacohon, ioldej hän tachdo saada Morsiandans ilman owen serkemetä, olcon ilman syytä. Jos mös Tora elj kapina tule heidän waj- hollans, sentäden että hän tachto Morsiamens Vlos otta, ia sinä tapach- tu Tappo eli Haauat, olcon ne Caickj maxamat quin ne sauat, iotca hän- dä warjeleuat, Jos mös ne quin Vlospyytäuät hända tapetan eli Ha- uoitetan, nin olcon se Caickj Caxinaises maxos, ia se waimo Cutzutan laillisest otetuxi, ia ei Röuätyxi.

Mingä caltaisilla tauoilla ja toimilla Naitaja miehen pitä Vajmon Vlos- andaman, ja jos jocu Ryowäpi miehen kihlatun Morssiammen. V. pääcappale.

Nyt ano ylkä morsiandans, nin pitä naitaja miehen Hänen Morsiamens hänellä andaman, ia kätehen souittaman näilla sanoil- la, Minä naitan minun tyttärenj sinullen Cunnian ia Emenäxi, ia puol- elle sängyä, lukoille ia auaimille, ia jocaiselle Colmanelle penningille quin tö saanet oletta ia saatta Maanpälisistä, ia caikell sillä oikeudell quin yli maan laki pitäpi, Jonga se P. Eriki andoj. Niemen Jsän, ia pojan ia Pyhan hängen. 1.§ Meidän laissa eij naiteta mies waimon awjomaalle elj Huonelle, elj kalaweden tokeille, ja ey mös wajmo miehen, mutta maan pälisillä. 2.§ Röuäpi mies miehen laillisest kihlatun wajmon, hän on rickonut walan sakon, nin pitä hänen ta- loudens jättämän, ottacon ychden osan kihlamies, toisen kuningas, coll- mannen kihlakunda, ia eij saa ikänäns rauha ennen quin kihlamies elj ylkä, ruocole hänen edestäns, eli hänen perilisens, ios ylka Cuollut ombj.

Jos Morsian Cuole ennen quin Hän tule yliäns talohin elj Cuole ylkä ennen, ia quin Hö ouat Öön ychdes lewännet, nin on mies Emändäns syynsanoja. VI. pääcappale.

Nyt on ylkä Morsiammens saanut, ia tachto Hänen Kotiansa wiettä, Jos hän Cuole ennen quin hän tule yliän kotohon,

Naimisen Kaari. 11v

nin pitä hänen Rwminsa hänen Jsäns eli perillisens kotohon Wietemän, ia Caicki mitä hänell annettu Jsänsä kartanost, taicka Langoildans, ia ylkä ottacon jällens lahians, quin hän wej Morsiamellens, jos mös ylkä Cuole, olcon mös sama lakj, mutta Morsian pitäkön laihjan eli kihlan, quin hän andanut on 1.§ Nyt on morsiain kotia tullut terwenä ia toimes, eij pitä sängyn hänen keumän miehens Cansa, nin quin hö ouat yön ychdes leuännet, nin on mies wajmons ojkia syyn- sanoia, ia tule miehen sekä etziä elj wastata hänen edestäns nin pitä Huomenlahiat erojtettaman.

Mitkä witcunsit wapat miehet pitä Viemän Morsiamellens, ia Hää waatteista. VII. pääcappale.

Ey mahda ylkä Enämbj Laihjoia Wieda Morsiamellens, wan yhden Orihin, Satulan, suitzet, kaapun ia Hatuun, ey mahda mös yxikän enämbj watia. I. Taicka Morsiammen isä elj hänen Najttomie- hens, ia hänen lähimeiset langons, Ey machda hän enembä hänell Vsia wateit anda, quin neliä pari, paitzi nitä quin ennen olit, ne mahdetan hänell ilman syytä suoda, muita wateit hö machta- uat anda hänellä heidän wojmansa perästä, Cachdexan machta nijtä olla iotca hää wateit tule Canda, kummaldakin puolelda, ia yh- dexennen pitä olemman yliän ia ey ychtän muta. 2.§ Jos morsian tahdo anda watteitans, nin pitä hänen ne Candaman Clostarihin elj kirkon ia ey leikarilla.

Herras miesten Hää Kustista, quinga monda Hö machtauat sihen cutzua ia niuen syystä quin cutzumat tuleuat Häihen, nin mös Perimisest, quinga nämä lailla etzittän VIII. pääcappale.

Ey pitä yhdengän miehen joca wieras Pito Pitä Elikä mitä pitoa se olis, häät, kirkonkäumiset, Juhlapeyaiset perindö pitö eli pappein wichkeys, mahda enämmi wierajta Cutzua quin tessä nimitetän, Ensin yxi Pijspa, ia ne kaningit iotca händä seurauat, ia Caxi muuta kanungita Cahdexan Riddarita, Neliäkymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti endä killuelistä, Caxikymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti endä talonpoica 10. kirkoherra. 1.§ jos jocu tule jongun tyge Cutzumat, näihin edesnimitetyin weraspijtoin, Jos se on Riddarj kuningan raadist, maxacon 40. marka Riddarj paitze kuningan raadia, Collmetkymmendä marka Riddarin kaltainen maxacon Caxikymmendä marka killuelinen eli Pappi 6. marka Talonpoica elj paelkan, drengi, Collmet marka ios paluelus drengi eij woy maxa, se maxacon Rwmil- lans jolla ey lehmä ole, hänen pitä työtä tekemän ajastaian Cungin mark- an edest, ensin syynsanojalle nin sittä kuningalle,. Ey mahda Pijspa, Riddarj elj Suennj taicka jocu nijstä ennen nimitetyist, iotca Cutzut- tun wieraspiton aiauat, aja Vsiammal Heuoisel quin sanottu on, kuning- an Cares. Ey mahda mös yxikän leikarit lehettä tyggöäns toisen tygen

Naimisen Caari. 12r

palkan tähden. 2.§ Perimises elj Peyaises, ey mahda yxikän ylitze käuda si- tä quin nyt sanottu on : Cuitengin machta se Vsiammen Papin kutzua, joca peyaiset pitä, quin kymmenen, ia köuhä cansa, itzecukin senpärest quin hän tachto ia woipi ia ey muihin Veras pitohin. Näistä pitä kuningan nimitös miehen warinottaman, ia nämä sacko Penningit ylös Canda- man ia Jakaman ne, eij anneta näitä mitän andexi, eikä kuningan puo- lest, eijkä mös sen joka kustia tekj. Nimitösmies machta wapahast näihin pitohin tulla ilman Cutzumat, ia ylösetzie nijtä, 3.§ jotca rickouat näitä syitä wastan, pijtä nimitös miehen nimittämän Ca- xitoistakymmendä wahua tallolista miestä sitä kihlacunnast iossa hän asu, ia aruatcon ne ricos sakot ulos sen man pällisest, joca rickonut on, nin quin muutkin kuningan duomion rikot, jos jocu Cutzu Vsiammen wieran quin nyt sanottu on maxacon 40. marka ey anneta sijhen armoa, jos jollak- in annetan syy, että hän tulj luota, ia sihen on Collme tunnustosta päälle, maxacon quin sanottu on, iolldej hända woiteta syyhyn olcon wapahdet.

Cosca hö ouat Öön yhdes lewännet, nin tule Hänen Emännällens Huomen lahiat anda. IX. pääcappale.

Nyt sitä quin Jsändä ia Emmendä najnet ouat, ia Hö ouat yön ychdes leuännet, nin on mies hänen ojkia Esimiehens, ia miehen tule etziä hänen edestäns ia wastatta, nin pita Huomen lahiat annettaman.

Cuinga palion cungin tule anda Huomen lahioja, sen syystä quin enemmän anda, ia kennen Huomen lahiat pitämän pitä, jos auios käsky erinne. X. pääcappale.

Riddarj andacon Emändäns Huomen Lahiaxi, neljäkymmendä marka lödick Ruodzin waghalla ia eij enämbj, Swennit andauat Caxikymmendä marka lödick, Ruodzin wagalla, ia eij enämbi, ychteiset miehet andauat kymmenenen marka sulattua, Talonpoica kotolinen eli talollinen anda 3. marka Ruodzin penningitä,. Jrtaja mies yxi marka Penningita, 1.§ Huomenlahiat mahdetan annetan missa mies tachto maassa elj maan- pälisissä, sen tedon Cansa, ios hö sigitäuät lapsia, nin tule ne Huomen lachiat lasten perimisexi, Äitin puolest wan ey Jsän puolest, Jollej lasta tule heidän waihellans, nin pitäkön sembj heijstä huomenlahiat Jombj Jälkinna Elä, ia ey ole kummangan perilisellä walda Hemmen- dä, 2.§ Se quin enemmen anda quin nyt on sanottu, nin ey ole se wah- ua, mutta duomitacon jällens perillisillen hänen Colemans jälken ia neliäkymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enda marka Cansa kuningan oma sacko, 3.§. Caxitoistakymend miesta pitä huomenlahiat wahuistaman, ia kolmastoista kymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enens se quin edes toimitta, ey pitä Huomenlaihia annetaman, mutta oikiana märättynä päiuänä.

Naimisen Caari. 12v Huorj Vajmo ricko Huomenlahjat ia caicki mihingä hän on Naitettu. XI. pääcappale.

Nyt tekö Wajmo Huoria ja woitetan sihän Laillisestä, nin onhän rickonut Huomenlahians, ia Caickj mihingä hän olj naitettu, että annettu, ia ne ottacon hänen miehens.

kotia wiedyt pitä sen joca saanuton, nin cauuan quin se Elä joca andoj sittä käukön jacohon. XII. pääcappale.

Jos mies naitta Poicans elj Tyttärens ia anda lahiat ia cansawiemiset, heille, maata elj maanpälisitä, nin pitäkön sen nin Cauuan quin se Elä joca sen hänen andoj, Cosha se Cuole, nin candakon sen iällens, wannotulla wa- lalla, iacohon perillisen secahan, ios leski anda Cotia wiemisens lasten cansa, olcon nijstä se sama lakj.

Nyt rijteleuät miehet cansalaihiöist, se quin andoj, ia se quin ottj XII. pääcappale.

Jos miehet riteleuät Coto Laihiost, se quin Vlos andoj ne, ia se quin ylös Cannoi, hän sano että hän ottj Puhemiehen cansa, nin tule sen quin Vlos annoj Cahentoistakymmenen miehen Cansa, ia sano, nin palljo minä annoin sinulle, ia en enembä, ia sen sinä olet saanuth.

Händä jos cansalaihioist rijta tule sen päälle joca Saanut on. XIIII. pääcappale.

Nyt on jocu Saanut najmisella ia sitä Häristellän häneldä ia sanotan ettej hän ole sitä andexi saanut, nin tule hänen Cahdentoistakymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enen miehen walan Cansa, tietä, että se hänel jättetin kichlaus Cocuxes ia annetin Hää Ehtona, Caxi nijstä Cahdestatoistakymmenesta tule todistoxen Canda ia walan edes toimitta.

Eiti Hallitcon lapsen Hyfwyden langon cansa neuuoilla, sihen asti quin hän toisen miehen ottapi. XV. pääcappale.

Nyt asupi Emendä Jsännäns Cansa ia sigittä Lapsia ychten, ia isändä Cuole, nin ottacon äitj tunnustoxet ollaxens lasten tauaran haldian lähimeisten langoin Cansa, nin Cauuan quin hän najmat on.

Cuinga Hyfwys tule jaetta, cosha äiti käupi toisen Najmisen ia sen syystä joca najpi lasten, Jsän oman päälle, ennen quin lasten oma eroitetan XVII. pääcappale.

Jos waimo Huolepi toiselle miehelle ia Hänen lastens isäns Periä on wielä hänellä, nin pitä lasten Jsän perän ensin Erojttaman, nin tule äjtin ensin pääldä jagon otta hän parahan Sengyns Caikein Cap- palden Cansa quin sihen taruitan, Tyyny, wudellinat päänalaistyyny

Naimisen Caari. 13r

ia ne parat kirkowatet, Juhla hamet, kaapu ia Päälinat ia sittä Jaettaman Collmia, lapsille Caxi osa, ia Eitille Colmas maanpällisistä, ey pida ychdelläkän oleman walda hualla elj najda lasten isän oman päälle, ennen quin se on Vloseroijtettu mutoin ios hän wallmista Collmet marka.

Cuinga Jsän lasten tauara pitä Erojtettaman, cosca hän käupi toisen Naimisen. XVII. pääcappale.

Nyt annetan Wajmo Miehen kotohon, ia siellä ouat Lapset edes, nin pitä heidän äjtins osan ensin erojttaman, ia eij pitä waimo naitetta- man lasten äitin oman päälle maxon päälle quin ennen on sanottu nin otta isända parahan sängyn quin ennen on sanottu, parahan He- uoisen, Satulan, otansa ia waatet, quin hänell on lejkatut ia säätyt, sittä jaetan Collmen osan, ottacon Jsändä 2. osa, ia lapset Collmannen, nytt taida Jsändä najda, emendä huolla Vsia- masti, nin olcon sama lakj aina.

Cuinga jaettaman pitä jos moninaiset lapset ouat eroittauat Jsännän ja Emän- nän jagon, ia jos Huomenlahiat ouat usiammat. XVIII. pääcappale.

Tajda tapachtua ellej lasten tauaralla ole Vloserojtettu, quin ennen on sanottu, jos Vsiambj naiminen on miehen tygen quin yxi, ios ne ouat Caxi elj Vsiambj: heillä tule caickille puolj Jsänsä cansa, Jos nin täuden saapi yxi Jakaia quin toinengin ia Cwkin otta ychden werran, ia Joca äj- tins lapsi otta äjtins Huomenlahiat, ia isän olcon mös täusj quin ennen an- netin oikiana lahiapäiuänä, ios nin täuty, Jolleij nin täudy Caickille quin annettin, ottacon sittä caicki tasan nin yxi quin toinengin,. Jos huomenlahiat olit annetut maanpällisistä, ios maasta on annettu nin pitäkön Cukin quin heille annettu on, Huopian penningin lwgun quin ennen on sanottu ia ey enä, 1.§ Nyt ios Emennän tygen on Enä quin yxi naiminnen, ios ne ombi Caxi elj Vsiambj, nin tule hänen Collmannes Caickia heitä wastan, ottacon mös nin Perimisen quin Perillisetkin, quin ennen on sanottu.

Cuinga Jsändä machta Emändäns maata poisi wähetä elj ey. XIX. pääcappale.

Ey mahda Jsändä Emändäns maata poiswähettä, ios heillä on Lap- sia waihollans, taicka ey muutoin quin Emennän hyuäst tahdosta ja hänen perillistens, ja waihettakon sijttäkin parannoxexi ia ey pahennoxexi.

Kenengä lasten syynsanojan tule olla, cosha Jsä ja äijti cuolluet ouat. XX: pääcappale.

Nyt on Jsä ia äjti Cuollet, cuca sitä pittä lasten syynsanoja oleman, nin walittacon se quin lähimäinen suku on, quin ennen on sanottu, Naj-

miset

Naimisen Caari. 13v

miset lasten edäst ia heidän tauarans;. Ja jonga Hallus lasten hyfuys on, paitzi Jsä ia Äitiä, hänen tule Joca wosi lukua tehdä lähjmeisten langoin edest, hänen Collmen markan päälle.

Jos ey se ole sihen souelias oleman Syymsanojax joca Lähimäisin on. XXI. pääcappale.

Nyt taita se olla tychmä wanha, eli woimatoin, taicka lasten osawelj ionga lasten oman tule edes seiso, nin pitä häidan langons käräjän mänemän ia ottaman duomion. Jos se löytän todexi, nin tule sen lasten oman hallita, ioca taida ia woipi, ia Lapsille hyfuä suopi lähimeisistä langoista, ia se seisocan kihlacunnan nimitöxell,.

Jos Jsändä Cuole, ia Emändä sano itzens oleuan Rascan, quinga pitä tauaran cansa tehtämän. XXII. pääcappale.

Jos Cuole Jsändä ia ey ole lasta jälken, se tule kartanon joca periä tachto jaca, ia walitta, nin wastapi waimo quin edes seiso : mina olen minun miehestäni Raskas ja lapsen cansa, nin tule sen tauara Catzoa, ia toimellisen Halltun annetta, ia quitengin Rådaetcon waj- mo hänen rauuidons. nin tule hänel kusi Cukauden ajca annetta, jos eij silloin nägy että hän on rascas, nin pitä hänelle siehen wielä Neljä Cw- kautta lisättämän. Jos se lapsi syndy kymenkirjainten päällä viiva en Cwkauden sisellä ia Chris- titän, nin otta se perimisen, Jos se syndy jälken, nin ey mahda se periä, nin maxacon wajmo mitä hän on tuchlannut, sitä tauarasta, 1.§ Nin tajta hän sanoa, idzens lapsen Cansa ollen, ia se on rickoundunut, sen pitä hänen täutäman 2. wajmon todistoxella, ia Cahdentoista- kymmenen miehen walall, ios hän sortan walalda, maxacon jällens kustin, ios hän woj walan täuttä, olcon wapahda Custista ia eroj- tettu quitengin perimisest.

Häiden Kustista, Lasten elj Weliesten ia Sisarten waihella. XXIII. pääcappale.

Nyt taita Jsä ja äjtj techdä Häjtä pojallens elj Tyttärellens, sitä kustia eij tule täutä, jos lapset asuat ynnä ychdes talojs, nin najtetan nijstä yxi elj Caxi, ia katumattomast sen kwsti tule maxolla täutä.

perimisen Caari.

perimisen Caari. 14r

I. Cuinga Lasten ia lasten Lasten tule periä, Cosca isä ia äiti Cuolluet ouat.

II. Quinga edespäin pitä perimän, Jsän ia Äijtin waihella ychden isän ia äitin lapset, ia nijden lapset nin Cuolluten jällken.

III. Cuinga Perittämän pitä edemma takaperimisen, ia ios Perimisest Periliset Erendeuat Jsän elj Äitin puolest.

IIII. Jos Rijta on Rinda perist ia iälkiperist, ia mikä rinda perixi ia iälki perixi pitä Cutzuttaman.

V. Sen lapsen Perimisest ionga langot sanouat Cuollunna Syndynen ia äjti Elläuänä sano.

VI. Jos Vajmo wäkiwallal wiedän miehensä tyke pois ia saa sitä lapsia

VII. Seitzemän Epätiedon asian Perimisest.

VIII. Sen lapsen perimisest ionga rauhatoin eli Piltosmies sigittä wieralla maalla, ia Hakopääst elj Ryshöffde.

IX. ynnä ia eriperillisist lapsist, ia heidän perimisestäns.

X. Jos mies Cuole ennen quin Emmendä tiesi itzens lapsen Cansa oleuan ia perilliset ottauat miehen osan pois, sijttä puhuttan Että hän on rascas, ia miehen perilliset tappauat hänen.

XI. Cuinga perittämän pitä ios mies tappa Emändäns, ia Emändä miehens, tietens elj tietämätä.

XII. Quinga perittämän pitä ios isä elj äitj rangaise lapsens nin että se sittä Cuolepi, taika jos äjti maka Lapsens Cuoliaxi hauaitzematta.

XIII. Saa lapset assuat Taloissa jakamattomat tauarall, quinga heidän waihellens tule Jaetta.

XIIII. Cuinga lasten tule heidän tauarans jaka.

XV. Nyt ey täydy hö jacohons elj Coska jaettu on, quinga sitä pitä tekemän, ia jos tasan on suku ia polluet quin periuät.

XVI. Jos jocu on lähimäisembj quin se joca perinnyt on, ia puhu sen, iälken Collmen aiastaian sisällä.

XVII. Jos jongun annettan syy salawoteist.

XVIII. Cuinga Jalkanaisen lapsi pitä ylöscasuatettaman, ia jos lapsi Cuole amman Siwussa, kennengä sen pitä pastoman

XIX. Cuinga jalkanaisen lapsi pitä perimän ia perittämän.

XX. Ey huoran lapset peri elj muutt sencaltaiset.

XXI. Jos sijttä Häjrittän quin perittu ia Jaettu on.

XXII. Cuinga Cuollen miehen welat pitä maxettaman.

XXIII. wierast perimisest ia sen oman waldacunnan miehen Perimisest, jonga perilliset eij tule Öön ja aiastajan siselle.

perimisen caari. 14v Quinga lasten ia lasten lasten tule Periä. cosca Jsä ia äiti Cuolluet ouat. I. pääcappale.

Nyt Cuole mies elj Wajmo ia Lapset Eläuät iälken, poica elj Tyttär, Perikön poica Caxi osa, ia Tytär Collmannen, ia ottacon Pojan lapsi nin palion Perimises quin poicakin, ia nin Tyttären lapsj quin tytärkin, Echkä joku Eläis sisarist, taicka ey.

Cuinga edespäin pitä Perimän Jsän ia äitin waihella yhden Jsän ja äitin lapset ia nijden lapset nin Cuolluten jälken. II. pääcappale.

Nyt ey elä lapset taika Lasten lapset, nin on Jsä ia äitj, welj ia Sisar sen cuollen, ios welj ia sisarit on Vsiambj quin yxi, nin ottacon Jsä ia äitj puolet periä, ia puolet ottauat weliet ia sisaret, Jsä caxi osa ia äitj Collmannen. Elä ey Vsiambj quin toinen heistä, ottacon se puolen welien ia sisaren cansa, ia toisen puolen ottacon ne ychten, weli welien osa ia Sisar Sisaren Osan. 1.§ Jos Jsä ia äitj molemmin eläuät, ia ey Vsiambj quin yxi welist ia Sisarist, nin ottacon isä ia äitj Caxi osa sitten, ia welj eli Si- sar yhden Collmannen, muuton jos welien lapset Ja Sisaren lapset eläuät, nin ottacon ne sittä sen yhden cansa, welien ia sisaren perimisen puolelda Jsä jä äiti wastan, sen werdan welien lapset quin welikin, nin palion Sisa- ren lapset quin Sisarkin. Joldej mös yxikän elä weliest ia sisarist, nin Eläpi lapsi toisen iälken heistä, quin monda nitä on, yxi elj Vsiambj, ottacon Collman- nexen, Jsän ia äitin Cansa, ios lapsia elä muiden cansa, lasten iälken ottacon puolen Jsän ia äitin Cansa quin sanottu on, welien lapset welien osan ia Sisaren lapset Sisaren osan. 2.§ Jos eij ole cansa lapsia, eli heidän lapsians, nin Elä Jsä ia äitj, elj toinen Heistä, nin ottakon caickj perät, Sama lakj olcon Jsästh ia äitisth Cuolluist, ia ios cansa lapsisth yxi eli Vsiambj jälken eläuät, elj Heidän lapsens, ottacon ne Caickj perät. Eriolasten ia Cansa last- en Perimisest erojtetan edespäin. 9. Lugus.

Cuinga perittämän pitä edemmä takaperimisen, ia jos Perimiset Perilliset Erendeuat Jsän elj äitin puolest. III. pääcappale.

Nyt ej ole Jsä elj äiti cansalapsia eli Heidän Lapsens. Elemäs, nin on Jsän Jsä, ia Jsän äitj, ia äitin Jsä, ia äitin Äiti, ne ouat tasa perilliset, nin ottacon Caxi, o- sa Jsän puolellen sen Cuollen, ia Colmannexen äitin puolelle, ia ottacon aina mies Caxi osa ia waimo Collmannen. 1.§ Jolldej ne Elä nin Eelä Jsän weli ia Jsän Sisar, äitin welj ia äitin Sisar, nämä ouat mös tasa periliset, Perikon ia jacacon quin ennen on

sanottu

Perimisen Caari. 15r

2.§ Jolldej ne ole, nin Jsän welien lapset eli Jsän Sisaren lapset, sen Cuollen ottacan Jsän welien lapset caxi osa, ia äitin welien lapset colmannen. ne ouat Jsän welien lapset sen cuolluen quin on syndynet hänen Jsänweliestäns, eli Jsän Sisärestä, ne ouat äitin welien eli sisären lapset quin ouat syndynet weliesta eli äijtin sisärestä. 3.§. Nyt Coska Jaetan Jsännän äitin ia Emennän jälken, ia löytan tasaperilliset miehesta eli waimosta, nin ottacon aina miehen puoli caxi osa, ia waimon puoli Coll- mannexen, ios toinen puoli ombj lähimäisembj, ottacon se caiken pois, ia älkön mitän andaco toisen sugun, wan ios ne ouat sen cuollen lapsen lapset, eli hänen weliens taicka sisärens lapset perikön ne sittä quin sanottu

Jos Rijta on Rindha perist, ia jälki pärist ia mikä rinda perixi ia jälkj pärixi pitä cutzuttaman. IIII. pääcappale.

Jos Rinda elj Jälki Perimist rijdellän, taammaisen elj edemmeisen sukuhun quin nyt sanottu on, ia ne molemmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti at ouat tasaperilliset, nillen Cuolluillen, nin astukon rinda perilliset perimän, ia ne jälke perilliset olcon tyhiällens, ne ouat rinda perilliset, iotca syndyuät toinen toistens aina edes Päin ychdestä sugusta, ia jälki perillisett eriäuät isästä lachkohon molemmilla puolilla,

Sen Lapsen Perimisest ionga langouat sanouat Cuollunna syndynen, ia äjti Eleuänä sano. V. pääcappale.

Nyt sanouat langot lasten Lapsen oleuan Cuollunna syndynen, ia äitj sano lapsen Eleuänä syndynen ia Christityxi, sijnä canda waimo ioka tykenä olj, Cahden miehen todistoxen, nin tule äjti lapsens perillisexi.

Jos Vajmo Väkiwallal wiedän miehensä tyke pois, ia saa sijtta lapsia VI. pääcappale.

Nyt taitan waimo mieheldä otetta wäkiuallalla. ios hän synnyttä lapsen 40 wijkon sisellä, sijttä quin hän olj wotes miehens Cansa, sen lapsen tule periä.

Perimisest Seitzemän Epätiedon asian. VII. pääcappale.

Jos Caickj Pannan hacten, Mies, wajmo, Heidän lapsens ia ey tiedä yxikän Cuka ensin cuole elj Wijmen, nin perikön miehen perilliset miehen, ia waimon perilliset Wajmon, 1.§ Jstuat hö Caikj Rekehen, ia aiauat sulahan, olcon sama lakj. 2.§ Jos hö Caicki palauat, mies, waimo, lapset, olcon se lakj. 3.§ Tu- le sotta maan ylitze, tappa eli poltta, eij tiedä yxikän Cuka jällken Elä, olcon se sama lakj. 4.§ Cuoleuat miehet sodas, eij tiedä yxikän Cuka ensin Cuole, olcon sama lakj. 5.§ Miehet ercaneuat Eläuän, ia Cwldan Cuollue- xi, eij tiedä yxikän cuka kauemmin Elj, olcon se lakj. 6.§ Makauat Caxi Sairasna ychdes Huones, hö ouat toinen toisens perilliset. Jos ne molem-

mat

Perimisen Caari. 15v

mat ynnä cuoleuat, olcon se yxi laki. Eläpi toinen nin cauan toi- sen iälken, etta hän machdais Jumalan lihan otta, nin olcon se toisen perillinen, Ehkei hän saa puhua, eli Jumalan liha nautita, se olcon Cahden miehen todistoxella, iotca sijnä sijsellä olit.

Sen lapset Perimisest ionga rauhatoin eli Piltamies sigittä wieralla maalla ia Hakopääst elj Rijshöffde. VIII. pääcappale.

Mies lasketan Rauhatomaxi, ia hän Pakene maalda, ia hänen waimons hänen cansans, nyt sigittä hän lapsia hänen cansans, nin cauan quin hö ouat Vlco- na maalda, ey tule sen lapssen periä. Jos hö sigittäuät lapsia wieralla maal- la, hän saapi rauhan, ia se lapsi syndy omalla malla, sen lapsen tule Periä,. Nyt oli lapsi ennen syndynyt quin hän tule rauhatomaxi, ehkä cussa se taita syndy, se lapsi peripi.. 1.§ Jos waimo pakene miehensa cansa, eij ole se waimo rickonut eikä maatans eli maanpällistens pakene mies, ia waimo Jstuallens, nin wargasta mies itzens Cotians, ia sigittä lapsen hänen cansans, Se Lapsi ey mahda periä Jsänsä jällken, ia se lapsi Cutzuttan Hakopääxi. 2.§ Nyt taita rauhatomall miehellen eli hänen lapsillens iocu periminen langetta, nin Cauan quin hän wieralla maalla on, Jos hän saapi rauhan iällkin eli aicanans, nin perikön itze ia hänen lapsens. Jolldej hän saa rauha hänen eliaicananas, nin perikön lähimäiset langot.

ynnä ia Eri perillisist lapsist. ia Heidän Perimisestäns. IX. pääcappale.

Nyt ouat Jsä Ja äitj Cuolluet, ia lapset Eläuät molemmat, sekä Eriperilliset että ynnäperilliset, nin Cuolepi yxi ynna perilisist, nin Peri- kön sitä ynnäperilliset collme osa, ia Eriperilliset neliännexen. Joca se on Sisar eli welj, eli quinga heitä ombi yxi eli Vsiambj Eriperillisiä, ey sa höö enämbä quin neliännexen, ia sittäkin Erimaasta, seniälken quin se maxa kylän asumises, ia täusi tule täuttä wastan. 1.§ Jos mös Jsä ia äiti ouat Cuolluet ia ouat cachdet lapset iälken, ios toinen nijsta cuole, elj Cuoleuat Caickj nin perikön Cukin omaisens ia ey yxikän muu Mies eli Waimo.

Jos mies Cuole ennen quin Emändä tiesi itzens lapsens cansa oleuan, ia Perilliset ottauat miehen osan pois, sijttä puhutan että Hän on Rascas ia miehen perilliset tappauat hänen. X. pääcappale.

Nyt naitetan mies, ia hän on asua Emändäns cansa, ia synnyttä lapsia hänen cansans nyt taita mies cuolla, ennen quin waimo tiesi itzens oleuan rascan,: nyt mäne miehen lähimäinen perillinen, ia otta pois peri osan, ia sano ettei heillä ole lapsia perimän, sen tächden ey mahda hän miestäs periä, nyt ey tiedä että han raskas olj, ia anda Vlos perimisen,. Nyt tule se puhexi, että hän on raskas, ia saapi sen tieda eli Cwlla, ioca peri osan ottanut on, ia mänepi ia murhapi Waimon, sentähden ettej hän

tahtois

Perimisen Caari. 16r

tachtois periosa mistata, eli turmele waimon Cochdun murha työllä,. Nyt haudatan se waimo, ia tule sitä tietäuaxi quin se haudattu on, että hän on murhanut hänen, ia löytän sihen totiset tunnustaiat, nin pittä hänen caiuettaman ylös maasta, ia hänen Cochtuns ylösleikattaman, Jos sinä löytän lapsi elj lapsen muoto, nin peri se lapsi Jsäns, ia äiti peri lapsens, ia sen waimon perilliset periuät hänen, sinä peri se Cuollu ia pakana, ia Eläuä ia Christitty, wällta pois, sillä ey mahda yxikän tapolla pytä peri osa.

Cuinga perittämän pitä Jos mies tappa Emändäns ia Emändä miehens tietens eli tietämätä. XI. pääcappale.

Nyt taita Mies Rangaista Emändäns nijn Couasti, Että hän saapi sitä cuoleman wastoin tachtons, nin pitä hänen rangaistaman, seniälken quin edespäin eroitettan tapon edest, ia ey Hiulun päälle pandaman, nin on hän rickonut caicki, mitä hän tuli ylöscanda waimons Hyfuydest, nijstä quin maanpälliset ouat, ia caicki hänen collmannexens iohonga hän naijtettin ottacon hänen perillisens, ia candacon ylös maxon Emännän jälkin miehen osast, ia ey tule se ikänans enämbj miehen jacohon, mutoin ios heillä on ollut lapsia ychten, nin pitä wajmon lapse perimän ia ne pitä lapsset Hallussans heidän pitämän, iotca lähimäiset äitin Sugut ouat, Jolldeika lapset ole ojkian Jkän tulluet, ia tallel- la pitämän se quin lasten oma on hänen hallussans, sihenasti että hö heidän oikian ikääns tuleuat: Jolldej heidän molemmiten lapssens elä, nin pitä sen äitin omaisten ala käumän, quin miehen oma olj, sillä ey mahda yxikän sitä periä ionga hän tappa,. nin taita mös se lapsi cuolla, ia eij ole heillä lasta perimän, Nin ey tule ikänäns sitä sen langon periä iosta tappaia on, mutta sen lachko joca Lähimäinen on, ia say wahingon, se peripi lapsen. 1.§ Nin on se mös ios waimo tappa miehens, nin eij peri waimo sijttä miehen Hyfuydest, eikä Cunnia päiuäns andannut, eikä mös ychtän sijttä oikeutta nautitzeman Johonga hän naitettin ia annetin. muutoin ios heillä on lapsia ychten nin sapi lapsi Jsäns periä, ia lähimmäiset Jsän langot pitä lapset pitämän heidän Hallussans, sihenasti quin se laillisen ikän tule,. Jolldei heidän ychteinen lapssens elä, nin periuät miehen sugu, ia ottauat sittengin caiken ojkeuden ia maxon miehen edest. 2.§ Nyt taita toinen heistäns toisen tappa Hauoitzemat, nin pitä maxettaman, nin quin eroitettan tapaturman Caares, ia ouat caickj Cadottanet, quin heidän tulj toinen tojseldans saada,

Cuinga perittämän pitä, Jos Jsä eli äiti rangaise lastans, nin että se sijtä Cuolepi, taicka jos äjti macka lapsens cuoliaxi Hauaitzemata. XII. pääcappale.

Nyt taida lapsi Rangaistoxest Cuoleman saada, nin pitä sen edest maxettaman, quin eroitettan maxois, ia ey hengiä edest otettaman, eikä tule sen ikänäns periä joca tappa, ehkä

Perimisen Caari. 16v

quin hän tappais tieten eli tietämätä, muutoin ios äiti maka lapsens Cuoliaxi, nin ey mahda hän mistata Hengiäns eli peri osans. 1.§ Jos Jsän langot taitauat hänen päällens canda, että hän on maannut lapssens mielellens Cuoliaxi, nin warielcon waimon suku waimon, Cahdentoistakymmenen miehen walalla, ettej hän ikänäns maannut lastans Cuoliaxi, Jos taas hänellä on nin köyhät langot, ettej hö woj wala täuttä, nin maatcon se kihlacunnan nimitöxel, quinga hö tachtouat hänen Sorta elj luchtia. 2.§ Jos se mös nin on että hän huolepi toisell miehell, nin Cartacon, ettei hän pane lastans sängyn, Jsä puolens tyge, ios se Cuole hänen tykenäns sängys, nin tule äitin mistat perindö osans,. Nyt rupeuat Jsän suku rijtahan, että se Cuoli heidän molembin Sängys, ia toiset kieldäuät, nin maatcon se asia kihlakunnan nimitöxell, Collme wahua Talon- poica, nimitäin kustakin nelieskunnast. ios nimitöt heidän sorta, maxacon 40. marka, ia periosan mös Vluos, 3.§ Tappauat hö Hauoitzemat, maxacon nin quin tapois Hauoitzemat erojtettan, ia olcon Cadottannut caickj mitä sekä mies eli waimo perimän pitä, Jos sillä on cansa lapsia, ioca tappetin nin ouat ne hänen perillisens, ia sen peri osan pitä se joca lähimäinen on sen cuollen puollest, Halttuns ottaman ia tähdellä pitämän, ia ey suingan sen quin tappoi Cuitengin ioldej Cansa lapset ole tiedolla tullet, ia jos Jsä elj äitj ole Eläellä, joca eij tappanut eli murhanut.

Jos Lapset asuat taloissa jakamattomal tauarall, quinga Heidän Vaihel- lans tule jaetta. XIII. pääcappale.

Nyt asuat lapset yhdes talois Jacamat, mitä hö sauatt, Pall- ueluxill, eli muulla Seppydell, nin otacon yxi weli, nin palio quin toineng- in, ia nin palio yxi Sisar quin toinengin, nyt sittä quin saatu on Jaetu, nin käupi Jacohon se quin hö, sait iseldä ia Eitildä ia eij se quin hö palueluxell eli Seppydel sait ia wojtit Enämbj Jaetta.

Cuinga lasten tule Heidan tauarants jaka. XIIII. pääcappale.

Nyt tachtouat Lapset perimisestäns Jaca, nin pitä heidän Sukunssa sinä tykenä oleman, ia wähimestikin Caxi arpa Hellman Heitäman, ia sijte ar- uat seisottaman. 1.§ nyt sano toinen oleuan aruatun, ia toinen kieldä, nin tu- le sen tuoda todistoxen, ioca sanoj aruatuxi täudellä tasa walalla, lähimmeijsten langoin Cansa, että han sen saj aruauxella ia lailisella jagolla, weliens ia Sisaritens wasten, nin wahuista aruan jacaja sen quin hän on saanut, nyt ios aruolla jaettu on kylän asuma, nin on mös aruoitettu Caickj quin sen kylän joca Noudatta.

Nyt ey tyydy he Jacohons eli coska jaettu on, quinga sijttä pitä tekemän ia jos tasan on suku ia polluet, quin periuät. XV. pääcappale.

Nyt sano jocu osans pahemmaxi, ia käske osans asetta, nin pita hänellä oleman todistoxet, joca öön ia aiastajan sisellä tachto

tasan

Perimisen Caari. 17r

tasan, nin pitä caiken Jagon jallens Candaman wannotulle walalla, ia lähimäiset langot pijtä sijhen tuleman wijmeistäkin 12. Ottaman nin monda Jsän ia äitin sugusta quin hö löytäuät, 15. aiastajka wanha, ia tällä taualla, aruolla wahuistaman, mitä Cukin saanut ombj, se on nin merkittäpä, että Cukin pitäkön sen quin hän saanut on, ia ios toinen arpa ombi pahembj quin toinen, nin se pitä tasattaman ia parataman, ia ey wastwdest iaettaman. Jos hö welä sitä rijdteleuät nin pitä 12. lango iotca tykenä olit wannoman, ettej hö taida taisaisemmast iaka quin hö Jagoit, Ja tytykän sijttä cukin aruallans ia osallans, ia eij sitta taruitze enämbj tasamān heidän waihellans eli heidän lastens waihella. 1.§ Jos perilliset riteleuät periosast, ia sanouat cumbikin heidäns oikiaxi peril- lisexi, nin on se laki ia oikeus, että se quin oikia suku on, että hän lailli- sest sukuns perj. Jos mös sijnä on Eppeillys, ia ey ole tiettenä suku, nin pitä lakimiehen käräjäs andaman edes lukia heidän lachkonsa ia pollui lugun, ia perimisen heillä duomitzeman, nin quin parahat tie- tö miehet tykenä oleuaiset hänell ojkiamasti totuden illmojtanet ouat, Cuitengin nin Epeilimisen tehden, että se quin duomion jälken saapj periosan tietäpi hänen poluiluguns lähimeisexi, 12. miehen walalla ia neliä nijstä tule todistoxen canda, caxi Jsän puolest ia toista Caxi äitin puolest, 6. miehen poluen,. siseldä etzikän Cukin lach- kons ia poluiluguns ennen quin collmen aiastajan omistus päälle tule eli pitäkön se peri osan quin kätenssä ala on saanut.

Jos jocu on lähimäisembj quin se joca perinnyt on ia puhu senjälken collmen ajastajan sisellä. XVI. pääcappale.

Nyt on jocu lähimäisembj quin se joca peri osan on ottanut, ia puhu laillisest sen pälle ennen quin 3. wotta edesjoutunet ouat, nin ottacon perimisen omaxens, laillisten tunnustaeden ia duomion cansa, wielä sittäkin ehkä se edespäin taidais perimisexi langeta, sentähden että se on iällens Cutzuttapa periosa ionga se wieras on ottanut, ios laillisesta päälle puhutan, quin ennen on sanottu on

Jos Jongun annetan syy salawoteist. XVII. pääcappale.

Nyt ey machda mies toista pericunda soimata Huorijs maannen, muut- oin ios hän siseldä otettan, eli lapsi todista, nyt eij ole Cumbakan, ia se soimatan hänellä, nin pitä hänen 12. miehen walalla warielemakirjainten päällä viiva n sekä lapset että pitämiset, nin ettej hän pitännyt händä nijnä 40. wijkona, sen sisällä eli sillä ajalla, quin hän sen lapsen synnyttj, eli ma- xacon 3. marka ia sijttä eij saa mies, eli kuningas, se on najnen miehen oma sako.

Cuinga Jalkajnaisen lapsi pitä ylöscasuatettaman, ia jos lapsi cuole amman Siwussa, kennengä sen pitä paastoman, XVIII. pääcappale.

Eitin tule Jalkanaisen lasta ruokia, sihenasti että se tule 3. aiastaiaika- sexi, sittä rauitcon Jsä, että se tule 7, wodella,. sitä

Perimisen Caari. 17v

ottacon sijttä molemmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti in waarj, sihenasti että se täuttä 7. wotta. 1.§ Nyt pal- katan sillä lapsella amma, ia se turmellan Catzomattomuden tehden nijn pitä Pispan etzittelemän, kenen sen pitä iällens pastoman.

Cuinga Jalkanaisen lapsi pitä perimän ia perittämän. XIX. pääcappale

Nyt taita äpäre Lapsell Penningi casua, ios se lapsi Cuole, ia penningit iääuät iälell, Jos Jsä ia äiti Elä, Ottacon Jsä Caxi osa ia äiti Collmannexen,. ios toinen on jälken jän- nyt, ottacon caicki se, ioldei ne ole, nin käukön neperät, quin Caickj muuth perimiset. 1.§ Jalkanaisen lapset pitä peritämän quin Caicki muut pe- rimiset, Cuitengin ey mahda se itze enämbj periä quin caxi marka Jsänsä jälken ia yxi marka äitins jälken, Coska awios waimon lapsi saapi kusi marka nin ottacon ialkanaisen lapsi täuten 3. marka. Jos heitä om Enämbi eli wähembj, Jos Perimiset ouat wähemmät, nin ey saa mitäkän, was jos Perimys on enämbi eij mahda quitengin enämbi saada quin 3. marka. Ey mahda äpärä lapsi periä Coska eij Jsä ia äiti peri, mutta rindaperimisehen ia pysty eli salua.

Ey huoran lapset perj eli muuth sencaltaiset. XX. pääcappale.

Jos mies sigittä lapsia Huorudes, Sukunsa cansa, Cutzemisa elj langonsa cansa, ne lapset quin nin sigitetän ne ouat erojtetut caikest perimisest.

Jos sijttä Häiritän quin peritty ia jaettu on. XXI. pääcappale.

Nyt Häiritän sijttä quin on Peritty, ios sijtta Häiritän ychdeldä, nin se mös Häiritän toiselda, ia caikelda, ios heidän pitä se pitämän elj Vluos andaman, nin tule heidän se wariella maanlailla, taicka andacon Vluos tyköäns.

Cuinga Cuollen miehen welat pitä maxettaman. XXII. pääcappale.

Cuole mies ia welka jääpi jälken maxamat, nin maxetan Hänen wel- kans iakamattoimast taloist, ia periliset periuät sen quin iälken iääpi iolleij ole tauara enämbj, quin welka on, nijn maxettacon welka sijtta samast, ioldej löytä tauarat, nin on sitä paha maxoa otta cussa eij mitän ole, ia perilliset ouat wapadet, ia eij ole kellenkän wojma ennen ajca periä, quin Caicki welat ouat maxetut, Jolldej Calua löyta täuttän welcoja maxa, nin wehetän caikist weloist, nin palio ychdest markast quin toisestakin.

Wierast Perimisest, ia sen oman waldacunnan miehen Perimisest, ionga perilliset ey tule Öön ia aiastaijan sisellä. XXIII. pääcappale.

Nyt cuole mies Jonga periliset eij ole sisällä waldacunnas, nin tule perillinen ychden ajastajan sisellä käräjän, ia täuden todistoxen cansa että hän on hänen oikia perillisens, nin ottacon se hänen peräns eli perimisens ioldej hän silloin tule, nin ottacon kuningas hänen tauarans, mikä se on maa

elj

Perimisen Caari. 18r

eli maanpällinen, iota eij laillisest poisandanut ole,. se Cutzutan wieran perimys. nyt ios maata hänellä on annettu, ottacon se mans iällens quin hänelle andoj. 1.§ Nyt taida mies olla waldacunnas, ia ey tiedä yxikän hänen perillisens, nin pitä perät seisoman sihenasti quin se tule jonga pitä perimän. nyt ios ey tiedä yxikän hänen perilistäns ia eij tule sanomata elj tieta hänest missa hän on, elj idze hän tiedä öön ia aiastaiajan sisellä, nin perikön kuningas puolen, ia puoli annet- tacon hänen Sieluns Etehen,. Jos see on Papiest joca nijn cuole ettej perillistä ole nin Pispa saapi kuningan puolest, edeskirioite- tun eli saanotun perimisen.

Maan Caari

Maan Caari. 18r

I. Wijsi on Laillist maan Sando, ia jos eij muisteta, quinga omistettu on.

II. Cuinga perindö maa pitä lailisest myötämän ia ylös Culotettaman.

III. Cuinga Sugun tule perindö maata lunasta.

IIII. Jos toinen sano oleuan Maan ylösculutetun, ia toinen kieldä

V. Cuinga mies mahta Emendäns maata myöta ia Vlostarita

VI. Cuca Sukusta lähimäisin on Maata lunastaman.

VII. Cuinga maata mahdetan pandixi panna, ia iällens lunastetta.

VIII. Millä Hinnalla, ia quinga panti maa tule iällens lunastetta, ios Sukumies on wieralla maalla, elj on taitamatoin, taicka Neydzyt, coska lunastettaman pitä.

IX. Cuka perindö maa on, eli sando maa, ia että mies machta Saando maasta tehdä mitä hän tahto.

X. Caickis Maankaupois ia waihetoxis pitä 12. wahuistaja oleman ia kihlacunnan päämies andacon sijhen kirian päälle, nin quin tessä Vlostoimitetan, ia ios sitä maasta sijttä Häjritetän elj Cannellan

XI. Jos Maakiria turmelluxi tule, ja Että maankaupa pitä lakj- miehen edes tehtämän.

XII. Jos ostetua maata Häjritetän eli rijdellän, nin pitä sen iolda saatu on edesstuleman ia todistaman ia Sakon maxaman.

XIII. Cuinga sen joca Myopi maan pitä omistoxen sid d h ottaman.

XIIII. Jos ostettu maa elj waihettu tule Vsian miehen käsin, Jos sijttä Häiritän, ia se joca ensin myynnyt on, ey taida omista, mikä sen palka on.

XV. Ey pijdä ychdengän Esimiehen, elj Ammattimiehen toisen maata myömän, muutoin ios hänellä on maan Jsänän kiria sen päälle, ey pitä mös ychdengän duomiot laskeman maan päälle, Jollej itze maan omistaja ole Cutzuttu edestäns wastaman.

XVI. Jos Jocu Myopi Neydzyn maata, eli pjenen lapsen maata, eli mieli-

puolen

Maan Caari 18v

puolen maata. nin myökön parannoxen, Cuitengin machtauat hö oman- sa iällens otta ia omista, coska hö toipuat ia Casuannexi tuleuat.

XVII. Cuinga sen maan pitä lailla Cadzottaman, ionga mies tachto maalda Caupungin Waihetta.

XVIII. Collmen woden omistamisesta maan ostost, ia wajhetoxest ia hänen sakostans, ioca toisen maata pois myöpi eli wajhetta.

XIX. Kennengä weron pitä saaman ostetusta maasta, eli wajhetusta taicka sijta maasta joca lailla iällens wojtetan toiselda.

XX. Annon Märäst ia weropäiuäst, cuinga lamboan pitä tietämän wierons maxetun, ia että annettu käupi periosaxi.

XXI. Jos Lamboo sano laillisesta maan Jsännälle, maansa jällens.

XXII. Jollej lamboo Laillisesti sano jällens mitä hänen sijtä tule tehdä.

XXIII. Jos lamboo pakene eli anda itzens pois wietellä ennen Märä päiuäns, quinga maan isända mahda hänen jällens tuoda.

XXIIII. lupa päiuästä miesten waihell, ia mitä lamboin kieldän Taloist Vlos wiemesth.

XXV. Cuinga lamboin tule laillisesta Cartanon jällens anda ia laillisesta rakennoxesth.

XXVI. Jos lamboa pois mäne, ia on maan isänellä welca pää ia että lambo machta wapahest poismännä, coska hän on mää- rä päiuäns on Vlkona ia on laillisesti sanonuth.

XXVII. Mingä Caltaisis syis mies mahta Emendäns maata myyta ia Emmendä Jsännäns maata.

XXVIII. Jos Jsändä joxe Emendäns tyköä taicka Emendä Isän- däns tyköä, Cuinga heidän maansa tule myiödä sittä nijllä quin jälken ouat jännet, ia Lastens Rauinnoxi.

XXIX. Caikest saadust tauarast tule miehen caxi osa, ia Emennän Coll- mannes, ehkä mitä hö möyisit eli ostaisit.

XXX. Jos toinen rupea maan Jagos miehen iolda hän on saanut, ia toinen Rupea isän perän quinga sen pitä Jaettaman, nieden waihell Jsän perän walalla,. ia ios nijtä on monda, ioilda saatu on, quinga omistos miehen sitä pitä edes tuleman, ia duomiost iaco seisottu on.

XXXI. Cuinga lapset elj langot tule wanhoja eli Sajraita ylöspitä ia rauita, ia mitä heidän pitä sen edest saaman, ia sen syyst ioca eij nin rauitze.

XXXII. Jos caxi kylä rijtele ychtä maata, ia Jocu Naburista Erijttä itzens sijtä maan rijdasta.

XXXIII. Cuinga taloin ychteys souitetan pitetän, ia Eroitetan.

maan Caari. 19r wijsi on laillist maan sando, Ja Jos ey muisteta, Cuinga omistettu on. 1. Cap:

Wijsinäinen on Laillisesti saatu maa Ruodzin Lais, yxi on perindö maa, ios laillisesti peritty on, Toinen on Jaco maa, ios lailli- sest iaettu on, Collmas on osto maa, ios laillisesti ostettu on, Neliäs on andomaa, ios laillisesti annettu on, wijdes on pantti maa, ios laillisesti pandixi pandu on, ia seisotettu. 1.§ Neillä tauoilla saatu maa on toimella saatu maa, nin mös wedet ia weden Tokeet, ia caicki nijtä noudattauaiset seniälken, quin kyllä meidän Lais Laillisesti seiso kiriotettu, Cuinga cukin on laillinen eli lajtoin, laillisest tule seiso, ia ne laittomat takaperin otetta,. Sillä että caicki ne quin ouat laillisest saadut, ne ouat toimella saadut, ia caicki ne quin laittomast on sadut, ne ouat nin quin samattomat, Sihenasti että muistamatto- mus omistos päälle tule, se on laillisest saatu, ey mahda yxikän sitä häiriä.

Cuinga perindö maa pitä Laillisestj Myötämän ia ylös Culotettaman II. pääcappale.

Nyt tachto mies myödä Maans, ionga Hän perimisell omistanut ombj nin pitä hänen sen collmes kihlacunnan käräiäs Sugullens Cwluttaman, Jsän Maan Jsän Sugulle, Äitin maan äitin sugulla. Sittä tule pericunnalle eli periuäisillä Öö ia aiastaica annetta sijttä maata osta. Jollej hö osta öön ia aiastaian sisellä nin machda hän myödä sen maan kellengä hän itze tachto, Ja eij saa peri- cunda ikänäns walda enämbj sen maan iälken puhua.

Cuinga sugun tule perindö maata Lunasta. III. pääcappale.

Nyt tachto Suku maata itzellens osta, nin ostacon nin että collme Myöuän puolest, ia collme ostauan puolest, ia ostacat nin quin ne aruauat sen maxaua, ia ey perikunnan tauion jälken, quin muinen oli tapa, Jos myöpi mies sen pois pericunnaldans, ia eij taritze sitä laillisesti ulos, maxacon collmet marka ia langot lunastacot perimän itzellens.

Jos toinen sano oleuan maan ylösculotetun eli lallisest taritun. ia toinen kieldä. IIII. pääcappale

Nyt Riteleuät hö, toinen sano sen maan laillisesti Vlostaritun ia toinen kieldä, nin pitä sen 12. miesta todistaman sijta kihlacunnast, Jos hö molemmin tachtouat, ios hän laillisest Vlostarittin ia Seisotetin nin pitäkön se quin saanut on. Jos hän ey tarittu, nin käukön jällens pericundans, ia maxacon se collmet marka ioca myönyt on, ia maxon hän saapi iällens niljä quin ostanet ouat.

maan caari. 19v Cuinga mies mahta Emendäns maata myötä ia Vlostarita. V. pääcappale

Nyt tachto mies Emändäns maata myödä, nin pita Hänen sen Emännäns langoilla ylösculoittaman laillisesti iwri sillä lailla quin omakin, ia ey tule hänen enämbj sijttä myödä quin collmannexen, ia caxi osa oma maatans.

Cuka Sugusta Läihimäisin on maata lunastaman. VI. pääcappale.

Nyt rijteleuät miehet cumbi lähimäisembj on perimän olcon sembj lähimäi- sembj lunastaman, cumbj ombj lähimmeisembj pericunnan lugusta, nyt ey tahto se laillisesti osta quin lähimeinen on, nin olcon se lähimäinen lunastamat ioca laillisesti osta tahto Hänen langostans, Aiastaian ia öön sisellä. Jos mo- lemmat ouat tasan nin lunastacot tasan molemmat puolen Cumbikin, 1.§ nyt taitauat hö rijdellä ia sanoa Cumbikin itzens lähimäisexi, nin tule heidän männä käräjähän ia heidän lachkonsa lukia, Cummangin heistä tule 3 miestä nimitä, ia ne Cwsi tule etzia ia wisusti catzoa, cumbi heistä lähimäisembj on ia sen iälken quin ne wannouat ia tunnviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti ustauat, nin pitä heidän periosan lunastaman.

Cuinga maata mahdetan pandixi panna ia iällens lunastetta. VII. pääcappale.

Nyt tachto mies maatansa pandixi panna, sinä pitä tykenä oleman 4. wah- ua takous miestä, kihlacunnan päämiehen cansa, Caxi Cummangin heidän puolestans, ia aruata sen maan mitä hän machta maxa, ia heidän sanansa iälken pannan se maa pandixi, ia nin mös iällens lunastetan, ia ey tyrimbällä,. Jollei se lunasta joca pandixi pani, ennen märättynä päiuänä, nin olcon wielä hänelle aica öön ia wosi lunasta, ios hän woipi iolley hän lunasta, nin machtauat hänen pericundas lunasta, 6. wijkon sisellä sen märätyn päiuän iälken, iollei hö lunasta nin pitäkön se joca saanut on,.ia ehkä Cumbi maan saapi, se quin perillinen on ia lunasta, eli se jollon pandixi pandu on, nin täutäkön sen hinnan quitengin, quin se aruatin käräiä aruauxis, ia pois lyötäkön sijtä pääwelka, nin palion quin hän sen maan edest on ylöscandanut.

Millä Hinnalla, ia quinga panti maa tule iällens lunastetta, ios suku- mies on wieralla maalla, eli on taitamatoin taicka Neydzyt, cosca lunastettaman pitä. VIII. pääcappale

Nämä ouat se Hinda quin Mies mahta maata tykens lunasta, Culda, hopia, walmis penningi, Jywä, Nauta, fläski, woy, lijna, kangas, rauta, kupari, leikattut eli leikamattomat wattet, ia ne quin tykenä oli quin maa pandixi pandin, ne pitä mös tykenä oleman cosca hända jällens maxetan, ia aruatun hinnan pitä. Jollei ne ole saapuil- la, nin nimittäkön kihlacunnan päämies toiset, nin monda quin hö molem- min puolin tachtouat sian, ia sihen quin ne tekeuät, pitä heidän tytymän molemmin puolin. 1.§ Jos Perillinen on wieralla maalla, nin on hänel- lä öö ia aiastaica sijta, iällens lunasta, quin hän tule,. On hän taitamatoin

Maan Caari. 20r

nin on hänellä öö ia aiastaica sitä, quin hän on tullut 15. aiastaicasexi, ios Neydzy on perillinen, perikön hän sen saman aian seniälken quin hän Naitu on.

Cuka perindö maa on, eli saando maa, ia että mies machta saando maasta tehdä mitä hän tachto. IX. pääcappale

Jos mies myöpi isäns maan ychten paikan eli waihetta, ia ostapi toisen pai- can iällens, se on Jsän maa ia ey saando maa,. 1.§ Saando maa eij tule sugulla tarita, se quin maata on saanut eli ostanut, Hänellä on walda tehdä sijtä mitä hän tahto, anda eli myötä, ia myökön kellä hän tachto, quin hän tyrimbän hän taita, mutoin ios mies on hänen peripindest ostanut oikialda periliseldä, sen tule taritta oikialla peril- iselle iällens.

Caickis maankaupois ia waihetuxis pitä 12. Wahuistaia oleman, ia kihlacunnan päämies andacon sihen kirian päälle, nin quin tesä Vlostoimitetan, ia ios sijtä maasta sijttä Häiritetän eli cannellan. X. pääcappale.

Caickis paikois cussa mies tachto maatans poispanna, Laillisesta myöda eli waiheta, sinä pitä 12. wahua talonpoica tykenä oleman sitä samasta kihlacunnasta cussa maa makapi, ia kihlacunnan Päämies pitä Eroittaman ia nimittämän miehen sen ioca maansa tachto pois panna, ia näin sanoman: Tämä mies pois panepi laillisesta hänen maans, taritun ia Cwlotetun, nin palio, ia sijnä kyläs, läsnä kylä ia Caukana, Caickein cansa quin sitä maata noudattauat kartanon sisellä eli Vlkona, ia poispanepi hä- neldäns ia hänen perillisildäns, sen ia sen perillisen ala, nin monen peningin edest, Ja sihen ouat nämä 12. miestä wahuistaiat, ia mö olemmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti a caicki tähan to- distaiat, että tämä on laillisesta käräiäs tehty, ia tällämuoto anda kihla- cunnan päämies hänen kiriansa sen pälle, ia ottacon caxi äuriä kiriansa edest. samalamwoto ottacon lakicunnan hänen edest. 1.§ Jos sitä maata sijttä Häjritän, nin pitä sen iolda maata Häiritän nimittämän hänen wahuistaians, ne 12. pitä sen wannoman idzecungin edestäns, ia rucoleman Jumalan nin oleuan itzellens waka, quin hän sen maan osti laillisesti, ia mö olemma sen kaupan wahuistaiat, Jos jocu on cuollut nistä wahuistos miehistä, eli Vlos maalda männyt, eli on laillinen este ninquin edest Päin eroitetan, nin ettej hö mahda sihen tulla, nin nimitäköt toiset wahuat asundomiehet heidän siahans, ne quin silloin käräiäs olit coska kaupa tähtin, ia ne pitä Samallamuoto wannoman, quin wahuistos miehet olis pitänet tekemän, ios hö olisit olluet saapuilla, Jos hän woipi sen walan käudä, nin pitä kihlacunnan miehen sen Caupan wahuistaman, ia duo- mitzeman, ia ey ole kellän walda sitä maata Vsiammastj enembä hämmendä, quin ychden kerran on nin warieldu ia wahuistetu, sillä cosha laillisesti on warieldu ychdellä, silloin on mös warieldu Caickilda muilda, quin sen päälle taitauat edespäin puhua.

Maan Caari. 20v Jos Maakiria turmelluxi tule, ia Että maankaupa pitä lakimiehen, edes techtämän. XI. pääcappale

Nyt taita kiriat turmellut olla, quin Kihlacunnan päämies Vlos andoj sen tule wahuistos miehet tietä, eli 12. miesta jotca käraias olit, coska ne Vlosannettin, ios ne Vlosannettin taicka ey. Jos se kaupa lakimiehen aican tehdän eli edes, nin tule lakimiehen anda hänen kirians sen päälle, sen saman esipuhen cansa quin ennen sanottu.

Jos ostettua maata Häjritetän eli rijdellän, nin pitä sen iolldä saatu on edes tuleman ia todistaman eli sakon maxaman. XII. pääcappale

Osta mies maada muilda, warielcan se Maan joca Möy. ia se omista Hinnan osti. Jos sitä Cauppa estellän, nin pitä maan myän edes tulemman, Jos se woj maan hänelle omistutta, nin seisopi sen Cauppa joca osti, ios eij tule edes quin maan on myönyt, eli tule ia eij woi maata omistutta, nin ottacon omans Cumbikin. ia se maxa collmet marka ioca möy sitä jota hän ey mahda omaxens saada.

Cuinga sen joca myöpi maan, pitä omistoxen sidhottaman. XIII. pääcappale

Osta mies maata muilda, mikä se on Pappi eli Mwmies. nin ottacon wahuistaiat oikian omistaia päälle, nin ettej hän saa sitä kieldä ettej hän omistaia ole, ios wahuistaiat ouat päälle.

Jos ostettu maa eli waihettu tule usian miehen käsin, ios sitä Häjritän, ia se joca ensin myynnyt on, ey taida omista, mikä sen palka on. XIIII. pääcappale.

Nyt pane mies pois maansa myömisen eli Waihetoxen Can- sa, ia saapi sitten toinen toiseldans sen saman maan, Haman Collmanden miehen asti, eli edemmä. Häiritän se maa nin se Häiritetän sildä joca sen ensin pois pani, iollej hän woi sitä wapautta, nin maxacon hän sakon, ettej hän woi omjstutta. Hän maxacon mös wahingon, ios wahingo maan päälle tullut on, ia ne mwt ouat wapa- det, ia käukön se iällens penningins päälle, ioca Vluos andoj, Ja se mahan ioca Maan sen Vluos andoj, mwtoin ios se Häiritämät seisonut on ia Hämmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti endämät, Collmet wotta quin edes Päin erojtettan.

Ey pidä yhdengän Esimiehen, elj Ammatjmiehen toisen maata myömän, muutoin ios Hänellä on maan Jsännän kiria sen päälle, ey pitä mös ychdengän duomiot laskeman maanpälle, iollej itze maan omis- taia ole Cudzuttu edestäns wastaman. XV. pääcappale.

Ey mahda mös yxikän askares eli Asja Mies, myödä Hänen Herrans maata, mu- toin ios hän saapi herran eli Jsänän kiriän, ioca maan osta, nin että see maa ombj hänel- le omistettu. 1.§ Ey mahda yxikän duomita jongun miehen maata, eli hänen mwta tauaratans, iollej hän itze ole tykenä ia laillisesti

Maan Caari. 21r

Cutzuttan edestäns wastaman, eli hänen wissi lähetetty saanans, jolla hänen täusi käskyns on Hänen auojinen kirians cansa ia Jnsiglin.

Jos jocu myöpi Neydzyn maata, eli pienen lapsen maata, eli mielj- puolen maata, nin myökön parannoxen, Cuitengin mahtauat hö omansa jällens otta ia omista, cosca hö toipuat ia Casuaneexi tuleuat. XVI. pääcappale.

Eij machda mös yxikän pienden lasten maata, Neydzyen maata eli mieljt- tömän maata pois myödä elj waihetta, muutoin ios hän sen waihetta pa- rannoxen, nin wielä sittäkin, nin Että cosha se lapsi tule oikiahen Jkähän ia Neydzy cosha hän naidan, ia Mieletön cosha hän mielellisexi tulla mahta pitä sen caupan eli waihetoxen, ios he tachtouatt.

Cuinga sen maan pitä Lailla cadzottaman, jonga mies tahto maallda, Caupungin waihetta. XVII pääcappale.

Nyt tahto mies maadans maalda nin Caupungin waihetta, nin pitä sen maan lailla etzittämän kihlakunnan käräjäs, iossa se makapi, ia peril- isille tarittaman, jollei ne lunasta quin ennengin sanottu on, myökön sijttä sen maan eli waihettacon, kellengä hän tachto, Caupungin elj maalle, nin teckän sijttä cukin sargans nin quin laki pitä, cussa ne makauat, sekä kir- iain, että muiden toimein cansa.

Collmen woden omistamisesta, maanostosta ia waihetoxest, ia hänen Sakostans, ioca toisen maata pois myöpi eli waihetta. XVIII. pääcappale.

Caickj ne maat jotca mies Häjritzemmät ia Hemmendämät pitä collmet ajastaicka, elickä mikä se on ostando eli waihetos maa, ia se tunnustauat 12. miestä, nin ey mahda yxikän sen maan puhua, joca nin Cauuan on ollut Hem- mendämät,. muutoin jos mies on ollut Vlcona maalda, eli hän on Fangittu, taicka Neydzy, eli pieni lapsi, ne mahtauat woita maans jällens collmen woden sisellä, sittä quin hö ouat tullet laillisexi toimillisexi, quin ennen sanottu on. 1.§ Se joca ey iällens aija käräjäs nijtä waihetoxia eli Caupoia Collmen aiastaian sisellä, quin ennen on erojtetut, nin pitäkön se maan joca saanut on, Ja se quin sen maan Möy eli waihetti, ioca ey hänen omans ollut, täutäkön sillä joca mistannviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti ut on, caiken wahin- gon jällens, ia maan nin Hyfwän jällens, nin Hywän paickan, ia sittä pällisexi maxaman neliäkymmendä marka Collmen jacon, Jos hän sen maan wielä omistannut on, nin quin Cuningan Cares erojtetan Jos se maa on mwlla jollakin muodoll hänell tullut, ia eij taida omista oikian sittä ylös wahingon, ia maan nin Hyfuänä quin ottais olj, ia collmet marka Cansa että hän wieras rupesi ia sen tietäkön kihla- cunnan nimitös.

maan Caari. 21v Kennengä weron pitä saaman ostetusta maasta, eli Waihetusta taicka sijtä maasta joca Lais Jällens woitetan toiselda. XIX. pääcappale.

oca maata osta muilda, eli saapi waihetoxella, elj pandixi ennen wero päiuä, nin pitä se we- ron ioca wieron ia Määrän technyt on. 1.§ Jos mös caxi rijteleuät ychta maata, ionga ey wäkiwälda päälle ole tehty, nin pitäkön se we- ron sinä wonna joca maan woita lailla, ios Maa on kylwetty on,. Jos mös jocu maa on poisotettu wäkiwallalla, nin tule sil- len weron Vlosteko quin sijtä pitä Vlostechtämän nin monelda wuodelda quin hän sen mistannut on, sildä joca maan wäellä on ottanut ia maxacon wäkiwallan edest, nin quin kuningan Caares eroitetan ia sengin cansa Caiken wahingon täuttä Syynsanoialle iällens.

Annon määräst ia weropäiuäst cuinga Lamboan pitä tiettämän wierons maxetun, ia että annettu käupi periosaxi. XX. pääcappale.

Cwsi Wotta on Annon Määrä, Säitzemenna Wuonna pitä annon Vlosanettaman nin quin molembaiden soweliähin on, sekä Jsänän nin mös landbodin, nin mös wieron. 1.§ Oikia weron ando päiuä on Sanct Thomam päiuä Joulun edellä, ios jocu ennen Vlosanda weron, olcan ilman syytä, jollej hän Vlosanna wieroua oikiana weropäiuänä eli ennen, maxacon neliännest enem- män sakost quin wero on, ia etzikön Vluos sekä sakon etta wie- ron lähimeises käräjas Joulun jälken. Nyt saano Lamboo weron oleuan maxettun, ia maan omistaja kielldä, Nin täckon lamboa sen Cwden hyfuän miehen walan cansa, senjälken quin wero ombj, Ja hö sort- tan walalda, nin andacon Vlos weron,. 2.§ Ey mahda maan Jsändä lamboat ennen märäpäiuä poisaia maalda, mutoin jos hän anda hänellä caiken annon andexi, quin hän henelda ylöscannoj nyt taita toinen Cuolla, se quin annon andoj, eli se quin wastan otti, nin perikön nin Hyfuästi ando Talon, quin Jsän perä, aina sihenasti quin annon Määra joutu Vlos.

Jos Lamboo sano laillisesta maan Jsänelle maansa jällens. XXI. pääcappale.

Nyt sano Lamboa Maan Jsänelle jällens, Cosca annon, määrä on Vlosjoutunut ennen puolipaasto, nin Hallitcan maan isändä itze maansa, eli pitäkön itzellens lamboan eli päälle Asujan.

Jollej Lamboo Laillisesti sano jällens mitä hänen sijtä tule tehdä. XXII. pääcappale.

Nyt taita Hän sanoa jällens, jällken ando Määrän ia Ennen we- ropäiuä, anda silloin maan Jsännelle kynnetyn pellon, eli andacon hänelle kynnön palkan, seniälken quin Caxi miesta souittauat, Heidän

Maan Caari. 22r

molembin waihens, molemmiten puolesta, iolle kynnetty ole, ios mös on kyn- netty, nin hän on poissaannut työnsä, Jos taas ey ole annon määrä Vlosjouttunut, nin on hän pois saannut hänen annons, kyndäkön mös Rwis- Siemenen maan. Jollej maan isändä Sysäiä händä pois taloista, ia sen pitä kihlakunnan nimitöxen tietämän, 1.§ Ey mahda hän wero päiuän perästä maata jällens sanoa, muutoin jos saapi maan isänelle toisen päälle Asuaisen, elj andacon Vlos Weron, ia pitäkön ylös caiken sen raskauden, quin sildä maalda Vlos tehdän sinä wonna.

Jos lambo pakene eli anda itzens poiswietellä ennen määrä päjuäns, quinga maan isendä mahta händä jällens tuoda. XXIII. pääcappale.

Nyt pakene Lamboa pois, eli anda idzesän poiswiedä talouden Sekoj- toxes, nin on maan jsänellä, waalda hända jällens tuoda hänen Cariansa cansa. 1.§ Teki lamboa wastauxen, ia hän saa wahingon eli ne quin händä wariella tachtouat, paitzi cuolemast, caicki se seiso sa- kotta, ilman maxamat, Jos jocu heistä tapetan, se maxetan 20. markall, Jos maan Jsändä joca jällken mäne eli ne quin hänen cansans ouat sauat jongun wahingon, Miestapon eli Haauat, se maatcan Caxinaises maxos ia caicki ne quin sijnä cansa olit Pois syrtämäs lamboin Calwa, hänen cansans, maxacon Jocainen collmet marka Collmen jacohon, ia lamboa täutäkön ylös maan isännelle, Caiken wahingon, quin hän sinä Asijias saanut on, ia wielä pälisexi 6. marka maan Jsännviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti än oma sacko.

Lupa päjuästä miesten waihell, ia mitä landbojn kieldän Vlos taloist wiemäst. XXIIII. pääcappale.

Nyt on ojkia Määrä päjuä miesten waihella, Torstaki puolipaaston Sunnuntakin edellä, nin pitä lamboin andaman puolen Huoneita tyhiäxi laskeman kindermessuna sen waraxi ionga sisellä pitä tulemakirjainten päällä viiva n. Ey mahda yxikän lamboa Caria ellj Carian Ruoca kartanost Vloswiädä, ennen määrä päiuä, hänen 3. markans päälle colmen jacohon. Jos lamboa tachto karian Ruoca myödä, nin tule hänen maan isännelle ensin taritta, 1.§ Ey mah- da lamboa hirsiä, tohja, olkia, Riukuia elj aita taloudest poiswiedä collmen markan päällen, ia wahingon jällens, ia Cuitengin pitä Carjan Ruan Cartanos nautittaman, Caiken sakon päälle quin ennen saannottu on, ia wahingon mös maxaman.

Cuinga Landbojn tule laillisestj Cartanon jällens anda, ia laillisesta rakennoxest. XXV. pääcappale.

Lamboan tule maan Jsännelle, Cartanon jällens anda Paremba- na ia ey pahembana, ia terwembenä Huonest ia Aidoi- sth, ia raketcon wähimmäxikin joca wuosi puolen markan edest wast- wdest, ia pitäkön sen hyfuäst katos ionga hän Haltuns on ottanut, mittä sijtä puuttu, sen pitä hänen Eläimmilläns maxettaman ennen quin hän poismääne, pakene hän ennen elj pois mäne etzittäkön ylös maxo quin sanottu on

Maan Caari. 22v Jos Landboa pois mäne, ia on maan Jsänälle welcapää, ia että lambo mahta wapahasti poismännä, cosca Hänen määräpäiuäns on Vlcona ia on laillisesti sanonuth. XXVI. pääcappale.

Nyt mäne Lamboa Pois sijttä quin määräpäiuä edesjoutunut on, Jlman Jsän- nän tietämät, eli lwat, ios hän on Jsännelle welkapää, nin etzikön wel- cans lailla, mitä se on wähä elj pallio, ia maxacon Collmet marka Collmen jacohon. 1.§ Ey mös mahda yxikän lamboa edemmä pidetta miärä- päiuä, ia Maan Jsänelle on oikein sanottu, muutoin ios lamboa tachto omalla tahdollans itze olla alullans.

Mingä Caltaisis Syis mies machta Emändäns maata myytä ia Emmendä Jsändäns maata. XXII. pääcappale.

Ey mahda mies Emändäns maata poismyödä, jollej nämä syydht ahdista, Jos wieras Sota maalle laske, pakana elj Christitty, fangitze miehen elj Waimmon, pois wiewät, nin tule sa- na jällens, ia käske miehen eli Waimon jällens lunasta, nin eij heillä muuta wajmon maa, Silloin machta mies waimons maata myödä, ia lu- nasta Emendäns jällens, Samalmuoto machta waimo miehen maata myödä ia lunasta miehens jällens, ios hän fangittu on. 1.§ Nyt taida mös nälka Häij- dän pällens käudä, ia tachtouat myödä Rawinnoxens, nin tule hejdän mo- lembeiten maatans myödä, Jsännän maata caxi osa, ia Emännän Collman- nes, nyt eij ole miehellä maata eli maanpälistä, nin maahta hän myödä Emendäns maata Cwden markan edest wodessa ja ey enämbj, täman Caupan pitä laillisesti tehtämän, ia tiedytämän, mikä tuska heidän pällens käupi, ia heitä sihen Ahdista.

Jos Jsändä Juoxe Emändäns tyköä, taicka Emmendä Jsändäns tyköä, Cuinga Heidän maansa tule myödä sijtta nijllä quin jällken ouat jäänet ia lastens Rauinnoxi. XXVIII. pääcappale

Jos mies Juoxe pois Emännäns työkön, ia Emändä miehens tyköä, eli lächte pelegrimin retkell, nin taruitzeuat lapset rauinnotta, ia se quin kotona istu, mahda myödä mitä Hän tachto Maanpällist, ruaxi, Seisokan se nin Wahuast ia täudelisest quin waimo teke täässa syyssä nin quin mieskin, ia käukön Caxi osa miehen osast ia Collmannen waimon osast. 1.§ nin Cauuan quin auioskäskys on, nin pitä Sängy osto ychtä mitä hö ostauat elj Myöuät.

Caikest saadust tauarast tule miehen caxi osa ia Emennän Collmannes ehkä mitä Hö möysit elj ostaisit. XXIX. pääcappale.

Caikist mitä mies ja waimo ostauat ychteni sekä maasta että maanpällisistä, nin Cauuan quin hö awioskäskys ouat, tule wajmolla Col-

Maan Caari. 23r

mannes, ia miehella Caxi osa nijstä kaupoista. ia ehkä mitä hö ostaisit ia myisit, ia käukön Emännän osast Collmannes, ia isännän osast caxi osa.

Jos toinen rupea maan Jagos miehen iolda hän on saanut ia toinen Ru- pea Jsän perän quinga sen pitä Jaettaman, nijden waiholl Jsänperän walalla, ja jos nijtä on monda joilda saatu on, quinga omistos miehen sijtä pitä edes tuleman ia duomiost joca seisottu on. XXX. pääcappale.

Nyt rijteleuät caxi yhdestä maasta, yxi ruope isän perän puolest, ia toinen andomiehen, nin pitä andomiehen edestuleman, ios hän taita maanomista, nin pitäkön sen maan joca saanut on, iollej ne warielcan se maan, ia omistacon Cahdentoistakymmenen miehen Walalla, isän perän puolest, 1.§ Joca maata isän perän Cauta pytä, nin teckän se tunnustos walan iolla maa ombj tällä taualla, Minä käsken Jumalan nin minullen olla Awullisen, ia ne pyhitöxet quin minua pyhitäuät, quin tämä maa eli Hyfwys on minun ojkia Jsän ia öit- in perikunnast, ia en ole minä elj minun esiwanhembainj, eli jocu meid- än puolestamme tämän edest hinda eli maxo ostolla eli waihetoxella ottanut, ia ey mös pandixi pannut, eli laillisesti poisandanut, nin auttacon minua Jumala seka Rwmilla että sielulla. 2.§ Nyt taitauat ando miehet Vsiammat olla, quin ouat toinen toiseldan sanet nin etzikön toinen toisen tyge, ia tunnustakon itzekukin Hinnan quin cukin andannut on, ia se maxacon collmet marka ioca wierast myöpi. Jos andomies on siselle maan ia lakimiehen länis, nin tule hänen etehen tulla, colmen lakikäräiän sisellä ios hän on waldacunnkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti an 9. wijkon sisellä, 3.§ nyt taida olla että hän on Vlcona waldacun- nast mennyt herran palueluxen, eli Pelegrimin retkell ellj Cauppalle Vlos puriehtinut, nin pitä ne rijdat alallans ilman ratkaisemat oleman, ia otot sildä maalda pitä wieran miehen taka tähdellä pandaman, sijhenaste että omis- taia jällens tule 9. wijkon sisällä, sijtä quin hän on Cotians tullut nin tule hänen omistaman tulla, jos hänellä puutu omistoxen todistaiat, joca andanut on, nin maxacon hän wahingon quin maan päälle on tullut, ia kajuacon hinnan sildä joca hänen omistamattoman käsin andoj. 4.§ Nyt taita ando- mies sisellä waldacunnas olla, ia eij tiedä tulla etehen estensa tähden, quin ennen saanottu on, nin tule sen rijdan ratkaisemata olla, sihenasti quin omis- tos mies joutapi tulla, ia nin pitä caxi miestä hänen estäns tunnustaman iotca hänen lakins käuuät, ia wannouat, ettej hän saanut tulla näiden ia nijden esteten tähden eli edesth,. Jos eij mahda yxikän maata elj maan ottojia duomita, nin cauuan quin rita seiso alallans ratcaisemat, ia nin cauuan quin maa on sen hallus, quin omista tahto, ia tule ojkeuden Etehen edestäns wastaman. Jos se duomitan, ey mahda se seijso.

Maan Caari. 23v Cuinga lapset elj langot tule wanhoja eli Sajraita ylöspitä ia Rauita, ia mitä heidän pitä senedest saaman ia sen Syyt joca ej nin rauitze. XXXI. pääcappale.

Nyt taita mies elj waimo Saijraxi eli wanhaxi tulla, nin tule lasten nijta ylöspitä, ia rauita cuoleman päiuän asti, mitä heillä on enämbj eli wähembj,. ios hänellä on lapsia yxi eli Vsiambj, nin tule hänen käräjäs lapsillens Maatans taritta, Jos lapset tahtouat wastanotta, nin tule hänen ruokia hända collmen marcan edest aia- staican, ios maanpäällist ombj, iollej nijtä ole, nin ottacon nin palio maata quin collmet marka penningia maxauat joca aiastaian, Cwstin edest. 1.§ wanhimman lapsen tule ensin ruokia ia ylöspitä, ia sijttä jocaisen seniälken quin cukin on wanha,: Jocaisen lapsenn tule Jsäns ia Äitins ylöspitä, sihenasti että caicki on loppunut mitä heillä olj, ia mita lasten tu- li periä heidän jälkens, sijtä quin hö colluet olisit, Sisar Sisaren osalda, ia we- li welien osalda,. ios eij yxi lapsi tachto wastanotta, ia sihen on käräja todistoxet, ia nijn ruockipi toinen lapsi hänen edestäns, nin ottacon se ensin täuden hänen kustinsa edesth. ehkej ensingän enä olisi, ios enämbj täuty, nin ottacon jocainen täuden kostinsa edestä sen cuolluen iälken. 2.§ Sa- ma laki on sugusta, iollej ole lapsia elämäs quin nyt sanottu on. sen tule lähimäisen olla rauitzeman, joca on lähimeinen perimän, jos se Cuollut olis,. nyt sano toinen minä taritzin minun kustianij, nin quin sinä sinun, seisocan se 12. käräjä miehen todistoxella, ottacon puo- len nimitöst cumbikin. 3.§ Perilliset pitä olemman welkapäät rauitze- man Jsä ia äitj, ios hö tuleuat köuhäxi elj wanhaxi, ios heillä on penningit elj ey, ia ios periliset wojuat,. Cuka poica elj Tyttär hyliä isäns ia äitins, maxacon ioca wodhen edest collmet marka, ne tule Syynsanojan pitä,. Nyt taita se ennen Cuolla joca edestäns lupaisi quin se caicki tule nautituxi, mitä hän lupasi, nin tule sen joca kustin pitä nin palio ylösotta, quin hän Culuttanut on, ia se käukön jacohon mitä ylitze juoxe sijtä quin Määrätty olj, 4.§ ey mahda yxikän maatan- sa tarita elj anda kustinsa edest, muinen quin ojkeille perilisille.

Jos Caxi kylä rijtele ychtä maata, ia jocw Naburista Erojtta itzens sijtä maan rijdasth. XXXII. pääcappale.

Nyt taita rijdellä Caxi kylä ychtä maata, ia yxi naburj eroitta itzens sijtä maan rijdast, ioca quitengin on osaweli sinä kyläs, se tule hänen käräjäs tehdä, ennen quin weto weteten. ios se kylä sortuxi tule silda rij- dalda, olcon se wapade joca itzens erojtta, Jos mös se kylä woijta rijdhan olcon sijttä se sama Vlossuliettu sekä sakost että maasta, ioca itzens ennen erojttj, wedä hän ensin wedon ia erojtta sijttä itzens sitä rijdasta, ennen quin se lope-

tetan

Maan Caari. 24r

tetan, maxacon collmet marka, ia olcon erojtettu häistä, ios hö woittauat elj cadottauat sen rijdhan.

Cuinga taloin ychteys souitetan pitetän ja eroitetan. XXXIII. pääcap.

Jos mies tahto Talon ychteist laskia muiden cansa, sinä pitä 6. asuaista miestä tykenä oleman, collme Cummangin puolelda, ne pitä tietämän Cuinga Cauuan häidän Taloins ychteyiden pitä seisoman, ia Heidän hyfuydens parandu, nin parandu molembaiten. taita mös wähendy, wähendykön molembajden. 1.§ nyt joutu taloin ychteinen määrä ia hö tachtouat taloistans iakoa, nin tachto toinen enemmän sijtä taloudest taloistans omista, ia toiselle taritze wähembä, seisocon se niden 6. miehen todistoxella, iotca läsnä olit, Cosha hö taloin ychtey- den teit, ia iaettacon sen jälken quin hö todistauat, nyt pidätta se toinen wielä sitengin sildä toiselda, ia eij tahto ulosanda heidän tun- nustoxens jälken, ia täuden walan, nin maxacon 3. marka pidättämisen edesth. 2.§ Mies tachto taloja ychdestä Reweistä ennen määrä päiuä nin maxacon 3. marka se quin Räwäise hänen omasta osastans, nin räuäiskön sijtä, ottacon sijtä cukin omans taloin ychteyxest wahuan todistoxen iällken.

Rakennoxen Caari

Rakennoxen Caari. 24r

I. Cuinga talonpoijat machtauat raketa Wdest kylän eli wanhan jaca ia quinga kylän pitä tasatuxi tuleman ia Raiat ia Tiet laskea laskea.

II. Cuinga tule wdet Tiet laskea, ia wanhat kijnni tuketa.

III. Cuinga sillat pitä rakettaman, ia tiedt parattaman, ia wahingosta ionga mies nijstä saapi, Silldain Catzellmuxest, ia niden sakost iotca ey rakenna.

IIII. Cuinga Tomtit tule rikotta, kylä tasasexi iaetta ia asumasia etzittä.

V. Cuinga cungin tule Tomtins raketa, ia Tomtin palkoisth, ostosth ia tomtin tilast. Raitin eli Cuian puolell, ia ios jocu tahto raketa sika pihalle, ia Cuinga Cauuan huone mahta siallans seisoua, sittä quin kylä on tasaxi tehty.

VI. Peldoin ia Nijttyin pitä rakettaman tomtin jälkin, ia quinga pellon palken pitä oleman.

VII. Cuinga oijadt ia Tiedt pitä laskettaman peldoin ia nijttyin läpitze.

VIII. Pelldoin aijdoist ia warielluxest, ia nijden Catzelmusmiehist ia Aswiden Catzomisest.

Rakennoxen Caari 24v

IX. Jos karia tekö wahingotta pellolla, quinga sen pitä maxettaman ia ios mies Repi aijdan eli puolta, cosca aidat pitä teräuäna oleman käiuäilla ia Sykysyll.

X. Cuinga mies mahta Eleimitä laillisesti sisälla otta, nautia, ia ey turmella, ia quinga sijnä asias pitä tähtämän molemmin puolin sekä maan elj Eläimen omistajan.

XI. Cuinga Terho metzä Jaettaman pitä sigoille joca miehen maan saaman peräst.

XII. Jos sika juoxe Metzäin wälille eli Metzäst Metzän mitä laki sijtä sano.

XIII. Cosha talonpoiat tachtouat elo, eli Heiniä sisellä huonesta wedä, nin pitä pitä pois edestä nijtettämän tiexi ia matka elj Tieweräiästä.

XIIII. Turpehen leikamisest, Piendarist ia Oisth, ia ios mies kylluä toi- sen miehen Carkiahen, Cuinga cauuan Laillisen warielluxen pitä pellon ia nijttyin ymbärillä pidetämän, ia sargast quin Vlcona maka.

XV. Palcka perehest ia palkan määräst.

XVI. Jos mies teke toiselle wahingot pellon elj Nijttyin päälle

XVII. Jos mies Aitapi toisen oman päälle eli Rakenda.

XVIII. Jos mies Hakapi hallkoja toisen miehen samaldh kisko tochta, murha lechtj Takan, nijtä häinä rughon eli kekoisen, Hacka Sarapwta eli nuorta Tammea, taicka Hedellmeitzeuäisen tammen, eli Bökin, otta nijin eli hacka omena Pwun, quinga sencaltaisin tule estä.

XIX. Ey mahda yxikän luata ychteisest Metzästh eli Jakomattomast kuningan Hakata, ia ey lamboa poisjuoda eli myödä saa Jsännän Metzä paitze Jsännän luata.

XX. Sen Sakost ioca wiritöxi pane toisen metzälle.

XXI. Cuinga Suthein aiamisest pitä pidetämän, ia lailla etzittämän ia iolley ylöspitetä.

XXII. Cuinga Suthein aidat pitä ylöspidettämän.

XXIII. Hirfwist ia metzäwohist, Cuka näitä machta otta, ia Hirwein oti- mest, Cuinga ne pitä wiritettämän, ia jos mies nijstä saapi cuoleman Cuoleman.

XXIIII. Coska mies machta Oraua Metzän, Nätein eli Tuchkurein ia kärpäin iälken mennä,.

XXV. Jos mies teke toisen wedelle wahingot, Merdoille, werckoille eli nothalla, Cwdun ajcan eli mwllonj, Cuinga ne pitä estetämän, taicka quinga pitä Calawedet Jagottaman, ia quinga Raumat peräxömet ia kosket pitä kylein waihella Jaettaman elj rakettaman, ia joca toisen Calan pydöxen turmele.

XVI. Rajoist, Määristh, Ajumaiden merkist kylän waihell, ia Carian lajtumesth, ia nijden Catzelmuxesth.

Rakennoxen Caari. 25r

XXVII. Mikä Rajaxi eli merkixi pitä Cudzuttaman, ia Cuca ne ylöshäitä paitzi duomioth, ia wdet pitä alaspandaman.

XXVIII. Jos Saaricko eli Halkopuu metzä kylän waihella makapi, ia rauhan Culutettu metzä.

XXIX. Jos kihlacunda rijtele taka metzä, quinga se tule Jaetta, ia ios nautitze ia rakenda illman luata, ia coska Vlostegot pitä Vlosiaettaman ia Vlossannettaman.

XXX. Ychteisten maiden nijttöpäiuäst.

XXXI. Jos ne quin ychteisellä mailla asuat eij woy oikeuttans Vlosteh- dä, ia ettej yxikän machta nijtä osta.

XXXII. Ey mahda yxikän jakomattoinda kylän Carian laituinda omista itzellens eli muita omistoxia ia Raiwo metzästä.

XXXIII. Cuinga Myllyin siat pitä Rakettaman ia Catzelmuxesta nijden ylitze, ia Calain Tockeist ia aidoisth.

XXXIIII. Cuinga tule Raketta alahalda ia ylähäldä, nin etteij Vsi Toe estä sitä wanha, ia ios muinen on wirtan eli koskeensa ios yxi tachta Vdista toet. ia ettei pidhä wettä edhistettaman eli caiuettaman wanhaldans, eli ios Sund, taicka rauma maka kyläin waihella eli kihlakunnan wälillä.

XXXV. Jos walkia pääse wallollens Vnhotuxest eli Tapaturmast ia Talonpoica Asupi yxistäns kyläs, ia mikä waihetuxen ia tapaturman walkiaxi cutzuttan.

XXXVI. Jos se quin walkian päästi asu muiden cansa kyläs, eli pala kylä ia Jhmiset kyläs, taicka pala kirko, Cuinga Cukin pitä maxettaman, ia ios tapachtu Jrdaimeldä Jnhimiseldä pappilda eli Clwkarilda.

XXXVII. Jos Mylly Pala ia Palon Sakosth.

XXXVIII. Nyt kanda mies walkian Metzän pala halkometzä Tammi eli Bökj. Cuinga Cungin pitä maxettaman.

XXXIX. Jtimalaisten kätköst, ia nijdhen Saarinast, quinga ne otta mahdetan taicka ey.

XL. Mikä ojkeus aidall, Erojtetull kyläll on wanhast olluen kylän cansa

XLI. Jos Vsialla on omistos wanhas kyläs, ios yxi tahdo raketa mwdt, quinga hänelle pitä osalda annettaman ia jos mwdt tachtouat sitä raketa.

XLII. Jos waimo lypsä toisen lamban, woehen eli Lechmän.

XLIII. Jos mies pane merkins toisen calun päälle, ia jos caxi rijteleuät ychdell märkill.

XLIIII. Jos mies tappa toisen Eläimen, eli Hauuan anda mielellens.

XLV. Jos mies tappa toisen Eläimen eli hauuan anda tapaturmast.

XLVI. Tappa toisen miehen Eleimen eli hauoita toisen Eläimen.

Rakennoxen Caari. 25v

XLVII. Jos miehellä on Tuurilas koira, ioca Eläimen pure.

XLVIII. Jos Talonpoiat lijton tekeuät ychdes karia käita, ia ios wahingo taepahtu.

XLIX. Jos mies kisko nijniä, murta lehtiä Tammesta eli otta pursia toisen miehen suosta lupamat.

L. Cuinga Humalistapot tule istutta ia ylöspidettä walda- cunnas.

LI. Jos mies pane Eläimen toisen miehen luoton ilman luata.

LII. Jos mies osta Eläimen sijtä Cylästä Cussa kipia karia on.

LIII. Ey mahda yxikän toisen karia, wänehttä eli Talojin asetta nautia ilman luatta eli palkata.

Cuinga talonpoiat machtauat raketa wdest Kylän eli wanhan jaca, ia Cuinga kylän pitä tasatuxi tuleman, ia Rajat ia Tiet laskea. I. pääcappale

Jos Talonpoiat tachtouat kylä wastudesta raketa, taika jos wsi wako jagos makapi ia polui iagos, nin tule itzecungin oman tyndöns kylluä, ia sijt- tä käukön wastudella jagolla, jos sijttä jocu kyndä eli nautitze wanha wakoa, quin Vsi on päälle tullut, nin maxetan wahingo, itze cungin rikoxen ia wahingon jälken,. Nin saapi Neliännes Neliännen jagon, ia puolj kylä puolen kylän, Silloin on kylä Jaettuxi tullut. Nin pannan kylän ym- bärillä neliä tomtin Raja, ia neljä maantien Raja, nin on se kylä Gatuilla ia kuilla wahuistettu, nin tule tien olla kymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti kynärä läuiän, wielä tu- le sijtä maantien joca kylän eroitetan ia Vlos kyläst, ia jos kylän mie- het tachtouat, machtauat wielä Enämbingin tehdä. nin pitä sinä kyläs maantiet oleman, quin wähemmän edest maka, quin sinäkin joca maka enämmen edest, ey machda mös caicki ychtä adista, nyt tachtouat Talon- poiat Raitia laskea läpitze kylän sen machtauat hö wapahdasti tehdä, ia hö itze sihen swoistuat.

Cuinga tule wdet Tiet Laskea, ia wanhat kijnni tuketa II. pääcappale

Se quin maantien tachto tuketa, ia toisen wastu- den laskia, nin pitä hänen käräjän mänemän ia ottaman duomion tie- ta laskiaxens sitä sijttä paikast toisen paickan. cussa hän ennen olj, nin pitä hä- nen sen laskeman oman osans päälle, nin ojkian ia nin Hyfuän quin se ennen olj,. se joca eij nin tie, ia hän Ricko wanhat tiet, ia wäräiten wanhat tiet, ia eij ole hänellä duomiota, seenpäällen maxacon collmet marka. ia maatkon tie, quin se ennen maannut on. 1.§ Warielkon Cukin itzens Sillansa ia wäräiänsä, nin Cauuas quin Hänen manderensa Vlottupi.

Rakennoxen Caari. 26r Cuinga sillat pitä rakettaman ia tiet parattaman, ia wahingosta ionga mies nijstä saapi : Siedain catzelmuxest ia nijden sakost iotca ey rakenna. III. pääcappale

Jocaisen tule Silloja Raketa, ia tietä pargata, nin sen quin wähin on kylässä ninquin sengin jolla enämbj on kylässä, Cungin saamanssa iälken. 1.§ Jos kirkon silda maka maassa ychden sunnuntaki päiuän, maxetan 6. äuriä, nin mös toisen ia collmannen edesth: Se on synsanoian Sacko,. se maxa joca eij ole rakendannut, ia se olcon wapade joca rakendanut on, jocainen seniälken quin hänen osaxens tule,. kirkon sillan tule olla wijsi kynärä leuiä,. Jos se maka Enämmän maassa quin 3. Sunnviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti untakj päiuä, maxetacon 3. marka colmen jacohon, se sama laki olcon karian sillasta, ia Myllyn sillasta. 2.§ Maantie ia käräjä tie tule olla kymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enen kynärä läuiä, cussa cansa pitä edhes wajaldaman,. Jos maka maansilda jossakin paikas quin pitä Enämmin quin kihlakunnan rakendaman, ia se maka 3. sunnuntakia Järestäns maassa,. nin maxacon se kihlacunda jonga silda on neliäkymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti endä marka colmella jagolla, Synsanojall, kuningal- le ia kihlacunnalle, ios se iakamata on,. Jos hän mös osijn iaettu on, ia kukin kihlacunda tietä hänen osans. ios monincahdat tahtouat raketa, ia monin cahdat andauat langeta,. ios sitä puoli silda maassa makapi, quin sanottu on maxacon 20. marka collmen jacon, makapi neliännes maassa, maxacon 10 marka colmen iacohon,. cuka kihlacunda langeta anda, ia ey tahdo raketa, maxacon quin sanottu on, ia olcon ne wapadet jotca rakendanet ouat,. 3.§ Cussa kihlacun- nan silda maka caicki colmet sunnuntaki päiuä maassa jota coko kihlacunnviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti an tule tehdä, maxacon 20. marka maka puoli maassa, maxacon 10. marka. maka neliännes maassa, maxacon wijsi marka colmen jacohon, jos jocu kylä eij rakenna kihlacunnan cansa, maxacon collmet marka colmen jacohon. Jos yxi Talonpoica ey tahdo raketa, maxacon cusi äuriä, ne otacon talonpoijat iotca rakendanet ouat,. 4.§ nyt taida silda poistulla ylitze weden wirdasta eli walkiasta, ia on sentähden rikoxis, cus- sa ikänäns se taida olla, wericundan elj Manderiten welis, kihlakundain elj maacundain, sinä tule heidän wesi Sillan eli luopa wenehen pitä, sihenasti että silda tule walmixi, Jollej hö pidä wesi silda, eli wenehtä, maxacon 3. marka joca wijkolda, joina hö ey nitä pitä ia wahingon, Jos jocu wahingoin taita tulla. Jollej silda ylösraketa, ychden Cwkauden sisellä sijttä quin wirta on edes joutunut, ia Jlma taijta nin olla, että mies taida raketa, sijtä maxacon ioca sillan edest ylimeinen sacko, quin ennen on eroitettu, seisocon 12. toimelisella miehellä, jonien päälle se asija ey langia. 5.§ Nyt taita cansa sillasta wahingon nautita elj saada ia cuola sijttä. maxacon se kymmenen marka, ionga sillda tule wariella, ia ne ottacon sen Cuolluen perilliset, se on Heidän oma sackons. Nyt ricko Heuoinen itzens sillassa, Tamma eli jocu mw

Eläin,

Rakennoxen Caari 26v

Eläin, iota ey syödä machdeta, eli ey ole Ruaxi kelluollinen, ia saapi sijtä Cuoleman se maxacon neliännexellä sijttä quin sen hinda on. Jos se kelpapi syödä olcan hinda puolda wähembj. Jos taas Hewojnen eli Mw joca eij syödä kellpa tule parandomattomaxi wahingon ia ey Cuole, olcon maxo nin quin ennengin, ios hän saa parattauan wahingon, ia on se quin syödä kelpa, olcon maxo caxsi osa sen hinnast. ios wahingo tule sillan päässä olcon se sama lakj. 6.§ olcon sama laki maantiesth, käräjätiesth, kirko- tiest, Myllytiest, jotca perkamata ouat eli Sillojttamat, Cussa Ropacot ouat, eli muuth esteet tiellä. Ja caicki Tiet pitä 6. kynärä läuiäxi pouat- taman, ia olcan syynsanoja joca ensin canda päälle, ios ne perkamat ouat,. Joca pajcas cussa mies Sackon tule sillan eli tien täh- den, ia eij tahdo sackoa maxa illman tygö etzimät, otettacon sijta lain can- sa, ia collmen marka palkeixi, kuningan, Synsanojan ia sildain Catzelmusmiesten. 7.§ Sillain Catzelmus pitä oleman Caxsi kerta jo- ca wosi, toisen walburin päiuän, ia toisen Mickelin Messun- na, ia ey enämbi, mutoin jos ojkia asiancandaja on edess, joca wa- hingon saanut on sillasta, Silloin pitä kihlakunnan päämiehen 12. miehen Cansa, nimittämän sijtä kihlakunnast. Jos Catzelmus miehet sortauat sen sillan, ma- xacon se sillan wahingon ionga sillda tulepi warielda, ia wahingon senjälken quin jo on sanottu, ehkä cuka wahingon saanut eli nautinnuth on, Jnhiminen eli Eläin, wannouat catzelmus miehet sillan oleuan maassa, quin ey ole ennen ollut, nin pitä nijnen jojnen sillda on, Saman Cwkaudenn ajcan sitä sillda ylös raketa,. Jos hö eij ole sihen ajcan rakendannet, maxacon sen cauta collmet marka, colmen jacohon, Synsanojall, kuningall, ja kihlakunnalle

Cuinga tomtit tule rikotta, kylä tasaisexi iaetta, ia asumasia etzittä. IIII. pääcappale.

Tomti tule Jaetta kylän jagonn jälken, ia Penningin maanjälken aurto maan jälken, äurin maan, markan maan jälken, Cahdexannen ia puolen cahdexannen maan jälken, sinä tule cungin hänen osans Vlosotta, quin hänen osaxens tule kyläst, ia radatcon ia Hallitcon kukin hänen oman osans se quin hänen tulepi enämbj eli wähembj. ey mahda yxikän toisen osa pidet- tä, mutoin jos hän lupapi Cochtullisen coston, 1.§ Ey mahda mös yxikän ky- lä toisen pitä joca jolldeikä hänen ole kyläs neliännexen osa, ios ey taas ole yhdelläkän neliännexen maan kyläs, nin machta tasan jaco pitä, joca wahingon saanut on, elj wajuoitze, sen tule jagon algun walitta, jolla enin on kyläs maata. Ey machda yxikän sitä kylä rickoa, jos ojkein myö- tä päiuän on jaettu, muutoin joss se on caiken maan omistaiaden tachto olcon caicki wapadet quin kyläs asuat, Tomtin Peldoin ia Nijttyin, iagon puolesth, sihenasti quin anda toisensa Syyn.

Rakennoxen Caari. 27r Cuinga cungin tule tomtins raketa, ia Tomtin palkeist, ostost ia tomtin tilast, Raitin eli Cuian puolell, ia jos jocu tahto raketa, sika pihalle, ia cuinga cauuan Huone mahta siallans sijttä quin kylä on taesasexi tehty. V. pääcappale.

Nyt tachtouat talonpojat Huonens tomtinsa päälle asetta, nin rakenda mies nin lähäs toista, ettej hänelle ole sija cuhungan hänen Stollpan asettaman pitä se on puoli toista kynärä, Cummangin tomtin päälle, ottacon ylös ia paettcan puolellens, ia maxacon sen edest 3. marka collmen jacon, ios hänellä on Rakennoxen todistaijat ia luan todhistaiat, nin seisocan se alallens, jollej hän woy Vlosotta ia Paetta, ia maxa quin sanottu on. 1.§ Nyt kallio taita Tomtis olla, eli maata, jos se saa muutta, eli pollta päälle raketa eli mutojn nautia, nin on se caickj Vlcona jagosth.

Jos Ropakoinen tomti on, saapi sen täuttä eli peittä nin on se puoli Jagos, ia puoli Jagotoin, ios eij saa täutä eli peittä olcon caickj Jacamat. 2.§ nyt tule palcka maa kyläst panda, sijttä quin kylä on Cochtullisest jaettu, ia myödän päiuän asetettu, nin pitä ne palka maan jakamata, jollda puuttu kylän tomptista. ia sen pal- can pitä laskettaman nijlle joillen tomtis este löytän, Jos mies nin rakenda eli Twkisti että este tule maan tiehen sijtä Rakennoxest, nin pitä Catzelmuxen käräiäst nimitettämän, sen catzelmuxen pitä cummangin puolen rodaman wastaijan eli pälle candajan ios catzelmus wariele sen quin päällen cannetan olcon warieldu, jos hö sen eli hänen Soluaiseuat, ottacon ylös ia paetcon ia maxacon pällisexi 6. marka. Tomptin pitä Raille eli Cwille wotaman ia ey Rajtia estämän. 3.§ Jos Rajti eli tie on kylän läpitze, nin pitä yxinäns pitä tomtins molemmin puolin tietä, nyt mahta nin olla että hän saa tomtins raketa, jollei hän saa hendä cokon, nin machta hän sisälle otta wäelläns tien tomtixi, iatoisen tien waellos tiexi ylös anda, nin että wertta on wertain wastoin, ia raketa sen tien katuilla ia kuilla quin hän itze tachto. 4.§ Nyt tachto hän ennen rakenda mielestänssä Sian pihan Jagon, quin muilla maan tiluxilla anocan Jacon Sian Pihan, ia raketcan sittä nin paliolle quin hänen osaxens tule, ia eij enäbj 5.§ Nyt seiso kylä tasan ia myötäpäiuän oikein asetettu se machta seiso collme aiastaika, caiken nijden edes joilla huonet ouat toisen miehen tomtin päälle, quin hö ouat sillä tasoittamisella, Jos hän woj huo- net poiss wetä ennen collme Vuotta, ey ole hänen sitä syytä, jollej hän wie pois, ey ole hänellä lupa eikä ole palkannut, nin machta maan omistaia heitä pois hänen huonens ilman syytä, ia se toinen jonga huone on maxa 3. marka.

Peldoin ia Nijttyin pitä rakettaman tomtin jälken, ia quinga pellon palken pitä oleman. VI. pääcappale

Nyt on kylä tullut tasoitetuxi, ia myötä päiuän Jaettuxi, nin on Tomti pellon äiti, nin pitä pellon tomtin jällken Jaettaman ia

Rakennoxen Caari. 27v

laskettaman, askele linun Pördänöst, caxi tie pördänöst, ia collme maantiestä, joca maka kirkon ia Caupungin waihella. Pellon tule Nijtty omista, Nijty Sargan Metzä sargan metzä sarcka, iako sarkan ruoko sarka Vlos wedellä, weden tule luomille eli apaille iaetta, nijssä ioissa ey kiuet estä, nin että meren maasta ruoko stango Sargan sijnä rijcki Eroitta.

Cuinga aijat ja tiedt pitä Laskettaman Peldoin ia Nijt- tyin läpitze. VII. pääcappale.

Nyt pitä Heidän Pellon Tomtin iälken rickomat, ia sarka Rajat aset- taman, nin taida maan tie aidan siseldä puolelda kaudä. Jos sijtä peldo maka kylittein maan tietä wastan Pituuttain, nin tule tien olla kymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enen kynärä leuiän, ia colme askelda jocainen tie joca maantielda Vlos maka; maka se kylän iagost Vlcona, sijttä rikotan caicki tomtin jällken ios peldo maka aidan wieres elj ojan wieres, nin pitä caxi askelda panda- man parannoxexi; Jos mös Oija maka Aijdan ia pellon waihella, ia se pel- do maka ylös ojan myödän, nin tule ojan Vlcona kylän jagosth seisoa, Ojan tule caxi kynärä leueyttä olla, ia ychden kynnärän parannoxen pitä ojan wieres oleman. 1.§ Nyt taritzeuat miehet oja peldoin waihella, nin käukön puoli oja kumāngin pellon päälle, eij tule sen edesta pall- keita panna, ios maka taas peldo päin ojahan, ia toinen maka pitkin oja, pitäkön cumbikin puoli oja,. Nyt taita sarka yxi eli caxi tulla wastauxin, ia molemmat joxeuat ojahan, nin tule Cungin puolensa päästä ojan kaiwa ; Nyt maka naburin eli kylän miehen osa, yxi caxi eli colme Caiua- mat hänen polensa päässä, maxacon 3. äuriä jocaisest, jos makauat caicki hä- nen ojans cajuamat Coko wajnios maxacon 3. marka uärin sakot tule naburin ia kylän miesten keskennäns jaka, ia collmen markan sakot käudä collmen jacohon, 2.§ Nyt laske mies pellons ia Nijtyins läpitze, ia ottauat toisen kylän pellot ia nijtyit, wastan, Carian maa ja mw kylän manner, iollej ne edhistä pois wetä, joinen asumalda se wetä, nin maxacon nijllen jällens wa- hingon, iotca sen saanet ouat, neliän todistos miehen sanan jälken, mikä se taida olla, Peldo elj Nijtty, ia maxacon collmet marka.

Peldoin ajdoist ia warjeluxest, ia nijden catzelmus miehist, ia asioiden catzomisest. VIII. pääcappale.

Nyt lächtö Talonpoica pellollens Siemen wackansa cansa, nin pitä caiken naburiten Sikain edest twkitzeman, cosha siemen wacka Vlos cannetan nyt andauat monincahdat olla tukitzemat, nin pitä Naburit ychten Cutzuttaman, ia se cadzottaman, ios wäräja maka auoj, maxacon 3. äurjä, ottacon kylän miehet sakon itze cosha Aiastettu on nin pitä aijat teräuät oleman ia wachuat. 1.§ Nyt

Rakennoxen Caari. 28r

taidauat aidat maassa maata, nin pitä Naburin ychten tuleman, ia nimittämän catzelmuxen 3. miestä, ios hö sortauat sen jonga aida on, nin maxacon 3. äurjä, ia olcon se heidän oma sackons,. nyt tachtouat hö otta catzelmuxen pitäiäst, sen pitä 6. miestä tietämän, nimitäkön 3. miestä cummviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti aldakin puolelda, ios ne sortauat sen jonga aida on, maxacon 6. aurjä se ionga aita on, olcon se heidän oma sackons, ios ey näitä sackoia Vlos saada, mängät sijttä käräjän ia Candacat ylös 6. äuriä, ia sijttä 3. marka colmen jacohon,. 2.§ Nyt taittan Catzelmus käräjäs nimitettä, sinä pitä 12. miestä oleman, kihlacunnan mies pitä sen Catzelmuxen nimittämän, quin hö molemmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti in puolin suostuat,. nijden 12. tule Catzelmuxen männä, ia sa- noman nein, mö Näjmä aitain ia sarkain siat, sekä aidan tykenä että Taambana, ionga cautta wahingo tehty on, seisocon se heidän tunnu- stoxellans, ionga hö sortauat, olcan sortu collmen marka ottacon ychden toisen Synsanoja, ia colmannen kihlakunnan mies,. ia Cochta quin Catzelmus miehet ouat sen Catzonet, nin mängän ia puhucan keskenäns, mängön sijttä ychden nijnen tyge quin rijteleuät, ia saanocan cochta silläns Cumman hö sorta tachtouat, ia älkön sijttä edellmä wietellkö, ia wannocat sittä jälken ensimeises käräjäs, olcon mös muista Catzell- muxist. quin tästäkin.

Jos karia tekö wahingota pellolla, quinga sen pitä maxettaman, ia ios mis Repi aidan eli puolta, cosha aidat pitä teräuänä oleman käräillä ia Sykysyll. IX. pääcappale.

Tule Caria sisellä Häiyn aidan läpitze, ia sijnä tehdän wahingo Heinäin eli Eloin päälle, nin pitä sen jonga aida on andaman elon edest Elot, ia Häjnät heinäm edest, neliän aruiomiehen sanan jälkin, jollej hän syödyn maxon tahdo Vlos anda, ia aidans maxon ilman candeet, anda- con sijttä syynsanojan 4. Naburin eli muiden läsnä asuiten aruata Cai- ken syömän, ia Candacon sittä caiken ulos syöndö sakon lähimeises käräjäs ia wahingon päälle Candajaden cansa wojtettu, ia sijttä pällisexi 3. marka collmen jacohon,. 1.§ Nyt taida Caria wajmo elloj mies taidha waihingot- ta maxettacon se jällens laillisellä maxolla. 4. Penningita Naudan edest, nin mös toisen ia collmannen, nin mös lamban ia wohen edest, caxi Penningitä ychden hanhen nin mös toisen ia colmannen edesth, nämät sakoth quin sanottu on ey mahda korkiammviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti at olla, elj Cuinga caria oles paljon, mu- toin ios wahingo aruatan, sitta maxacon quin ennen sanottu on, olcon sama lakj Heuoisesth ia sigoisth, ios mies eij taida wahingota aruata. 2.§ Nyt Jos Mjes sorta alas ajdan, ia löytän juurj työstä, maxacon colmet marka, joldej mies lyötä työstä, warielcon hän itzens 6. miehen walalla Jos mies pollta toisen aidan tiettämät, maxacon kwsi äuriä, ia pangan aidan nin Hyuän quin endinen olj, Jollej hän woj wahingo wala käudä, pangan aidan nin Hyfuän jällens ia pällisexi 3. marka. Jos polt-

Rakennoxen Caari. 28v

ta hän tietens, pangan aidan jällens, ia maxacon wielä 3. marka. eli wariel- con itzens 6. miehen walalla,. 3.§ nyt Hacka mies toisen miehen aidan ia Canda cotihin, ia löytän sijttä tyköä, ottacon hänen kirwens elj muuta Calua tyo märkikzi, ia maxacon 3. marka joca aidan maahan Hackaisi nyt taitauat tulla Rijtahan, se sano wargastetun eli Ryöwätyn itzeldäns joca mistanut on, nin annetan sillän todistos sana jollen syy lasketan, otta mies Rjugun toisen aidast, ios Hän löytän pääldä maxacon äurin : nin toisen edest ia Collmannen, ey ole maxo enämbj jollej hända pääldä löytä, warielcon hänen omalla walallans,. 4.§ Walburin Messun tule Caicki aidat teruet olla, Jollej se nin tehdä, nin maxettacon quin ennen sanottu on, olcon sama lakj talui Rukihin kyluöst, ia sikain tukitzemisest, eli täkio pitä oleman P. Mattheuxen päiuän ia aidat walmit Mickelin päiuän, 5.§ Nyt pano mies Heuoisens Jalcan witzan eli legan toisen miehen Wajniohon eli Nijtyin maxacon 3; äuriä taicka teckän luatun eli palkatun etehens.

Cuinga mies machta Eläimitä laillisesti, sisällä otta nautia ia ey turmella, ia quinga sinä asias pitä tehtämän molemmin puolin sekä maan että Eläimen omistajan. X. pääcappale

Nyt taitan Caria sisälle otetta, wajniost eli Nijtyis, nin machta mies Heuoi- sen sisällä talutta ia aija, ia eij turmella eli Reuäistä, Häriän eli lehmän machta mies sisälle aja, ia eij turmella eli tappa, nin mös jaettusta metzästä pitä Carjan sisälle ajettaman, ia ey pahasti mändämmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti än cansa ia ottacon se sijttä Cariasta warin joca sen sisellä ajoj, nin cauuan quin hän on tojmellisest tiedyttänyt, sen jonga Carja on oma,. nyt taita hän lyötä nauda pahemmin quin hän tachto, ia se cuolepi sijtä, maxacon Eleuän Cuollen edesth nin Hyfuä quin se olj, cahden tieto miehen sanan jälken. 1.§ nyt on mies ottanut Eläimen sisälle, ia se tule iälken jonga ne omat ouat, ia taritze ojkeutta käräjäs edestä, nin ey tahdo se Vlos anda joca kijnnij on pannut, ia ottacon se cansans caxi talollista miestä, ia pangan Talonpojalle pandin Carianssa edest, jollej hän wielä sittäkän tahdo wastanotta, nin pan- gon pandin toisen miehen tyge Cahden todistaijan cansa, Jolldej hän wielä sijt- täkän tahdo sitä Caria Vloslaskeas, ia pitä sisälle ychden öön, täutäkön se kiellon alla jonga Caria on oma, ia maxacon kolmet marka joca kiellssj jos taita iocu sijtä cariasta cuolla sisellä, nin maxacon Eläuän Cuollen edest nin Hyfuän quin sek j ä olj 4. tietomiehen todistoxen jällken ia pällisexi colmet marka. 2.§ nyt on caria sisälle otettu ia ey tahdo tulla se jälken jonga oma ombj, nin tule hänen se Cuulloita naaburillens ia kylämiehellens joca sen sisällä ottj jollej se tule wielä sittengin omistaman, nin maatcan hänen warielluxens alla se Carja ; nyt tule heitä Rijta, toinen sano, sinä otit minun Carjain sisälle ia salaisit, nin teckän se sen cahden miehen walan cansa, että hän sen sisälle otti wainjostans eli Nijtystäns elj Jaettusta Metzästänssä, ia että se

Rakennoxen caari. 29r

on Cwlotettu Naaburille, jolley nin ole Cwlotettu nin maxacon jällens carian jos se on wahingon tullut, ia collmet marka pällisexi, sentähden ettej se laillisesti Culoitettu ollut, 3.§ nyt saano toinen sisälle otetuxi Carian warpaildh, ia toinen sano wajnioldh eli Nijtyldh, eli jaetusta metzäst, nin tietäkön cahden miehen canssa iotca tykenä olit ia pääldä näjt, että hän sen pyytetyn eli weronalaisen maan sisälldä ottj, iollej hän woj todistoxia saada, andacan carian nin Hyfuänä jällens, quin hän sen sisällä pani, ia cansa 3. marka. 4.§ Jos on miehellä tujma Eläin joca pannan ajdan Rickon eli ylitze Hyppä, ia mies saapi wahingon sildä eläimelda pellon eli Nijtyn päälle, nin maxacon se jällens wahingon jonga se Eläin ombj, Tietomiesten sananjälken maxacon Cwsi äuriä. 5.§ nyt löudän Eläin aidan pälldä Cuoldun, jos se löyttän joca suottans aidan päälle yritti ia Car- kottj, maxacon Eläimen jällens laillisella maxolla,. jolley sitä l y ö yttä joca sen on yrittänyt, nin makapi se Eläin ey mistäkän, soimatan se jol- len kullen ja ey omista, warielcon itzens 6. miehen walalla. 6.§ Jos otta mies coko lauman pellosta eli Nijtystä 2. miehen todistoxella, maxacon colmet marka jonga Caria on. 7.§ se quin wargasta eli Röwäpi mieheldä sen quin hän on sisellä ottanut ennen quin hän on laillisesti jällens lunastannut, maxa- con 3. marka ios 2. miehen todistos on päälle, eli warjelcon hänen 6. miehen walalla se jolla Röwäyst cannetan, ettej hän ikänäns Röwännyt sitä quin sisälle olj otettu, eikä ottanut,.

Cuinga terho metzä Jaettaman pitä Sigoille joca miehen maan saaman perästh. XI. pääcappale.

Nyt tachtouat talopojat Terho Metzänsä pyhän Cwlotta, ia sikoja sen päälle panna, ne pitä pandaman aurtoiden ja äurein jälken markan maiden ia Cahexannden, iälken, senjälken quin Cullakin osa on metzässä 1.§ jos iocu jolla osa on metzässä eij saa sikoja messän pannaxens, ia toriuat nijta pois jotca pannet ouat, sinä machtauat hö wapahdasti hänen terhons wastanotta,. nyt pane jocu enämmen päälle quin hänen tule osaxens, maxacon 3. marka ia jällens wahingon tieto miesten sanan jälken, 2.§ nyt pane se päälle jonga eij ole osa metzän, eikä sitä miestä joca hänellä metzän omisti, olcon Hukuttanut Sikansa.

Jos Sika juoxe metzäin wälille, elj metzäst metzän, mitä lakj sijtä sano. XII. pääcappale.

Nyt juoxewat Sigat metzän waihell; nin sanoca metzän Jsändä sikain jsännelle, ychden ia toisen kerran, että hän Sigonssa kätke, ia ey maxa hän sitä, mutoin jos metzä on aidattu,. ios jällens tuleuat collmannviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti en kerran, nin ottacon sisälle ne 2. miehen todistoxen alla, sijtä sanocan sijkain jsänelle sen laillisesti, ia Cumbikin nimit- täkön sijttä sihen colmet talollista miestä, naaburista ja naaburin lähim-

biä

Rakennoxen Caari. 29v

ne Cwsi aruattcon sijtä Metzän Jsännän wahingon, ia Sikain Paran- noxen, ia laskecan metzän palcan heidän wälilläns, nin että tasaus tule sihen heidän pitä tytymän. Jos ne pitä sinä oleman taicka pois- otettaman, Jos Sijgat tapetan, lyödän, eli muulla taualla sisälle otetan ia pahasta pidetän, maxacan ia iällens täutäkän quin muista Eläi- mistä laijssa erojtetan. 1.§ nyt makauat metzät nin ychdes, että sijgat Sigoin cansa juoxeuat, älkän sijttä yxikän omans erojttaco muutoin jos jocu Metzän aitapi, Cuitengin nin että Cukin nautitze omans senjällken quin Hänellä metzä osa ombj, ia Cwsi miestä Heidän osans aruauat.

Cosha talonpojat tachtouat Häjniä eli Eloa sisällä Huonesta wedä nin pitä pois edesta Nijtettämän tiexi, ia matka eli tie wieräjästä. XIII. pääcappale.

Nyt tule ajca että mies taruitze Elojans eli Hallmeitans sisälle wetä, nin pitä hänen Eloin eli laihoin pois edestäns leikaman toisen miehen pellolda eli sargalda ia lychteis Sitoman ia tächkäpäät tieldäns cokoman, ia sittä wapaan ylitze aijaman. nin pitä mös nijttyis sekä nijttämän et- tä tieldäns pois Harawitzeman, ia aiacan sijtä ilman syyttä. 1.§ Se joca wetä leikamattoman pellon ylitze, ia cokomattomaiden päiden maxacon 3. marka ychden sargan edest, nin mös toisen ia Collmannen, ey mahda se sacko olla surembj. nin on se mös Nijtyistä, jos hän aja coll- men nijttämättömän Sargan ylitze maxacon 3. marka collmen jacohon 2.§ Waiellos wäräjä on caickein oma quin kylässä asuat, ios wahingo tehdän sen läpitze, ia se sanotan miehen päälle, ia eij mies sitä tunnusta, nin warielcon itzens 6. miehen walalla, ios hän woj walan käudä, olcon sytöin ia maxacon caickj naburit Haaskan jällens, iollej woi, nin maxacon yxin haaskan jällens.

Turpehen Lejkamisest, Piendarist ia oisth, ia jos mies kylluä toisen miehen Car- kiahan, Cuinga cauuan Laillisen warielluxen pitä Pelloin ia Nijtyin ymbärillä pidettämän, ia sargast quin Vlcona maka. XIIII. pääcappale

Ey mahda yxikän turwetta leikata toisen Sargallda, eli sijtä Cunga laillinen jaco on päälle tullut, se quin sen teke, maxacon collmet marka, ychden sargan edesth, ia toisen mös ja collmannen,. ey mahda se maxa olla surembj, mutoin ios syynsanoiat ouat Vsiammat, ios nijtä on Vsiambj, jollej hän wahingot tehnyt ole, nin maxacon nin ychdellen quin toisellengin,. Jos maka se keto Vlcona kylän jagost, nin leikatcon itzecukin quin tahto ilman syytä,. Jos miehen on sarka Cachdes kyläs eli Vsiammas, eij mahda mies Cuitengin leikata eli luoda turwetta toises kyläss, ia wiedä toisen jollej Jaettu ole, wan jos iaettu on nin wetäkän omastans ja ey toisen omasth. 1.§ Pördönäist ia Oisth omista Cukin osans jällken kylän jagos. 2.§ Jos mieheldä on cahdexi lasketta maata, ia Jyuiä tule sen pälle toisen Siemenist, nin älkön leikatco enämbj, quin hänen kylän jagon jälke tule leikata, ia älkön hän mös mitäkän wa-

rielcon, jos

Rakennoxen caari 30r

se toisen maan päälle tullut on. leikä hän sen ia wetä pois maxacon laillisth sackon. 3.§ Caicki pitä pitemän laillisen warieluxen Nijtyin ylitze Mickelin Messun asti, ia Elon ylitze nin cauuan quin lychde ulcona seiso,. Nyt taida jocw mies nijn Tawatoin olla, että hän Elonsa pellolla anda seiso illman achdistosta, ios hän taita wahingon sen päälle saada, olcon Hukutettu, nyt sano hän achtauden tähden oleuan, seisocan se 6. pitäiän miehen to- distoxella, puoli nimitöstä Cummallengin puolella, ios hän sano achdistoxen wel- linen, nin pitä wahingo jällens maxettaman, seniälken quin se aruatan, quin jo ennen sanottu on. Caicki ne quin Cochtullisen warieluxen pitäuät, olcan Syytömät. se quin ey pidä walmistacon 3. marka. 4.§ jotca laillisen warielux- en keskenäns käskeuät toinen toisellens, Elot Caweon ia heinät cocohonpanda ia aidan ymbärille, ios hö tachtouat,. nin ey mahda yxikän anda sitä Vlcona seiso, ninnen estexi iotka Corian- net ouat omansa. 5. nyt maka Erojtettu Cappale kylän saamass Cummassa se on Pellos eli Nijtyssä, olcan nin quin ennen ollut on Jos on se aidattu ia warattu, nin olcon se wadian ia Raja- kiwenn edesth wahwana.

Palcka perehest ia palkan määräst XV. pääcappale

Palcka Talonnpoica miehen puolen eli waimon, ia andapi heillen pesti pennviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti ingin eli hö käuuät Siömän eli Ruwalle hänen Cansas, Jos hö sitä Eränneuät hänestä ennen määräpäiuä, ottacon talonpoica jällens häneldä Mää- rän, nin palio quin määrätin. 1.§ Se quin toisen palkallisen Haukuttele pois Häneldä, maxacon collmet marka, ia Talonpoica ottacon sen palkallisen jällens ilman syytä, nin quin käräjä Syyssä eroite- tan. 2.§ Jos mies hylkäpi pallkallisen pois ilman syytä, ios Ne taritan hänellä jällens, cachden lähimeisen naburin todistoxen cansa, ia hän ey tahdo, nin andacon hän sijttä pijan palkan, quin hän hänelle määräisi, ia olcan ne sijtä cussa heidän lystins olla. 3.§ nyt taida talonpoian palkallinen sajraxi tulla, ia hänen elons ia hänen heinäns teko iääpi tekemät. nin puuttucon nin pallio palkallinen palkastans, quin talonpoica työ päiuäst puuttu. 4.§ Caxi tule olla aiastajas määräpäiuä,. yxi Helluntaijsth nin Marthinan päiuän, toinen sittä jällens nin Helluntakinn, nin machtauat pallkalliset 7. päiuä irdallensa olla, cungin määräpäiuän wälillä ia ey enämbä, sittä pitä heidän Pestin ottaman. 5.§ Caickein tule pallueluxen mennä eli otta, ioilla wähembi on quin 3. marka edest, joca ne hielpi eli huonesen ottapi, sittä quin heillä on palka eli pesti penningi tarittu, ia ey hö tahdo wastanotta, maxacon collmet marka,. Jos hänellä on collmet marka eli enämbj, ia ey tachdo palkalle panna, olcon sijttä puolissa Vlospanoissa talonpoica wastan.

Rakennoxen Caari. 30v Jos Mies teke toiselle wahingot pellon eli Nijttyin päälle. XVI. pääcappale

Jos mies Nijtäpi Pellolla toisen miehen Sarghan eli Nijttyllä Nyttä sargan, sijnä tule maxetta Jyuät Jyuinä, ia Heinät heininä, ia ey enämbj sacko. jos nijttä Häiniä eli Haaska toisen sargan, sen pitä maxettaman, ia ey enämbi sacko. jos nijttä hän collmannen, sen pitä jällens maxet- taman, jos Nitä hän Neliännen sen pitä iällens Maxetta- man, ia collme marka pällisexi. Samalmuoto mös wijdennest ia Cudennest ey mahda olla se sacko enämbj, ehkä wielä Vsiambj Haaskaus tulisi, seisocan se catzelmus miesten walalla, iotca sijhen nimitettin, olcon sama laki nijttyistäkin ia Pelloistakin. 1.§ Aiauat miehet Jagot, elj käuuät niden sargain Rajat, on ojkein Rajat, ia käskeldä mutka, maka se toisen miehen pälle, maxacon iällens quin hän on ottanut, tieto- miesten sanan jälken, ia olcon wapadet sijtä raakamisest eli wedosth, ios ouat jaetut mutkat molemmin puolin olcan ilman syyttä.

Jos mies aitapi toisen oman päälle elj Rakenda XVII. pääcappale.

Nyt pane yxi Naaburj aidan toisen manderelle, eli Vsiambj quin kyläs asuat pellon eli Nijttyin päälle, Hwchta pergon maxacon colmet marka ychden woden edest, Jos nautti hän sitä edemmä maxacon 3. marka cungin vuoden edhest. taicka warielcon hänen Cwden miehen walalla, ios hän woj walan käudä, olcon syytöin sitä wahingosta jotta hän on walalla itzens wariellut, ia sen wahingon maxacon, ionga pääldä hän on löyty.

Jos mies Hackapi Halkoja toisen miehen saamaldh, kisko tochta, murha lächti taak- an, nijttä heinä rughon eli kekoisen, Hacka saaraputa eki Nuorta tammea taicka Hedellmeitzeueisen tammen, eli Bökin, otta nijni eli Hacka ome- na puwn quina sencaltaisin tule estä. XVIII. pääcappale

Hacka mies Cuorman Pino hedellmätömi puita, eli Hacka mies Hackatuista toisen miehen Rangopuista, Halko Cuorman toisen miehen metzäst, tule se ilmoj ia löytän maxacon 3. äuri, nin toisen ia collmannen edesth. Hacka Neliännen maxacon 3. marka Jos hän pääldä löytän eli toimellisesth sortan, iolleij ole hän pääldä löyty. ia sihen sortu warielcan itzens 6. miehen walalla. Hacka mies Hirsiä toisen miehen metzäst, olcon sama lakj, quin nyt sanottu on Pino puista. 1.§ Kisko mies tohia toi- sen miehen metzäst, otta ychden miehen taakan, maxacon 3. äuriä, nin toisen ia Colmannen edesth, otta hän neliännen, maxacon Collmet marka,. Aiapi mies eli kannatta Heuoisen cuorman pois, eli soutun Wiepi. maxacon collmet marka, ia jällens caiken wahingon. 2.§ Nyt hacka mies toisen metzäst, lehtiä auman, eli Heinäkeon, taicka kisko tohia, ia pane läiän, ia anda metzäs läjäs ella eli seiso, maxacon 6. äurjä ia on

Rakennoxen caari 31r

työnsä Hukuttannut. ios hän caiketi pois wiepi, maxacon collmet mar- ka, ia wahingon jällens, jollen sencaltainen syy soimatan, ia eij ole todistaja estäkön sen 6. miehen walalla, 3.§ Jos mies hackapi miehen cuorman tuoreita saara puita, eli nouria tammia olcauxens toisen metzäst, ia löytän pääldä maxacon 3. äurjä. nin toisen ia collmannen edesth, ia Hackapi neliännen maxacon colmet marka. Hacka mies cuorman, patin eli candamuxen, maxacon 6. äurjä, nin toisen ia colmannen edesth, ia Hakapi Neliännen, maxacon Cwsi marka, Nyt hacka mies Tammia, Böckiä eli muita Hedelmä twpia puita maxacon 3. auriä, nin toisen ia Collmannen edesth, Hacka mies kuorman patin eli candamuxen, maxacon 3. marka, nin toisen ia Colmannviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti en edest, eij ole se sacko Surembj. 4.§ Nyt hacka mies tammia, böckia eli mujta hedelmä- tuopia puita, maxacon 3. marka iollej hän ole päälda löyty, nin wariel- con Cuden miehen walall itzens, taicka techkän luan eli Palkannen itzens maan ojkialda omistajalda,. Hacka mies 10. elj Vsiamman, ia löytän pääldä maxacon 40. marka. Jollej ole tunnustoxia, warielcon itzens 12. miehen walalla, 5.§ Nyt Cuorj mies toisen miehen metzäs Tammia, löytän pääldä ia kinjotettan maxacon 3. marka nin mös toisen ia Colman- nen edesth. Se mies mahdetan, Sidoitta ia Vidzoilla Nahka kiskotta lain duomion cansa, jollej hän woj sacko maxa, Tammen Cuorimisen ja metzän puollten edesth, ey pidä seisoman ejkä luan ejkä palcan jos metzä Cuoritan eli poltetan, se seisocan caicki yxi lakj. 6. nyt eij mahda yxikän osawelista hakata tuoresta tammia ychtä eli Vsiamba paitzi caickin osa welien lua- ta, muutoin jos hän wallmista Jocaisellen osaweliellen, nin toisen ia Collmannen edesth, Hacka hän Neljännen, maxacon Collmet marka Jos seiso Tammij miehen pellon Raijan sisälle, sen mahta hän hakata ilman syyttä,. 7.§ Hacka mies omena Puwn toisen metzäst ios Vsiambj Quin Hedelmän Candauajnen maxacon collmet äurjä nin toisen ia collmannen edesth, jos Hacka neliännen, maxacon collmet marka, nyt Hacka mos omena Pwn joca Hedelmän Candauinen on, ma- xacon 6. äuriä, nin toisen ja Collmannen edet, ios Hacka Neljännen, maxa- con 3. marka. 8.§ Nyt löytä mies Hackamasta metzästäns hän machta häneld otta kiruen elj waatett, muutoin jos hänellä on lupa ia palkannut etehens, eij mahda se itzens wariella, Joca pääldä löyty on, ios hän on palkanut ottacon oman waat- tens, ia olcan ilman sakot. Jos hö Rijteleuät sano toinen röwetyxi, eli otetun omasta Metzästäns, eli mualda iosta Custa, Seisocon se Wisun duomion päälle joca sen tehnyt on, Jos hänell sihen Cahden wahuan miehen todistos eli tunnustos on, quin sinä läsnä olit ia näit iollej hän woy saada nijtä tunnustoxia, maxacon Röwärin sackon, Nyt tachto tarita, että hänellä olj lupa, nin tietkän hän sen Cwdhen miehen tiedon Cansa.

Rakennoxen. Caari. 31v Ey mahda yxikän luata ychteisest metzäst, eli Jakamattomasta Kunnin- gan Hakata, ia ey lamboa poiswedä elj myödä saa Jsännän metzä paitzi Jsännän luata. XIX. pääcappale.

Yhcteisest metzäst ey machda werollinen Talonpoica eli Lamboa luata eli palcan Edest anda ychdengän Hakata eli poisweta, eli wiritösten Cansa, lindua pyytä eli petoa pyytä eli Caickinaisi Elämij, paitzi caickin osa- weliein suosiost. 1.§ ey ole mös ychdelläkän lamboalla walda asumamaalda mydä eli poiswiedä, Hirsiä, toehia, pinopuita eli muita sencaltaisia, paitzi maan Jsännän luata, Se quin tätä wastan tekö, maxacon jällens maan Jsän- nän wahingon, ia päälle collmet marka Collmen Jacon, olcon sama lakj Cala wedesth.

Sen sakosts joca wiritöxi pane toisen metzälle. XX. pääcappale

Nyt Lächte Mies Metzän toisen Miehen Wiritöstens cansan, Linnun eli Me- tzän Eläimen jälken, nin andacon jällens Metzän Jsännän, sen quin hän saj sieldä, Suosiolla eli wannottulla walalla, taika senjälken hinnan quin se maxa, ia maxacon collmet marka colmen jacon. taika warielcon Cuden miehen walalla, ettej hän siellä wiritösten canssa ollut, eli mitäkän wahin- got tehnyt.

Cuinga Sutein Ajamisest pitä pitettämän, ia lailla etzittämän ia iollei ylöspidetä. XXI. pääcappale

Karhun, Sudenn, ia ketunn machda jocainen Caickis paicois wapadesti tappa, ia kuningan Fougdi machta olla Metzän ajon Fougdi- na eli päämiessä, Caikis metzän ajoin luomissa, nin lauialda quin hänen Fougdiu- xensa läänj Vlottu, ia radatcan hän sen 12. miehen cansa, Cuinga suuren Cungin Metzä Luoman Elämän pitä, ia hänelle tule Collmannes Caickist Metzän ajon sakosth. Nyt ey taida hän itze tykenä olla, nin pangon puolestans ychden miehen jocaisen Metzä ajon Luomen werkoin cansa, ia toisen Suten ajtain wartiaxi, ne quin hän tachto, ia hänen mielestäns ouat soweliat sihen, ia caickj metzä ajocunda ia wäkj pitä oleman hänellä Culiaiset Caikissa messän ajon ojkeuxessa. 1.§ Jolla wapa miehellä, talonpoialle eli lamboalle ey ole neliä Syyldä pitkä cappale Suden werko, ehkä cosha metzän ajon fougdi hänelle sanopi, maxacon colmet äurijä, ia pitäkän Cwkauden päiuät wal- mistoxi hänellens terwet werkot, Jolldeika hänellä wielä silloin eli cosha Cw- kausi ombi edesjouttunut, maxacon wielä nyt 3. äurj quin ennengin, ia nin Joca Cukauden perästh, nin cauuan quin hänelle ey werkoja ole, Swden werkon pitä oleman juuri wahuan, nin ettej se leuiä eli Repiä heildä, cosha mies sen silmiä myötän käupi eli killpiä ylöspäithen taicka maxacon sen edest 3 äurj. 2. Se mies quin sanan saapi, ia eij tule cochtulisella ajalla metzä ajaman, ennenquin 10. werkoa on ylös waruoitettu, maxacon 3. äurj, Jollej hänellä ole werkoa hänen cansa, maxacon 3. äurj joca werkon edesth, nyt ey ole hän osallinen

sinä

Rakennoxen Caari. 32r

sinä Cuhunga hän säälitty on, eli tekö Hemmennöst Metzän ajos, maxacon colmet äurj, iollen jotakin soimatan näissä asiossa, nin warielcan hänens 6. miehen walalla, nijstä messän ajamisest, eli maxacon ninquin sanottu on. 3.§ nyt tule mies sackon, metzän ajon ricoxisth, nin ottacon Metzän ajo Fougdj eli ammatti mies Vlos sackon, cahden todistos miehen cansa, ia colmas olcon se quin Metzän sakosth Collmannen ylös canda, jolldei hän heillän maxa neliäntoista kymmenen päiuän sisellä, senjälken quin häneldä nyt anotan, nin Caiuetan häneldä lähimeises lakj käräjäs, jocainen sacko omatoin Messän ajo fougdin nin mös aiacunnan, ia collmet marka pällisexi collmen Jacohon, joca kerral- le, quin Vsian hän lakj käräiän cutzuttan, 4.§ Caicki tule werkot ia metzän ajo käskyt pitämän, nin wapada miehet, quin Talonpoiatkin, lamboat ia lamboan Cunnaiset, caicki iolla on lechma ia Sika, ia itze erinomatain Diski ia lijna, jollei heillä erinomainen este ole, ia tiedyttäkön sen metz- än ajofougdille 2. miehen tiedon Cansa, Pappi, klockarj ia Exynäiset waimot ouat wapadet, Werkoin ia metzän ajon edesth.

Cuinga Sutein aidat pitä ylöspidettämän. XXII. pääcappale

Caicki pitä Suden aitan ylöspitämän maan lugun iälken, aur- toin maalda, Äurin maalda, markan maalda ia Cahexeilda ia ey ole koto lugun jällken. Ja aina nin Vsein quin Huutan Swtein aidoille, tule ne wallmit olla, Jos silloin on jocw wallmistamotoin, ia sen tunnustamat 6. miestä, jotca silloin Hutamas o- lit, nin maxacon 3. äurj, jonga aita on ia etzittäkön sacko Vlos quin ennen sanottu on. 1.§ Nyt maka carkia maan metza ajoluoman sisällä, nin pitäkön se aidan Cohdallans ioca maan nijttä, sitä päiuäst asti quin hän on nijttänyt. nin sen wodhen ymbärins. Ja yxinäiset asujat pitäkön aidan ylös, ia raketcan heidän saapuill- dan. 2.§ Suthein Huonet pitä rakettaman ia cohdallans pidettämän metzän ajon Sackoille, ia se ylitze juoxe, iaetan tasan metzän ajon miesten Cansa, ia pitä joca Neliännexen kihlacunnast Sw- den ajta terwennä ylös pitämän, Cuka Neljännes Caiketi Hyliäpi pitämät, maxacon Cwsi marka, kuningan, Kihlakunnan ia metzän aio foug- din Collmen jacohon, Cwka sanan saapi otta hwdaman pitä ajdoilla, ia ey cohta seura maxacon Collmet äurj, ia etzikän Vlos sakon quin ennen on sanottu.

Hirweist ia Metzä wohist cuka näitä machta otta ia Hirwein otimesth, cuinga ne pitä wiritettämän, ia jos mies nijstä saapi Cuole- man. XXIII. pääcappale

Ey mahda yxikänn Metzä Vuochta itzellens pyytä, quin Kuningas cosha hän taruitze, nautiaxens ia ey mutoin, se quin sen tekepi

Rakennoxen Caari. 32v

maxacon 40. marka, ia maatcan se kihlacunnan nimitöxell, otta- con nyt sitä kuningas caxikymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti endä marka syynsanoia kymmenenen ia kym- menen marka kihlakunnalle; ios hän fangitan tuoreldä työldä sittä maxacon quin ennen sanottu on. Ey mahda mös yxikän metzä wuehen Suthein werkoin aja elj otta, mutoin jos tapachtu suthen ajos, sen sakon päälle quin ennen on sanottu. 1.§ nyt tekö mies wiritöxen karhun etehen, Suthen, ketun, eli mikä wiritöxi se olisj, ia sihen saata metzä wuohj, nin machta sen quin wiritöxen pannut on ilman sakota nautia, Samalmuoto ios mies hänen löytä, cosha Sudet ouat hänen murtanet. 2.§ Ey mahda yxikän Hirwen Spiutia raketa, metzän nin lauialda quin Ruo- tzi ombj, mutoin jos hän maxa 9. marka Collmen jacohon. Jos saapi Mies eli Wajmo nijstä surman, maxacon 40. marka se quin sen ylös pani colmen jacon; mutta nämä maakunnat ouat erojtettu, Daala, wester- göthein maalla, wermilandin maalla, Daala mös wessmannein maalla, Gestringin maalla, Helssingin Maa, ia Suomenmaa, Cuitengin ey näinä ajkoina quin tessä kieldän, se on Paaston laskiaisest, nin olouin päiuän, tällä ajalla eij mahda yxikän Hirwen jällken männä.

Cosha mies mahta männä orauan. Nätäin ia kärpäin jällken. XXIIII. pääcappale

Ey mahda yxikän toisen Metzän männä, elj oman Metzän orauan, Nädän eli kärpän jällken ennen pyhä miesten päiuä, Jos hän mäne ennen, ia löytän Naaburilda ia muil- da, ottacon caicki pois sekä miehen että wiritöxet, maxacon sijttä colmet äurj ne ottacon syynsanoja, Jos hän mös tappa nijtä jälken puolipaston maxacon samalmuoto. nyt ey tahdo hän sijtä sackoa maxa, mängön sijtä käräjän, ia ettzittäkön Vluos colmet äurij, ia collmet marka collmen jacohon ia ey ole Jlmej ia pääldä löyty, nin warielcan itzens 6. miehen walalle, elj maxacon nin quin sanottu on.

Jos mies teke toisen wedelle wahingot merdojlle, werckoille elj Nuotalle Cwdun ajan eli mulloin, cuinga ne pitä estettämän, taika cuinga pitä calawedet Jagettaman, ia quinga Raumat peräxemät ia kosket pitä kylän waihella Jaettaman ia rakettaman, ia Joca toisen calan pydöxen turmele. XXV. pääcappale

Teke mies toisen miehen kalaweten, olcon Hu- kuttanut työnsä, ia maxacon collmet marka, ios pane Mies mertan toisen miehen tokees, eli lasko werkoa, eli tuohussa eli arinalla pitä ilman Cwdun aica, eli mingäncaltaisella kalanpydallä hän pitä maxacon 3. äurj. Jos pyytä mies Calan pyydallä toisen miehen wedhest Calan Cuodun ajcana maxacon colmet marka, ehkä mingä caltainen Calan pyyntö se olla taida. 1.§ wiedä mies Nuotta toisen wedellä, millä ajca se tapachtu Cudun ajcan eli mwlloin, ottacon pois

Rakennoxen Caari. 33r

hänen waatens, Nuotan elj mwun calun, jouien wesi on oma, ia hän maxacon collmet marka joca ilman luata mene Cala wedelle, jos hän saatuan eli palcatun etehens, olkon wapad. Ey mahda hän luata sen saman miehen luan päälle enämbj ychtän kerta, ios hän wariele ettej hän löyty toisen wedeldä, joca hänen päällens canda, nin täutäkön päällen candajan 6. miehen walalla, ia sitä maxacon se collmet marka tajdauat hö rijdellä, sano toinen että hän teki hänelle ruoca ranin että oli war- kaudella, nin tuocan se tieto miehet ioca toiselda ottj, ia tiedyttäkön cahden miehen tiedon cansa, Jos se oli oikein otettu, taicka ey. Jos hän ey woy saada tietomiehiä, olcan sittä wapade se jolda otettin, ia se maxacon Röwäyxen sackon ioca toiselle rowca Rawin tekj, se on collmet marka 2.§ Caikissa nissä sackoissa ia Syissä jotca ey ole Jlmei, eikä pääldä löyty, elj todistoxilla sidottu, ottacon se tieto miehet itzens warieleman jollen sy souuatan laillisesti, seniälken quin syy on ollut, 3.§ Nyt riteleuät caxi cala- wedestä, nin sano toinen Enämmen itzellens osa oleuan, ia wähemmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti än Caloja saapans, nin sano se joca iaghon tahdo päälle panna, nyt tahdon mina osan tiedä kaisalois eli katiskois ia tokeis, nin annetan sillen todistos sana joca tachtopi iaka, hänen pitä anoman apua naaburildans ia pitäiäns miehildä, nin mös käräjäs, kieldäpi hän häneld oikian jagon, nin pitä hänen sittä iakamattoman osans, maxacon 3. marka, Jos hän mös sittä quin Jaettu on hänen osans ilman luata, maxacon cukin ricoxens jälken quin on sanottu,. 4.§ Nyt maka Sunda eli wirta sisällä eli Vlcona kylän asumisesta, nin machtauat ne tokeen tehdä, jotca maan miehet ouat, kylässä jos hö tachtouat. ia raketcon cukin senjälken quin hänella osa on kyläs ia Tomtis. 5.§ Se quin Räwäisi nuotan toiselda, maxa- con collmet marka wan jos hän hacka nin rickj ettej se mihingän enämbj kielpa maxacon sittä jällens wahingon ia päälle 40. marka. Repele mies werkot elj merdat, eli mingäcaltainen pyydys se taida olla, maxacon collmet marka, ia iällens caiken wahingon.

Rajoist, määristh, ia Asumaiden merkist kylän waihell, ia nijden Catzelmuxest. XXVI. pääcappale

Caickj kylä tule Rajoilla ia Märkillä ymbärins lasketta, Jos maka Raja kylän wajhella, olcan se quin ennen on ollut, Jos ey ole raja eli määrä, nin ouat wanhat wainio aidat ia nijtyn aidat nin annetan nillen todistos. Jos Jokj maka kyläin wälillä, nin machta sinä kyläin eroitus olla, iollej Rajat ia määrät ole, 1.§ Nyt makauat Caxi kylä meren eli Sundin swlla, omistakon puolen merta Cumbigin kylä,.Jos maka luoto keskellä mertä, omistakon puolen cumbikin ios maka se toista kylä eli maata lähembänä, omistacon se jonga wesi on, Jos maka Likua luoto Sundissa, pittäkön se likuan luodon joca sen taita

Rakennoxen Caari. 33v

maahans kijnnittä. Jos maka kylä Järfuen päässä eli Meren, nautitcan nin cauuas merta quin hänen asumansa eli manderensa Vlottupi, 2.§ nyt riteleuät miehet Rajan määrj, sano toinen Rajan käuuän wärällen, ia toinen sano oikiastans, sihen pitä catzelmuxet päälle nimitettämän, sinä Ruoda puolen catzelmust cumbikin, olcan ne Rajan merkit luiat jotca catzelmus miehet wahuistauat, ios ne käuuat oikiast eli wäräl- len, Rijteleuät kylä caxi Raijoista, olcan Cullengin walda liki toinen toistans käudä, waan ey quitengin Cartanon raialle, eijkä mös maantien raijan päälle, muuta etzikän muita raijoia myötä. 3.§ Jos rijteleuät ychdes maista täusi werollinen koto, autiolla asetauaisen cansa, Jos werollisellä on raijat ia pijrit, ia rijdat ymbärillens, nin on hänelle silloin parembj toimi, jos eij nitä ole,, olcan sen Cartanon alla, quin hö wanhudest ouat olluet,. 4.§ Jos rijteleuat caxi kylä quin ouat ychten rektut heidän asumisens määrästh, nin pitä heidän päiuän edest nimittämän, ia osaweliet Catzell- muxen pitämän, jos hö sihen tytyuät se on hyfuä, iollej hö sihen tydy, nin pitä heidän käräjän mänemän, Candajan ia wastajan, ia 12. miestä catzelmuxen nimittämän ottacon puolen nimitöst cumbikin, ne 12. pitä Vlosetzimän Cummalla heistä totus löytän,. sitä quin ne ouat sen catzonet ia ylös etzinet, nin pitä heidän sen tunnustaman mikä sinä asiassa Cochtullisembj on Cumbj heistä ej taida sihen tytyä, hänellä on walda wetoa laskea lähimäisen maan käreäjän kihlakunnan Catzelmus miehiä wastan, wetäcon talonpoica 3. marka ia kihlakunnan catzelmus miehet 12. marka nyt tule maan Catzelmus päälle, nin pitä sen wahuan oleman quin se tekepi, ia sitä wastan ey mahda yxikän wetoa wetha olcon se luja quin Seitzemän catzellmus miestä tekeuät, eli usiambj. 5.§ caickj asumaiden catzelmuxet pitä pidettämän walburin messun ia Pyhän miesten päiuän waihell. caicki ne quin sitä pidät ouat turhas. 6.§ Jos tuleuat Cahden kylän pellot eli Nijtyt wastauxen eli mwedt omistoxet, Jos hö tachtouat itzens erojta aidalla, ios toinen maka enemmäst ia toinen wähemmästh, aidacon se enämmest, joca enämmest maka, ia se wehemmäst joca wähemmäst edest maka,. Nyt wasta toisen kylän Carian warue, toisen kylän peldo ia nijtty, nin pitäkön se kylä aidan ylös, ionga peldo on elj Nijtty, ia on Syytöin ionga warue on, Jos mös metzä wastan toisen kylän pellon eli Nijtyn, olcon sama lakj. 7.§ Jos tule Caxi waruetta wastauxin, itze kylästäns cumbikin, ehkä toinen on wähembj toinen enämbj, nin machta sorka käudä sorkan cansa, ia ey cumbikan toinen toisen estä sisälle panna, mutoin Jos toinen asumans aidal erojta, Nyt ouat caxi kylä wastauxes, toisell on warue ia toisell ey ole warwetta, nin palkatcon se carians jolla ey ole, seniälken quin hö soopia taitauat. 8.§ Nyt ajapi kylä toisen kylän Vechman pääll, eli mös miehen päälle, ia catzellmus sen tunnusta, quin hö molemmin nimittäuät, ottacon se sys ylös aidan, ia maxacon collmet marka.

Rakennoxen Caari. 34r Mikä Rajaxi eli merkixi pitä, cutzuttaman ia Cuca ne ylösheitä paitzi duomioth, ia Cuinga wdet pitä alas pandaman. XXVII. Pääcappale.

Raja on se iossa wisij kiue ouat Neljä ymbärillä ia yxi sisäll, Nel- jä eli colme kiue ey mahda Rajaxi cutzutta, ey mahda mös Vsiammat kiuet rajaxi eli määräxi cutzutta,. joca tomtin Rajall pitä wijsi kiue ole- man : nin waiellos tien samalmuoto, ja erj Cappalen Rajalla, joca wanhast on rajotettu ollut eli aidattu ia waielltu,. Mutta Peldoin jagos ia sarkain iagos, machta caxi kiwe rajaxi Cudzutta, eli waja ia kiwe luu cansa, ychdellä kiwellä ey annetta todistos sana. 1.§ Nyt ey taida Raja eli määrä olla elj aita, olcon sinä asumisen eroitus keskellä jokja eli keskellä Salmia, 2.§ Se quin ilman lain duomiot Repele Rajan eli pois heittä, jos hän todistoxen cansa sihen sidotan kihlacunnan kääräjas, maxacon neliäkymmendä marka collmen jacon, Jos hän ylös räepi ia sijrtä Rajan toisen asumisen päälle, ios hän sidottan quin sanottu on, maxacon neliäkymmendä mar- ka, ia Cutzuttan warkaxi, ia ey pidä sen ikänäns oleman käräjas ushottun eikä to- distajaxi otettaman, ios se soimatan hänell ia eij ole Jlmij eikä pääldä löyty warielcan Hänens 12. miehen walalla, ottacon puolen nimitöst cumbikin, elj maxacon, ja Cutzuttan nin quin sanottu on. 3.§ Nyt ey mahda yxikän asumisen Rajoja, ylös otta, eli alans taicka puolens asetta, mutoin että se on Caikille jakomiehille tiedytetty laillisesti, ia duomio päälle annettu, Jos pannan tomtin eli wajellos tien raja alas, sihen pitä caickj maan muuttajat samas kyläs tyge cutzuttaman laillisesti, ey taruitze heidän duomiota käräjäs sen päälle otta.

Jos Saaricko eli Halko puu metzä kylän waihella makapi, ia rauhan culutettu metzä. XXVIII. Päcappale.

Jos maka keto eli Saaricko kylän waiHella, ia ouat Rajat ia aidan siat olcon sittä quin ollut on, jollej ey ole, nin omistacon puolet sarkoja cumbikin kylä, ios on pinopw metzäin kylän waihella, olcon sama lakj., Jos maka pyhitetty metzä kyläin waihella, ios on määrät eli Rajat, olcan sijttä quin se ollut on, Jollej ole Rajat eli määrät, nin tule se jaetta äurein ia Aurtoin jällken.

Jos kihlacunda rijtele taka metzä, quinga se tule Jaetta, ia jos nautitze eli rakenda ilman luata, ia cosha Vlostegot pitä Vlos iaettaman ia Vlosannettaman. XXIX. Päcappale.

Jos Rijteleuät caxi kihlacunda keskenäns ychteisest eli takamaast, ia sano Cumbikin kihlacunda, sen omans oleuan, nin pitä catzelmuxen lähimäisest kihlacunnast

Rakennoxen Caari 34v

nimitettämän, wan eij nijstä quin rijteleuät keskenäns, Cuka kihlacunda eij tydy ni- hin Catzellmus miehin, ia sihen quin ne tekeuät, olcon sillon walda wetoa wetä maan Catzelmuxen ala, pangon kihlacunda wastan 12. marka ia Catzelmus miehet toiset 12. marka collmen jacon, quin ennen on sanottu, ia reuäiskän rijdan maan Catzelmus miehet heidän wälilläns, nin quin mwtkin maanridat ratcaistin, ja olcon se luja mitä se teke. 1.§ Nyt ey mahda yxikän toisen taka maita aja, eli ahkerojta, metz- äst eli wedesth, muutoin mutta walmistacon laillisen maxon, eli tietkän luan elj palkatun etehens. 2.§ Jos ychteinen maa, maka perkamat eli sillatoimat nin tule Caiken kihlacunnan pergata eli silda tehdä, eli maxacon laillisen sackon, itzecukin osans jälken,. Ey mahda yxikän raketa kihlacun- nan ychteisell, ilman kihlacunnan luata eli kihlakunnan päämiehen. se quin rakenda kihlacunnan ychteisell, nin olcon hänen sildans nin pitkäldh nin lauialdh quin hänen hahmosens on, se on hänen sisäll Hahmomisens quinga cau- uas hänen aidans Vlottuat, ia andacan kihlakunnan maa oikeudens, sittä quin cochtus on ia suostuat. Samaltauall omaan ychteisest quin kihlakunnangin, ia ottacon luan maalda ia wanhimilda. 3.§ Caickj Vlostegot pitä maan ia kihlakunnan ychteiseldh ulos tehtämän, ennen Tho- mas Messun joca Vuosi, se joca eij nin the maxacon penningin penningeiden päälle, ia kihlacunnan päämies etzi ne Vlos Cwden miehen cansa, nin quin mutkin Vlostegot ia ojkeudet. Sakot ottacon puolet maata ia puolet kihlakunnan mies wajwoistans, Vlostegot ajetan nin quin käräjä Caares erojtetan, Jos hän pidättä Vlostegot toisen weden, maxacon ia Vlosetzitäkän samallmuoto, Ios pidättä hän Collman- nen woden, nin olcan hukuttanut Rakennoxens ia työnssa, ia andacon maan wahingon kihlakunnan päämies sen maan päälle kennengä hän tachto mutta Cuitengin maan swsiolla eli kihlakunnan, eij pidä mös yxikän sitä pois aeleman joca ycteisellä asupi, nin cauuan quin hän woipi oikeuden Vlostehdä eikä otta hänen työtänsä cosha hän täuden Vlosanda.

ychteisten maiden Nijttö päiuät XXX. Pääcappale.

ycteisten maidhen Nijtty Päiuä on Sancti Pietarin päiuäst lähimäinen päiuä, se quin ennen Nijttä yhteisi majta, jos jocu hänen päällens canda, osa welistä, maxacon collmet marka, ia häinät jällens.

Jos ne quin ychteisillä mailla asuat ej woj oikeuttans Vlostehdä, ia ettej yxikän machta nijtö osta. XXXI. pääcappale.

Nyt ios se quin maan eli kihlacunnan ychteisellä asupi, köychtypi, nin ettej hän maan eli kihlacunnan woj Vlostehdä, eli laskepi sen Caiketi Carkiaxi, erinomaisen elj oj- kian tuskan tähden. Jos hän woipi sijttä toisna Vuona oikeuden Vlostehdä ia hänens Vlostoimitta, ia sen asuman nautia, Ey mahda sijttä yxikän hända poisaja sijtä,. Jollej Hän woj nin pitä maan wanhiman elj

Rakennoxen Caari. 35r

kihlacunnan päämiehen toisen sen päälle paneman asuman nin quin sanottu on nin pitä kihlacunnan päämiehen cusi miestä käräjästä sinne cansans ottaman, elj nimittämän, ne pitä arwaman wahingon quin hän päälle tehnyt, on sitä raken- noxest, jollej muuta ensin kihlakunnan käden welasta, quin takeperin Jäänyt on sijtä rakennoxest, jollej muuta raha ole, jos se rakennos on parembj, nin täutä- kön sen kihlakunda hänell quinga palio se on parembj tietomiesten sanan jälken 1.§ Ey mahda yxikän maan elj kihlakunnan itzellens ychteisistä osta eli waiheta, muutoin että sijtä annetan maan elj kihlacunnan oikeus eli Vlosteko, quin ensin cosha se ylösotettu on. 2.§ Ey mahda mös yxikän metzä Perwotta pergata maan ychteisildä elj kihlacunnan se quin sen teke olcon Hukuttanut collmet marka, ia oman työnsä pällisexi.

Ey mahda yxikän jakamatoinda Kylän karian Lajtunda omista itzellens elj muita omistoxia ia Rauio metzästä. XXXII. pääcappale.

Ey mahda mös yxikän kylän Vechmasta eli carian warwetta elj jotacuta sitä quin Jacamata on, jos se taita olla sisellä kihlakunnasth sisellä otta pelloxi eli Nijttyxi eli Humala tarhaxi, eli Joxikin tarpexens, ennen quin sihen on laillinen jaco päälle tullut, joca sen teke, olcon Hukuttanut hänen työnsä ia pällisexi collmet marka,. 1.§ Nyt taida miehillä olla Perkometzä, ia tachtouat sen pergata, nin machta itzecukin sitä pergata ilman syytä paitzi Jagon, ia pitäkän sinä colmet kyluy, ia pangon sijttä sen jällens kylän metzäxi, nautitze hän sitä Cawemmin, Pelloxi eli muixi hänen tarpehens, nin olcan rickonut hänen työnssä, ia pällisexi colmet marka,. Nyt sano yxi, että toinen wiertä eli perka palliolda, ia ano iakoa, nin annetan hänelle walda jaka ja jaco miehen jacaman.

Cuinga Myllyin siat pitä rakettaman, ia catzelmuxista nijden ylitze, ia calain Tokeist ia aidoist. XXXII. pää- kappale.

Nyt taida Myllyn sia asumasiann waihella olla, pitäcön puo- len Myllyn sia cumbikin asumasia, nin cauuas quin kylän asumus Vlötta eli makapi,. Nyt makapi Myllynsia kylän ia asuman si- sälle, nin ottacon cukin osansa, myllyn siast, nin palion quin hänen osans anda tomtista Pelloista ia nijttyista, 1.§ Ey mahda mös yxikän rakenda Mylly toisen wahingoxi, ylimmiseldä puolelda wettä, ia nin tukitta että yllyttä eli yld peldoin eli nijttyin päälle, ia eij mös nin alemmaiselda puolelda, Että se estä sen joca ulommviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti aisella puolella on, nyt taitauat hö rijdellä, toinen sano nin oleuan raketun, että peldo elj nijtty on häneldä turmeldu taicka mylly nin pitä sihen omistaja catzelmuxen ottaman, ia puolen catzelmusta cumbikin pitämän, jolldej hö sihen souj, nin pitä heidän käräjän mänemän, ia kihlacunnan päämies nimit-

tä

Rakennoxen caari. 35v

tä heillä 12. miestä, jotca hö itze tachtouat, ne pitä sinne mäne- män ia sen rakenoxen catzoman, ia sittä lähimäisinä käräiä päiuänä, mänemän käräjän, ia sanoman mikä sijnä on totus, cumbj heistä ey tahdo sihen tydy, nin on wara hänelle wetoa wetä nin quin on sanottu, ennen quin kihla- kunnan catzelmus wannonut on, maan catzelmuxen alla, sen pitä sen rijdan ratkaiseman heidän waihellans, jollej hö weto wedä quin sanottu on, olcon sittä se wachuana quin kihlakunnan catzelmus tehnyt on, nyt ouat catzellmus miehet wannonet, että hän laijtomasta rakendanut on, nin on hän collmet marka sackossa, ia maxacon caiken wahingon, nin tule kihlakunnan päämiehen hänen Rakennoxens ylos duomita, ia hänen puolen Cwkauden päiuät anda ylösräepiä. 2.§ Nyt ey tahdo hän ylösreuäistä sen edell sanotun ajan sisellä, nin pitä kihlakunnan päämiehen cansans nimittä- män 12. miestä, ne pitä sinne mänemän, ia sen saman rakennoxen ylösräpimän, ia samain miesten cansa, Cwsi marka Vlosottaman häneldä 3. marka colmen jacon laijtoman rakennoxen edesthä ia collmet marka kihlakunnan päämiehen duomion rikosth,. Nyt seiso hän edess ia tachto wariella, ios hän teke jotakuta wahingota, nijlle quin sinne tulluet ouat, mikä se on mies tappo eli Haauat, olcon caickj cahdes maxos quin hän teke, ia caickj maxamat mitä hän saapi, Sama lakj olcon Tokeist ia calain aidoist eli Catiskoist, ios ne laijtomasti raketut ouat,. Nyt jos Vsiammat wirdat on yhdes ia caicki tachtouat raketa, nin ey mahta yxikän raketa toisens wahin- goxi,. nin machta sinä se raketa joca saapi paitzi muiden wahin- got.

Cuinga tule raketa alahalda ia ylähäldä, nin että wsi Toe estä sittä wan- ha, ia jos muinen on wirtan elj koskeensa, ios yxi tachto wdista Toet ia ettej pidä wettä ahdistettaman eli caiuettaman, wanhaldans, elj jos Suudj taicka Rauma maka kyläin waihella eli kihlacunnan wälillä. XXXIIII. pääcappale.

Nyt jos wsi Rakennos Hämmendä Wanhan, nin tule wanhan Raken- noxen tiedon jälken seiso, ia aja sen Wden pois, nyt on molembihin rakettu sekä ylemmä että alemma, ia molemmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti at makauat laillises paikas jos nijtä on caxi eli enämbj, nin ey pitä ne ylemmäiseit pidettämän wetta alim- maisilda, elj alimaiset tukitzeman ninen ylimeisten estexi, wetäkön itze wesi we- riäns eli ouensa, taicka maxacon 6. äurj, Jos toinen taida hänen sihen sitoa cahden miehen todistoxella käräjäs, ia itze collmanna, jos hän eij mös sihen ei sidotta quin nyt on sanottu olcon wapada, ia maxacon nin Vsin 6. äurij quin hän sihen sidotan laillisesth, seniälken quin ennen on sanottu. 1.§ Nyt on Vsialla miehellä myllyn sia ychdes nyt tachto yxi raketa ia ey caickj, nin ottacon se todistoxen joca raketa tahto, nin pitä osaweliell Cahden taloin miesten cansa sanottaman ia käskemän, heitä Cansans rakendaman, Jollej hö rakenna hänen cansans

Rakennoxen caari. 36r

collmen käräjä päiuän sisellä, nin pitä hänen collmannes käräjäs kihlakunnan Päämiehen duomion sen päälle ottaman rakendaxens, ia sittä mahta hän ilman syytä raketa,. nyt tukitzeuat hö sijttä jotkej ennen hänen cansans tachtouat weden hänen päällens, ia sanouat, että rakensi heidän omans päälle wäki- wallalla, nin olcon hänelle tietomiehet, ia tunnustacan 6. miehen cansa, et- tä hän rakensi kihlacunnan päämiehen duomion jällken, joca käräjäs lailljsesti duomittin, ia sittä pitä hänen pitämän myllyn, sihenasti quin hän saa käte- hens täuten, nin palio quin hän sen päälle Culuttj, tietkän sen 6. miesten cansa, jotca heidän tule nimittä molemmin puolin, cosha hänellä on täu- si hänen rakennoxensa edest, olcon mös sama lakj calain tokeisth. 2. nyt ey mahda mies wettä eli wanha calan pydyst wanhastans muutta, ia toisen edesth turmella, muuttoin jos hän cochta wallmista collmet marka ia maxa wahingon tietomiesten sanan jälken käräjäs laillisesti nimitettyn. 3.§ Jos maka Sundj kylän waihella, kihlakunnan eli waeldettauan, Caida Sundin pitä oleman 12. kynärä läuiän maan laidan, laidan Cusi kynärä läuiän, joca ey ole maan ychteinen laita, ia aina sittä cussa sywin juopa käupi, joca enämmin tukitze, nin räuäiskön sen jällens ylös, ia maxacon 3. marka. 4.§ Jos jocu mös leikapi Vsi leikauxi ylös merestä eli lammicosta, elj Caiwa syywemmäxi quin se ennen olj hänen omaxi hyfuäxens eli hyödytöxexens, ia muillen wahingoxi eli estexi, täutäkön jällens mitä hän on kaiwannut, ia asettacon sen saman sian quin ennen olj, ia maxacon yhden marka collmen jacon, ia iällens wahingon, jollej hän mielelläns tahdo jällens täuttä, nin olcon sittä se lakj quin muistakin laitomista rakennoxisth quin ennen kjrjotettu on.

Jos walkia pääse wallallens Vnhotuxest eli tapaturmast, ia talon- poica asupi yxistäns kyläs, ia mikä Vnhotuxen ia tapatur- man walkiaxi Cutzuttan. XXXV. Pääcappale.

Nyt taita nin wahingo wetä, että walkia pääse wallallens kylähän, jos se tule tieten eli tapaturmast, taicka Vnhotuxest elj Cartamatto- mudest, se erojtetan Corkemaiden syyiden Caares. Jos talon- poica asu yxsinäns kylässä, jolla huonet ia maa on, ia pääse walkia häneldä wallallens, hänen Emännäldäns taicka lapsildans, pala ylös Cartano, pitäkön se mös wahingon,. Jos se on lamboa, ia hänen omans ouat huonet pitäkön se mös wahingon omanans, jos hän on Jsännän welkapää, maxacon se sillä quin paalosta jännyt ombj ia mwlla mitä hänellä ombj nin cauuas quin se Vlottu, 1.§ nyt istu mies ykinäns kyläs, ia ey ole hänellä itzellä eikä Huonehta eikä maata, jos se kylä ylöspala hänen Vnhotuxestans ia tapaturmast, quin on jos hän istutta kyntteljä seinän Juoxis elj Juopumata, mäne sängyn, elj mäne pois sen tyke, taicka rijpusta lijnat eli Hambuth Vnin elj Woden päälle, syttyttä walkian Vnin eli lattian päälle ia mäne itze pois, eli

muusta

Rakennoxen Caari. 36v

sen caltaisest Vnhotuxest, jonga Jhminen taitais warata ia kätke, ilman wahingota, tule se walkia jrrallen ia polta ylös kylän, nin raketcan jällens Cartanon nin Hyfuän, ia pällisexi 3. marka maan isännän oma- xi sakoxi,. 2.§ jos se tapachtu juuri tietämättömäst, ia ey Vnhotuxest quin on, jos käupi walkia wnista läpitze nin seinän, elj tule kypenistä jotca langiauat katon päälle, eli muista sencaltaisista waaroista, joita eij mies carta eli waroja ennen quin wahingo tapachtu, nin tule hänen käudä ia täuttä tiettämättömyden walan 12 wahuan taloin miehen cansa, Ensimeises pitäjä Cocouxes, ia täutämän saman walan ensimeises käräjäs ia olcon walan edes itze, jos pala yxi Huone ylös, caxi eli collme maxacon nijden hinnast neliännexen maan Jsännälle jallens nijtä raketta, jos pala caicki ylös Cartano, neliäkymmendä marka maxacon tietämättömyden sacko maan Jsännelle.

Jos se quin Walkian päästä asu muiden cansa kyläs, eli pala kylä ia Jhmiset Kyläss, taicka pala Kirko, Cuinga cukin pitä maxettaman, ia ios se tapachtu Jrdamielda Jnhimiseldä papilda eli Cloekaril- data. XXXVI. pääcappale.

Nyt asu se kyläs muiden cansa joca tulen elj walkian wallallens päästi, pala ylös yxi Huone, caxi eli collme, eli pala ylös caxi Cartano eli Coco kylä, jos se tapachtu Vnhotuxest eli tapa- turmast quin ennen on sanottu. maxakon jällens Caiken wahingon,nin cauuas quin hänen tauarans Vlottu, maast eli maanpällisest, jocaisellen sen jälken quin hänen wahingons aruatan, jollej taudy täydellisest maxa, nin puuttucan nin ychdeldä quin toiseldakin, culdakin marka luguns jälken. 1.§ Jos mös se tapachtu Juurj tietämät täyttäkön sittä täuttämättämyden walan quin ennen sa- nottu on, ia täyttämättömyden sakon, ychden huonen edest, toisen ia Collmannviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti en neliännexen nijden Hinda, pala Caiki Cartano Naaburilda eli naburita lähembä maxacon 7. marka yhden Cartanon edesth ia täytäkön tietämättömyden walan nin mös toisen ia colmannen edesth, On Vsiambj Cartano kyläs maxacon 40. marka Coco kylän edest, ia täytäkön tietämättömyden walan, quin sanottu on, eij mahda se sacko olla surembj, ottacon Cukin sittä seniälken quin hänen wahingons aruatan, ia puutucan nin ychdeldä quin toiseldakin, 2.§ Jos Jhmisiä sisälle pala Vnhotuxest, maxettacon cukin 9. marka jos pala tietämät, maxetacon colmet marka, Pala kirko Vnhotuxest, maxacon se joca tulen laskj 40. marka, sen saman kirkon Rakennoxexi, Jos se pala tietämät, maxacon 20. marka kirkon rakennoxexi, ia täutäkön tietämättö- myden walan nin quin sanottu on. ia olcan nin jocaisesth nijstä walkioisth, nin nistä quin ychteisist Huoneisth. 3.§ Tuleuat nämä wahingot Jrdaildh Jhmiseld eli palka peräldä, Jos syy käupi 40. marka päälle eli enemmen, ruodatcon se joca wahingon saj heidän hengens, jollej hö woi maxa,. Jos se käupi wähemmän päällä

Rakennoxen caari. 37r

käukan sittä tyon jälken 3. marka joca woden palueluxen edest nin Cauuan quin hö sauat edestäns lunastoxen eli annetan irdalle. 4.§ waarojkan mös sekä Pappi että klockarj heidän walkians, Cwsta se machtais päästä kir- koist eli heidän Cartanoistans, kihlacunnan nimitöxen tule heidän walans etz- iä, ia tietä ongå se wahingo Vnhotuxest, tieten eli tapaturmast, taicka tie- tämät tapachtunut, ia wannocan cukin oman sieluns terweyden päälle.

Jos Mylly Pala, ia Paelon Sakosth. XXXVII. pääcappale.

Nyt canda mies tulen toisen miehen myllyn aittahan. elikä cumbi se on mylläri eli Talonpoica, polta hän myllyn eli Jywiä Vnhotuxen tähden eli tapaturmast, jonga walkian pitä warieleman, hän raketcan huonens jällens ylos caiken walmistoxen cansa, nin hyuän, ia maxacon 3. marka 12. äurj Myllyn Jsännälle, ia 12. äurj talonpoian jonga Jywät olit, ia käukän tietämättömyden walan 6. miehen cansa. jos hän sortan walalda nin maxacon jällens wahingon seniälken quin se aruatan, wielä cansa ychdexen marka colmen jacon. Sama laki olcon Tulj- myllyst sekä mös wesimyllyst. 1.§ Cussa kihlacunnas sencaltainen wahingo taida tapachtu, quin nyt sanottu on, nin tule kihlacunnan nillen tulipalon eli walkian apua tehdä, senjälken quin hänen wahingons aruatan, kihlacunnan päämies pitä hänell 6. miestä nimittämän käräjäs, ne pittä hänen Cartanons mänemän, ia nabureiten tunnostoxen jälken sen wahingon aruaman, jos hö sen aruauat 20. markan eli enämmen, nin tule hänen caikest kihlacunnast walkian apua saadha. jos se aruatan 9. marka eli enämmän, ottacon sittä puolelda kihlacunda walkian awun cussa hän asupi, ia se tapachtui, ios aruatan 5. marka ottacon sijtä walkian awun sitä neliäscunnast cussa hän asupi. 2.§ walkian apu tule olla, puoli SPannia ohria, eli aurto Ruodzin penningitä, caiki tule walkian apu otta ia anda, ne jotca wahuat taloin asuaiset miehet, sekä papit että talonpojat, nin mös heidän perehensa, eij tule ychdengän wapaden olla sen edesth.

Nyt canda mies walkian metzän, pala Halckometzä, Tammi eli bökj, cuinga cungin pitä maxettaman. XXXVIII. pääcappale.

Nyt canda mies tulen metzän ia tachto polta Ruishwehta eli Hijlia, eli muita polltoxia, jos joutu se tuli edemmä quin taruitaisin, nin pitä hänen Huutaman nabureitans, ios hän Voipi sammutta, olcon syytöin, jollej woj, nin pitä hänen seuraman palauit kekäleit eli suitzeuit sauuj, ia sittä taritzeman tietämättömyden walan kaudä Cwden miehen cansa, nin maxacon tietämättömyden sackon, ychden kylän pino- metzän edest, collmet marka nin mös toisen ia collmannen, olcan se kylän miehen oma sacko. jos ey woy wala käudä, olcan sijs sacko

Rakennoxen Caari. 37v

9. marka ychden metzän edest, nin mös toisen ja colmannen, ios hän ey pääldä löyty, warielcan itzens 12. miehen walalla. 1.§ Jos polt- ta mies Hedelmäitzeuäisen metzän tietämät taida polta tammen elj Bökin maxacon ychden tammen elj Bökin edest 3. äurj, nin mös toisen ia Collman- nen. ia täutäkön tietämättömyden walan 3. miehen cansa, poltta hän neliännen, maxacon 9. auriä, ia täutäkän tietämättömyden walan 6. miehen Cansa, jos polta hän 10. eli enämmen, maxacon 7. marka ia käukän tietämättö- myden walan 12. miehen cansa, iollei hän woj tietämättömyden walan käu- dä, nin maxacon sittä ychden tammen edest 6. äurj, nin mös toisen ja colmannen polta hän Neljännen maxacon 3. marka Polta kymmenen, maxacon kymmenen marka Collmen Jacon, Polta 20. eli enämmen maxacon caxikymmendä mar- ka, ey tule se sacko suuremmaxi. 2.§ Jos soimatan miehellen walkian Vlos- candamusta, ia hän wariele itzens, ia eij ole otettu pääldä, eli laillisten todis- taiain cansa sidotta, warielcan itzens 12 miehen walalla, ia olcan syytöin,

Kimalaisten Kätköst ia nijden Sarinast, quinga ne otta mahdetan taika ey XXXIX. pääcappale.

Nyt taida mies löytä Kimalaisi mandereldans, eli Metzästä. jonga hänen on osa, olcan sen joca löusi,. löytä hän toisen miehen manderest eli sisellä aidaista metzästä, nin saapi hän kijtoxen edest, ia ey mitäkän palca,. löytä hän Vlcoiselda puolelda aita, muualda toisen metzäst, sittä saapi hän colmannexen, ia kylän miehen caxi osa,. Sanouat caxi löynnens ychden kijmalaisten hulkian, ottacon sembj löytäiäisen palkan jombj ensin löysi. 1.§ nyt rämäiäuät kimalaiset ia kandauat toisen metzän, noudata se jälestä jonga kimalaiset omat ouat sihen hulkian eli läpeen cuhunga hö mäneuät, ia mer- kitzepi sen pwn, ia Cwloita kylän miehille eij mahda yxikän mies häneldä pois otta, tule toinen jälest ia omista ne kimalaiset, pitäkön se joca ensin Cwloiti, jos Canda kjmalaisten Rämäys eli kypele terho puhun, nin pitä ne Hulkian ot- taman, ia eij pwta turmeldaman, ios hacka mies pwn mahan eli turmele, maxa- con 6. äurj edest, ios lendä hän pino pwhun, Haakatcan mahan, ia ottacan kj- malaisen ilman syytä. nyt taitauat metzän omistajat händä nuhdellä, ia sa- nouat ne kimalaiset eij hänen oleuan, ia tietkän 3. miehen cansa, että ne olj Hw- likossa ia kimalais asioissa hänen kimalais tarhassans, ia että hän sewraisi hei- tä nin läpehen, ios hän täuttä sen walan, nin ottacan wapahast kimalai- sens jällens, ios hänen pwttu walast, nin andacon kimalaiset jällens ia päl- lisexi 6. äurj. 2.§ jos tappauat kijmalaiset toisen Hulikosta, maxacon 2. äurj ychden edest, sillen kennen kimalaiset olit ne quin tapoit, eli warielcon 2. miehen walalla, tappauat hö toisen maxacon 1/2. marka eli warielcan colmen miehen walalla, tappauat hö colmannen elj enämmen, maxacon 6. äurj. elj wariel- can colmen miehen walalla, eij hän sijtä maxa enämbj, ehkä se enämmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti en tappais 3.§ jos käupi sekoituxen kimalaisten astjoiden seas toisen miehen metzäs ia löytän maxacon Collmet marka, jollej hän Cartanostans jonga hänen oma,

Rakennoxen Caari. 38r

ia on atrjalla ia Ruwalla hänen cansans. se joca pane kimalaisten oteen elj Soithen oman metzäns elj toisen, maxacon collmet marka. 4.§ warasta mies kjmalaisten Hulkian, ia löytän pääldä, nin pitä hänen sidottaman ia käräjän wetämän, wargastoxens cansa, ia siellä tunnustaman, ia kel- uottomaxi duomittaman, ia sijttä hirtettämän.

Mikä ojkeus ajdall, Erojtetull kyläll on wanhast olluen kylän cansa. XL. pääcappale.

Nyt taitan Wsi kylä techtä wannhast, se cutzuttan ulos aidatuxi kyläxi, hän saapi wanhan kylän cansa kylän ychteisest heidän pinometzäst eli hedelmättömästä puusta, ia eij terhopuuista, aidaxia ia tuli puita, tuohet, nindä kiskoa ia Carian warpen, turpen leikon ja saauen oton, ia mös parkin Cuorimisessä. käukän sikans sinä quin Cariakin käupi, nin monda quin hän taita rauita warpellans. Ei mahda hän mös kennengän lupa anda metzän eikä palka otta elj lainata, ia ey ychtän Vlgos wetoa metzäst otta, waan tytykän sihen quin Cartano taruitze. 1.§ Jos wanhakylä tahto maata sisälle aidatta, nin pitä heidän hänelle Raijtin jättämän elj Cuijan 10. kynärä leuiän maan tiellen päin, ia ne pitä aidall warieleman, jotca sisellä aidatta tach- touat, ey mahda hän nin raketa, että hän sisälle suliettan.

Jos Vsialla on omistos wanhas kyläs, jos yxi tahdo raketa mudt, quinga hänellä pitä osalda annettaman, ia jos mwdt tachtouat sitä raketa. XLI. pääcappale.

Nyt taita se kylä olla karkia iossa enämbij quin yxi ouat osalliset, nyt tachto yxi ylös raketa, ia ylös osans, ia ne mwdt eij tahdo rakendha ia aidata häjden osans, nimittäkön sittä kihlakunnan päämies sil- le joca raketa tachto 12. miestä käräiäst, hö pitä sinne mänemän, ia heidän parahan tiedons pääräst erojtaman ychden osan sitä asumasta sekä nijttyist että pellost, nin suuren quin hö taidauat aruata että hänen osaxens taida tulla sijtä asumasta, sen osan machta hän ilman syytä sisälle otta, raketa ia nauttia hyfuäxens,. ia hänen Carians elj Elämmens mach- tauat käudä ilman töet sillä manderella Cussa hö tachtouat, mutoin jos jocu nijstä muista tachto hänen osans aidata, ia laillisen warieluxen pitä. 1.§ nyt on hän osans Vlos perannut ia ylösottanut nijtyist ia pelloist, ia ne tachtouat sittä tulla ja nautia itzecukin hänen osans, peratcan hän sittä ia ylösottacon nin palion quin Hängin, ia cosha hö ouat itzecukin osans jälken ylösräuäiset ia puhdistanet nin Hyuuäxi quin hän on. jos kihlakunnan nimitös sen tunnusta nin machta jocainen otta osans ia sargans lailla pellost ia nijtyist, ia Caikist jagoist nijta seurauaisi, ia jaka pellot ia Nijtyt tomtin jälken, nin quin lakj käskepi. Jos otta jocu sen osan joca ensin tulj muutoin quin nyt on sanottu, maxacon 9. marka collmen jacon, ja jällens caiken wahingon tietomiesten aruuon jälken.

Rakennoxen Caari. 38v Jos wajmo Lypsä toisen lambannviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti elj Lechmän XLII. pääcappale.

Lypsä Wajmo toisen lamban elj Vuohenn, jos hän Löytän maxacon 3. äurj, Jollej hän ole löyty pääldä olcon wapade. Jos hän lyp- sä toisen miehen lehmän ia löytän työstä maxacon collmet marka, jos eij ole tunnustost warielcan Cwden miehen cansa.

Jos mies pane Merkins toisen Calun päälle, ia jos caxi rijteleuät ychdell Merkill. XLIII. pääcappale

Märkitze mies toisen miehen Calun, on Hengellinen eli Hengetöin, ia tachto nin toisen Calun omista, eli laske Merkin- sä toisen miehen merkin päälle, Häijritän händä sen cansa, tule se tietä- wäxi, eli täytetän hänen päällens täyden todistoxen cansa, seisocan warkahan oikeuden sen edest, seniälken quin sen hinda on. Nyt soimatan sitä hänelle, ia hän tachto itzens wariella, ios se maxa 10. marka eli enämmen, nin warielcan 12. miehen walan cansa, eli maxacon 40. marka, Jos se on collmet marka, eli wähembj, warielcan yhdexen miehen walalla, eli maxacon 12. mar- ka, jos se on äurjn osa, maxacon collmet marka, eli warielcan Cuden miehen Cansa, Jos se on puolen äurin osa on eli wähembj, warielcan collmen miehen walalla, eli maxacon Cwsi äurjä. 1.§ Rijteleuät caxi ychtä Calua, ionga heidän molembaiden merkinsa päälle seiso, echkä quinga se on, ia heillä on molemmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti il- la ychteinen taloin eli pwun merkj taicka itze erinomainen merkj Cummviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti allengin ottacon se tietomiehet jomman Hallussa se on, sitä itzellens wariella, jollen päällen candaja täyden todistaiden cansa tunnusta, tiedä että se on hänen omans, ia että merkj on pandu merkin päälle.

Jos mies tappa toisen Eläimen mielelläns. XLIIII. pääcappale.

Tappa mies toisen miehen Eläimen tietens, Ehkä mikä Eläin se olisick- an joca enämmen maxa cahta äurij, maxacon jällens täudella hinnalla cahden tietomiehen tunnustoxen jälken, nimittäkön miehen Cumbj- kin, ia sittä 3. marka sackoa cansa, nin mös toisen ja Collmannen edest, jos ey tunnustosta tiedos, nin warielcan hänens 6. miehen walalla, tappa hän enämmen tietens, se Cutzutan Eläimen surma, maxacon Hinnan täudellä hinnalla, ia pällisexi 40. marka, Jos hän laillisesti sidotan, Cuden miehen walalla, Jollej hän laillisesti sidota, warielcan Cahdentoista kymmenen miehen walalla ; Jos tappa mies sen Eläimen joca. Cachta äurj wähemmän maxa, maxacon Caxjuaisen sen edest, tietomiesten sanan jälken quin sanottu on, cussa sencaltanen syy soimatan miehell, ia eij ole lailli- sesti sidottu, pääldä näkeuäisten eli Catzouaisten todistain cansa, lwchtikan sittä senjälken quin asia ombi quin sanottu on.

Rakennoxen Caari. 39r Jos mies Tappa toisen Elöimen eli Hauuan anda tapaturmast XLV. pääcappale.

Heitä mies eli Pistä toisen Eläindä, taita Pahemmin sattu quin mies tachto, ia cuolepi sitä, maxacon jällens Eläuän Cuollen edestä, ia wannocan ettej se ikänäns ollu hänen tachtons colmen miehen walalla 1.§ Mies taitan Rucoilda autaman toisen Eläindä, Heuoisen swuda iske- män eli mwn eläjmen, taida pahemman tapachtu quin pitä eli hän tachto nin quin tapachtui, nin warielcan sen syyn omalla walallans, ettej se tapactunut hänen tahdostans, että se wahingon tulj, eli maxacon nelliän- nexen sen täytä hinda, 2.§ nyt hauoita mies eli lyöpi toisen eläimen, nin ettej se Cuole, on se Hewoinen eli Härkä taicka tamma, joca on tyo juchta. Ottacon se joca löy sen eläimen joca Hauuois on läkitäxens, ia andacon Hänelle jällens terwen työtäns tehdä, jos se tule jällens wigattoman tietomiesten tunnustoxen jällken. Joca eij tahdo nin jällens maxa quin nyt on sanottu, ia se Cannetan hänen päällens käräjäs nin pitä tietomiehet nimittämän, jotca pitä aruaman täyden täydestä, ia Cansa collmet marka,. Heittä mies Heuoista Tamma, Härkä eli lechmä, lyö Vlos Silmän, Hacka pois saruen eli katkaise taicka leika Hännän tapaturmast, maxacon äurjn jocaisen edest, ia täutäkön tapaturman walan Collmen miehen cansa, Sortan hän walan, maxacon puoli Hinnaisell jällens, Ios puchkaise hän molem- mat Sillmät, maxacon täudellä hinnalla, ia päälle 3. marka jos caxi todistaja on päälle, jollej ole tunnustaja, warielcan 6. miehen walalla, lyöpi mies lechmän, nin ettej händä saa lypsä, maxacon 1/2 marka.

Tappa toisen miehen Eläin eli Hauoita toisen eläimen XLVI. pääcapale

Tappa Eläin toisen miehen Eläimen, Heuoisen eli Tamman, eli sen Eläimen jota ey syödä tajdata, sidotan mies laillisesti todistajain cansa sihen syhyn, maxacon iällens puolen Hinda tietomiesten tunnustoxen peräst. Tappa Häriän eli Lechmän, eli mwn eläimen joca syödä kelpä, maxacon neliännviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti exen täutä hinda, ia se pitäkön sen colluen, jonga se oma olj, nyt kaiua- tan tätä miehen tyge, ia ey ole tietomiehiä jotca näijt, warielcon walallan senjälken quin Eläin aruatan. 1.§ nyt jos Eläin hauuan anda Eläjmelle sitä ey maxeta, jos työ Juchta Hauojtta eläimen, nin ettei Jsändä machta sitä nauttia Jkeen alla eli längin sisälle, nin pitä sen jonga se Eläin oma on, joca wahingon teki, andacon hänelle Rängain täytön Cahden tietomiehen sanan jälken, nimittäkön miehen Cumbikin, eli maxacon Caxi äurjä.

Rakennoxen caari. 39v Jos Miehellä on Tuurilas Kojra, joca Eläimen puure. XLVII. pääcappale.

Nyt on miehellä Kojra joca Pure Eläindä, elj jotakin Eläuät toisen miehen Cariast, pure hän iongun Cuoliaxi, ottacan se jonga kojra on Cuolluen, ia maxacon jällens Eläuän nin Hyuän, Jollej sitä Cuole, maxacon neliännexen sijtä hinnast quin se maxa, pure hän sen toisen kerran, maxacon jällens wahingon, ia pällisexi 6. äurj, eli mistacon koj- rans. tekö hän wahingon collmannen kerran, maxacon wahingon ia Colmet marka päällen collmen Jacon. Ja nin Vsian quin hän sittä wahingon teke, maxacon jällens wahingon ia sacko aina pällisexi. Nyt tappa mies eli wargasta toisen miehen koiran, maxacon 6. äurj. Jollej hän Carian eli metzän Cojra ole, sijttä maxacon 12. äurj, waan pure hän Caria quin ennen sanot- tu on, olcon maxo puolda wähembj.

Jos talonpojat lijton tekeuät ychdes karia kajta, ia jos wahingo tapachtu. XLVIII. pääcappale.

Nyt asuat talonpojat ynnä ychdes kyläs, nin tekeuat lijton ynnä ychdes Caria kojta, sijnä tule Cungin toisellens oikeuden tehdä, Nyt hyllkäpi heistä jocu Paimennoxen, warielcan collmen miehen cansa, taicka maxacon caxi äurj, ia ottacan sen itze quin paimennest ychdes pitäuät 1.§ Nyt taita paimmen Cadotta Häriän elj lechmän, eli mikä Eläin se olis, jollej hän jällens saa, maxacon jällens täudell Hinnall, senjälken quin se maxa. cahden tietomiesten todistoxen iälken. 2.§ Nyt otta peto Caria paimenelda, Jos hän on itze sinä läsnä eli tykenä, ia saapi tächteet eli Raiskat merkixi, olcan ilman syytä, jollej hän saa Rojneita merkixi maxacon täudellä hinnalla, 3.§ Canda eli Pojkj lechmä metzäs, ia wasicka kato pois, maxacon aurton, Cato pois wochlammen eli Caritza, maxacon 4. pen- ningitä,. 4.§ nyt taida eläin tulla toisen miehen pydyxen, se joca wiri- töxen wirittj, eli louckauxen rakensi, ia Cuolepi ; jos wiritös laillisesti Culoitettu on, maxacon paimen puolen hinda sillen jonga oma on, Jollej wiritös ole Culotettu on, maxacon se joca wirittj täuden hinnan, 5. jos Cadotta paimmen Härjän eli lechmän, ia ey taida jällens löytä, mistatcon pal- kans. Cadotta hän nuoren Naudan, mistatcon äurin palcastans, wehen eli lamban edesth aurton, wasican, Caritzan eli wochlaisen edest 4. penningitä wanhan Sian edest äurj, nuoren Sjan edest joca on yxi wotinen aurton lyo talonpoica paimmendans sauualla, tule wigallisexi olcan wahingollans.

Rakennoxen caari 40r Jos mies Kisko niniä, murta lechtiä Tammesta eli otta pursia toisen miehen suosta. XLIX. pääcappale.

Kisko mies Nijniä eli Mujta lächtiä Tammest, eli Hacke pursia toisen miehen metzäst eli manderest, maxacon jällens wahingon, ia pällisexi colmet marka jos hän laillisesti sihen sidotan, 1.§ Se quin Hacke maan eli kihlacunnan päämiehen ychteiseld pursia ennen S. Olouin Messua, ios hän löy- tän, maxacon 6. äurjä. Hacke mies metzä Humalait eli putke kylän ychteiseld maalda eli kihlakunnan ennen Bertulin päiuä, maxacon colmet mar- ka, ia jällens Caiken wahingon.

Cuinga Humalistapot tule istutta ia ylöspidettä waldacunnas. L. Pääkappale.

Jolla Talonpoialla eli Lamboialla ey ole 40. Ratzan Humalis tarha eli tappa, joissa Huumalat päällä kaswauat, maxacon collmet äurj Ruodzin joca wuosi, ottacon sen sackon se quin weroa eli Vlos teghon ylösotta Humalan ojkeuden edesth, senjälken quin Humala maxa waarnia eli mwuna hindana,. 1.§ Kuningan nimitös- miehet pitä tietämän cukin lähnissän, ne joca ey tie quin sanottu on ia tiedyttämän sen ensimeises maankäräjäs Michelin messun jälken, Jos ey etzi Jsändä Vlos edes nimitettyä sackoja ennen Thoman päjuä, etzikän sijttä kuningan Fougdj, maan käräjäs Joulun jälken, ia Jsändä on sittä waikenut oikeudens,. Jollej lamboa rakenna Ensimeisna ia tois- na Wuonna, se on merkj ettej hänen Jsändäns ota sacko, ottacon sit- tä kuningan fougdit, nin cauuan quin hän on rakendannut, 2.§ Jocainen kihlakunnan päämies ylitze Caiken waldakunnan pita kihlacunnas nimi- töxen cansa etzimän, ia tietämän jos jongun asumas on erinomainen este ettej hän Humala tappa raketa saa, jos hänellä on sencaltainen este nin olcan sittä ilman syytä

Jos mies pane Eläimen toisen miehen luoton ilman luata. LI. pääcappale.

Wie mies Caria toisen miehen luoton ilman luata, mitkä Eläimiä ne olis,. se quin Eläimet sisäll otta, hänen pitä laillisesti Cuolottaman Pitäiän käräjäs. tule se jälken jonga Eläimet ouat ia taritze oikeutta Eläindens edest. hänen pitä andaman äurin Heuoisen edest ia wanhan naudan edest. nuoren naudan Vuohen ia lambahn edest aurton, wohlan wasican ia Caritzan edest 4. penningita,. Jollej lunasta hän Eläimitäns ia ta- ritze Cochtutta 3. Sunnuntakin sisälle, ottacan se sitta waarin nijstä jonga omat ouat. taita se Caria poistulla ia Cuolla, olcan sen wahingo joca eij tach- tonut lunasta. 1.§ pane mies Eläimens, muiden osawelien luata luoton, joihenga miehen on itze osa, nin on lunastus puolda wähembj, quin ennen sanottu on.

Rakennoxen Caari. 40v Jos mies osta Eläimen sijtä kylästä cussa kipia karia on. LII. pääcappale.

Osta mies Caria tautisesta kylästä, ajapi cotihins, paitzi Kyläns miesten luata, omin tachdoin, aiacan cochta pois, eli caiuacan mahan ia maxacon collmet marka,. Jos jocu kaipa eli kanda Hänen päällenss ky- län miehist. nyt kieldä hän ia tachto wariella, ettej hän sitä tietänyt, nin wa- rielcan 6. miehen walalla, ia aiacan sijttä pois ilman syytä. Jollej han tahdo pois aja, eli maahan Caiua maxacon 6. marka

Ey mahda yxikän toisen caria, wenechta elj Talouasetta, nautia ilman luata elj palkata. LIII. pääcappale.

Ey mahda yxikän mies otta toisen Eleindä, Hachtia eli alusta, elj mitä se taida olla, Cuollut eli Eläuä, iohongin itzellens tarpexi eli nautiaxens, paitzi luata eli palkata silda jonga oma on Jos jocu sen teke, nijlle olcon omistailla walda tehdä händä warkaxi elli Röwärixi. Cummaxi hän itze tahdo, ia se maatcan kihlacunnan nimitöxell, quinga se oli warastettu eli Röwätty eli muulla muoto otettu, seniälken seisocan se quin otti oikeuden jos se ilmeistans päälle löyty. jos se hänelle soimatan warielcan Lain jälken, eli maxacan senjälken quin hänelle aruatan.

Kaupan asian caari.

kaupan asian Caari.

I. Osta mies Maanpällist, karia, Otia, techdyi waateitta, Culda eli Hopia

II. Osta mies Culda elj Hopia, ia sinä löytän turhuus eli falskius taicka petos siseldä. ia quinga miehen pitä nijtä Hopeit Sepän tehdä andaman.

III. Osta mies waxia Sola, Pyhä Sauwo, woita Talja etc. ia löytän petos siseldä ia turhus, ia mistä petoxen eli Turhuden eroitus on.

IIII. Ey mahda yxikän osta Taloin Emänäldh, lapsildh eli hänen pereheldäns paitzi Jsännän tiedot

V. Cuinga sen pitä itzens warkaudest wapahtaman, se quin sen osta Turg- un päälle, jos sitä Häiritän eli houretan sinne tämä, ia jos sijtä enämbj syndysi iota Hewratan.

VI. Cuinga maan Cauppa tehdän, ia mikä rangaistos sillä tule, ia quinga mies machta ilman syytä maalla Caupa tehdä.

VII. Maan Caupast : ia että ammatti miesten on lupa osta heidän wirgans waraxi.

VIII. Palcka mies Heuoista eli Tamma, taicka otta ne toiselda lainan ia ne turmelduat, ia quinga mies machta lainan otta.

IX. Cuinga miehen pitä penningitä tähdelle andaman toisen taga, ia jäl- lens ulos ottaman, ia ios ne wargastetan.

X. Jos Panti pala, wargastetan eli Ryöwätän, quinga miehen pitä tauarans pandixi paneman.

XI. Cuinga miehen pitä Pantia lailla ajaman, jollej se jällens lunasteta.

XII. Takapi Mies Penningitä toiselle, eli taka itze mie- hen oikeuden etehen.

XIII. Jos mies wäkiwallalla waaditan Vloslupaman Penningitä eli muutta, otta tackauxen etehen.

XIIII. Cuinga miehen tule lailla aja Jrdainda Drengiä eli quin welgas ouat eli wellkapäät.

Kaupan asian caari. 41v Osta mies maanpällist karia, otia, techdyi waatteita, culda, eli Hopia etc: I. pääcappale

Osta mies toiselda karja, kauiallista eli sorkallista, tehdyt odat, eli leikatut wateet, tiehdyn kullan eli hopian lwkotut Huonet ia owitetut, ne pitä caickj toimen ia todistoxen alla ostettaman.

Osta mies Culda eli Hopia ia sijnä löytän turhuus eli falskius taicka petos sisäldä, ia quinga miehen pitä nijtä Hopeit, Sepän tehdä anda- man. II. pääcappale.

Osta mies Cullda eli Hopia muilda mutta Hopia sepäldä itze, ios se löytä joca osti että sijnä on petos sisällä, nin ottacon se jällens joca möy, ia warielcan cahdentoistakymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enen miehen walalla ettej hän tietänyt sinä petost sisälle oleuan. Jos hän sortan walalla, maxa- con colmet marka. warielepi hän sen ettej hän sitä myönyt, warielcan 12. miehen walalla, eli andacon jällens hinnan ia sakon cansa, quin sanottu on. 1.§ nyt annetan Hopia sepän nuchde että hän myö turha eli paska kullassa eli hopiassa, nin pitä wasaran ia Alaisemen waihell käumän. Jos se löytän puhtaxi, pitäkän Cumbikin nin quin saanut on. on se falskattu, anda- con hopia seppä iällens hänen hindans joca osti, ia ottacan itze turmellnus, ia maxacon neliäkymmendä marka. Taita Hopia sep- pä luchtia, ia ey otta jällens turmeldu jonga hän myönyt on : otta- con se sitä tietomiehen joca osti, Caxi wachua talonmiestä hänen willpydens sitoman, ia Sackon quin ennen sanottu on. 2.§ Tachto mies Culldans eli Hopians Hopian Sepän käten anda techdä, sen pitä hänen kirkossa sisälle andaman 2. wachuan taloin miehen cansa : Otta seppä sen Hopian eli kullan kirkon edesth, taida sijttä se sanoa, joca kullan eli Hopian annoj, ettej se nijn Hyuänä jäl- lens annettu, quin se oli Ottajs, olcan se nijden todistoxella jotca tykenä olit, warieleuat ne Hopia sepän, olcon warieldu, ia ottacon pallkans sortauat ne hänen, nin Cutzuttacon warkaxi, ia maxacon warkaudest, tieto- miesten aruon jälken.

Osta mies medenwaha, Sola, pyhä Sawua, woita, talia, etc: ia löytän petos sisäldä ia turhuus, ia mistä petoxen eli turhuden eroitus on. III. pääcappale.

Osta mies Medenwaha, Sola, pyhä Sawua, woita, Talia, eli Humaloit, Ehkä mies missa löytä petoxen Caupas ostetus eli myodys nimittäkön cumbikin joca osti ia möy, caxi wachua talonmiestä, ne pitä tietämän joca petost on myyty eli ey, ia tunnustacon sitä kihlacunnan

Kaupan asian Kaari. 42r

nimitöxen edes käräjäs, wariele nimitös sen joca möy; olcon wapade. sortauat ne hänen, maxacon 12. marka nin pita caicki wahingot maxettaman cussa petos löytän Caupois, ia ottacon se jällens hindans joca osti, ia se turmellu joca Myöi. 1.§ se quin willitze eli pettä jongun Calun, ehkä mika se taita olla, nin käukän sen cansan quin mwngin war- kauxen, seniälken, quin cukin on tehnyt, ia wahingo aruatan käräjäs, petos on se cosha mies myöpi paha hyuän edest, sekoitettu sekoittamatto- man edest, wilpitty on se cosha mies peitta pahan hyfuällä, quin on kupari kullan alla, Herneit sekoitetan medewahan, kiuiä lyödän Fatihin Raudan cansa, eli muita sencallaista wilpitostä, tynnyrin calun cansa, quin Woi, talgi, Huna ia muuth sencallaista.

Ey mahda yxikän osta Talon Emännäldh, lapsildh eli hänen pärehel- däns paitzi Jsännän tiedot. IIII. pääcappale.

Se quin cauppa teke Talonpoiann Emännän cansa miehen tietämät nin on miehella walda se kauppa takaperin otta, ios se on enämbi quin ychden äurin kauppa. Ey mahda yxikän miehen lasten eli perehen cansa cauppa teh- dä paitzi hänen tiedostans, se quin kauppa teke heidän cansans, maxacon colmet marka.

Cuinga sen pitä itzens warkaudest warastaman, se quin sen osta torilla ia sijttä Häjritän eli Hawratan sinne tänne, ia jos sitä enämbi syndysi iota Hewrätan. V. pääcappale.

Nyt teke mies Caupann torilla, mitä hän osta Eläuän eli Hengettömän Häiritän eli omistellan sitä caupa, ia ey se tiedä keldä hän saj, ionga pääl- le Cannetan. nin wannocan se joca Häjritze cahden miehen tiedon cansa, ia se sitocan caupans torilla ostos tunnustoxil- la wachuoilla talonmiehillä, ia warielcan hänens warkaudhest, ia ottacon hän sittä omans joca päälle Cannoj, ia se etzikän sijttä hinnan jälken joca ostanut olj. 1.§ Osta mies Tamman eli lechmän, taicka mikä se on, nin pitä sen synnytöxen pitämän, joca ylös on caswattanut, sillä ettej mahda yxikän olla toisen pienden casuattaia, ia lunastacan se sittä omansa jällens, joca oikein omansa tundenut on.

Cuinga maan Caupa tehdän, ia mikä rangaistos sillä tule, ia quinga mies mahta ilman syytä maalla kaupa tehdä. V.I. pääcappale.

Cutka Caupanmiehet, Papit, Swennit, Hojmiehet, Talonpojat, lamboat eli mwt miehet eli waimot, waeldauat maalla Caupan rijstan cansa, quin ouat Sillit, Solat, werka, krydit, pieni Calu, ia mwth sencaltaiset, ia Caupitze kylä kylälldä, myopi ia

Kaupan asian Kaari. 42v

osta ychdälläns, se cutzutan maan kaupaxi : Jonga kuningan Fougdi sen löytä, ia laillisesti sihen sito Cwden miehen todistoxella olcon rickonut neliäkymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä marka, ia caiken caupan rijstans cansa, jonga hän hänen tyköäns löytä, olcon kuningan caicki sekä sacko että kauppa tauara, 1.§ Ey ole mös ychdelläkän walda kuningan fougdille eli jongun mwn miehen anda lupa tätä wastan, eli muita quin lais kieldän, neliänkymmenen markan päälle, kuningan oma sacko, ia se quin luan on ottanut maxacon lain jälken, ey sitä wähembj. 2.§ Maanmiehet machtauat wapahast heidän tarpens tehden osta ia myödä, ia waihetta toinen toisen cansa Jyuia, tohia, Cala elj woita, ia muita sencaltaisia, quin Syötäuä tauara on Rautan, teräs Rauta kupareihin, cussa sencaldasia langeja tule lunastuxi eli tarpexi, ia muita mikä se olla taida, quin talonpoian koto Cassua ia lange, cosha hän ey osta waihetaxens talonpoian tauaran eli kaupanmiehen calun, ia nin mös wastoinpäin, Ey pitä maankaupaxi cutzuttaman sitä quin maanmiehet waechtauat ohria, Ruista eli muita sencaltasia, sencaltaisin tauoroihen, quin Pohialaiset, Sowmalaiset, Wi- rolaiset ia olandit eli Achuenen maanmiehet, jotca sisälle tuleuat maahan waichtaman heillen syötäuä eli taruetta.

Maan Caupat ia että ammatti miesten on lupa osta heidän wir- gans waraxi. VII. pääcappale

Ey mahda mös jocu pitä maalla Hänen Huonessans Caupanmiehen taua- ra myöda ia caupa tehdä, echkäi hän sen cansa cuhungan waella,. sen sackon ia syyn päälle quin jo ennen on kijriotettu, Jos se on werolli- nen talonpoica joca sen teke ottacon kuningas sackon. jos on se wapaudest ottacon Jsändä sackon. 1.§ kyllä machtauat tekomiehet quin maalla eläuat, Osta ne quin heidän tekohans sopiuat, ia myöda mös ne toisellens jällens edes Päin ilman syyta kellä hö tachtouat,. Ey tule mös Fougdin eli muiden Otta eli Rapata jotakin wero eli tyo äurij, skrädärildä, Swtarilda, skinnarilda eli muilda ammatti eli wirka miehilda, sen edest että hö käyuät kylän weliä ia tekeuät nijlle iotca taruitzeuat, Cuitengin pitä heidan Vlostekemän sinä cussa hö asuat, ia sen oikeuden caickeis asiois quin muut- kin miehet.

Palcka mies Heuoista eli Tamma, taicka otta ne toiselda lainan, ia ne turmelduat ia quinga mies machta lajnan otta. VIII. pääcappale.

Jos palcka mies toiselda Heuoisen, tamman, Häriän eli mikä se olis, jos hän sen otta wiatoinna, nin pitä sen jällens wigatoinna kotia

Kaupan asian Caari. 43r

tuotaman,. Nyt sano se jonga oma on, että se turmeldin sen kä- sis joca sen palkais,. warielcan se sittä hänens cahdentoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti en miehen walalla, ia andacon Vlgos seniälken quin hän määrän teki, jos hän mös sortan walalla, andacon talonpoian nin Hyuän jällens quin hän otti, ia palkan cansa, jos otta mies lainan toiselda, nin pitä lainan palkan cansa Cuotihin tuoman,. Ey mahda lainna Huckua, sen pitä täuden maxon cansa ma- xettaman, seniälken quin tunnustaiat tachtouat wanno, ne quin tykenä olit cosha se lainnatin, 1.§ nyt rijteleuät hö, sano se enämmen lainanens eli andanens quin Vlos andoj. ia se toinen sano wähemmän oleuan, seisocan se 2. eli Colmen miehen todistoxella jotca läsna olit, Jos eij olluet tunnustaiat tykenä, eli kiria päälle annettu, jos on se wähembi quin marka nin warielcan itzens Collmanden, jos se on marka eli enämbj, ia wähembi colme marka, warielcan itzens 6. miehen walalla, Jos se on colmet marka eli enämbi, warielcan itzens 12. miehen walalla, eli andacon vlos se quin lainattu eli annettu on.

Cuinga miehen pitä penningitä tähdelle andaman toisen tyge, ia jällens vlos ottaman, ia ios ne wargastettan. IX. pääcappale.

Pane mies penningitä toisen tyggen elj mikä se taidais olla, se pitä sisälle pandaman 2. miehen tiedon cansa, ia ottaman jällens ulos niden saman todis- taiain cansa, Jos ey ole todistaita ia sano enämmen sisälle andanens quin hän Vlos otti, nin ottacon se tunnustaiat joca sisälle otti, ia tietkän, vlos andanens 12. miehen walalla, 1.§ Jos wargastetan se Calu eli Ryöwätän, ia pala, ia hänen omans otetan ia pois tule nin olcan se pois Huckunut,. jos eij tule molembaiden wahingo,, nin andacon sillen omansa jällens.

Jos panti pala, wargastetan eli ryowätän, quinga miehen pitä ta- uarans pandixi panneman. X. pääcappale.

Nyt pane mies Pandin toisen täga, ia se enämbj eli wähembj on maan- pällisth, nin tekän sen 2. wachuan tietomiesten tunnustaden. nyt taida se panti pala ennen quin määrä päiuä on tullut, jos pala heidän molembaiden, nin olcan wahingollans. 1.§ nytt taidan se wargastetta, eli wäkiuall otetta, nin pitä hänen kirkon mänemän ia Cwloittaman sen jälken pitäiän miesten edes sekä omans, että pandixi pannun, jollei ole molemmilda wargastettu, nin andacon pantin omistajal- len jällens.

Kaupan asian Caari. 43v Cuinga miehen pitä Pantia lailla ajaman jollej se jällens lunastetta XI. Pääcappale.

Nyt joutu Heidän Määräpäjuäns Vlgos pandista, ia ey lunasta pan- tia iällens, nin pitä hänen pandin jällens taritzeman Ensimäises käräiäs, toi- ses ia Collmannes, Jos hän silloin tachto lunasta pantins jällens, sihen on hänel- le walda, jollei hän silloin tahdo jällens lunasta, nin pitä pantin aruatta- man, jos on panti parembj quin welka, nin andacon omistaialle päälle, nin palio quin panti on parembj eli maxa ennemmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti än, Jos panti on wähembi quin welka, nin täutäkön se welgan quin maxa tule.

Takapi mies Penningita toiselle, eli taka itze miehen oikeuden etehen. XII. pääcappale.

Takapi mies Penningitä toiselle eli käy lupauxen toisen edest, nin maxacon se sama sen Vlgos joca takasi, eli luchtican sen 12. miehen walalla ettei hän ikänäns hänen edestäns hyfuä ollut, eli lupauxen käunyt, Jos hän sortan walallda, nin maxacon sen quin hän tagannut on, mikä se on enämbi eli wähembj, nyt taida heille tulla Eriö, toinen sano enemmän oleuan tagatun, ia toinen wähemmän, nin maxacon sen Vlgos 12. miehen sanan jälken, ia sano- can ettej hän enembä taanut. quin io on edespandu. 1. nyt sano toinen sinä olet taannut miehen, ia toinen sano tagannehens penningitän edest, nin tuocan sen edes joca tunnusta että hän tackasi, ia olcan sittä wapade, Jos eij tule mies edes, ikirjaimen päällä erikoismerkki, ks. faksimile onga hän tagannut on, nin maxacon sen welgan eli mös miehen syyn *erikoismerkki, ks. faksimile . . . eli luchtian itzens 12 miehen walalla. jos on käräjäs eli pitädän Cocouxes tagattu, tietkän sen Caxitoistakym- mendä miestä jos tagattu on eli ey, ios eij ole tagattu käräjäs seisocan se hänen tunnustaiallens.

Jos mies wäkiwallalla waditan vlospaneman penningitä eli muuta otta takauxen etehen. XIII. pääcappale.

Nyt wiedän mies wäkiuallal, Niottun eli Sidottun, eli iollakin mwulla muoto achdistettu, wadittu Vlos lupaman penningitä eli palluelusta, eli mingä caltainen se taidais olla, cussa ey lain duomio on edeskäynyt, ia piti paneman wissin eli wachuan edest lupauxen eli takauxen, tule hän sittä kihlacunnan eli lakimiehen käräjän, ychden eli cachden Raadi miehen etehen. ia asetta takauxen etehen cachden eli Colmen wachuan taloinmiesten cansa, Cosha hän nyt tehnyt on, olcan sittä wapade sitä endisestä takauxestans. Jos se tekö sittä jongun pahan työn hänen pääl- lens, maatcan se caickj Caxi maxos, ia sen Eroittacon kihlacunnan

Kaupan asian Caari. 44r

nimitös cussa se mies asu joca Achdistettin, sekä sen achdistettun syystä että sen joca hänen Achdisti takausta ottaman.

Cuinga miehen tule lailla aja Jrdainda Drengia eli quin welgas ouat eli welkapäät. XIIII. pääcappale.

Nyt tule mies muilla welkapääxi penningit eli tauarast, ehkä mikä se olis lainnast eli Caupast, ia pakene sijttä pois, ia eij pysäynne sittä, nin että mies soisi hänen lain etehen : Jos hänen tauarans taitan jostakin paicka löytä, nin machta syynsanoia lakimiehen eli kihlacunnan päämiehen lualla cahden wachuan taloin miesten todistoxella sen tauaran ylös otta, ia cahden wachuan taloin miesten haldun anda, ia sanocan cochta silläns, quinga palio welca on, quin hän tachto oikeudella täuttä kärä- jäs, ia mängän sijttä käräjän lähimäisnä käräja päiuänä, ia puhucan samas lais sen tauaran päälle quin hänen tulis puhu sen omistaian päälle jos hän nin läsnä olis, Jos cosha syynsanoja on tiedyttänyt welcans sen jälken quin laki osotta, andacon kihlakunnan päämies händä sinne seurata ia ulos etziä lailla. 1. Nyt ey taita hänen tauaratans löytä, eikä itze händä, Jossakin paicka pysyuäxi, nin etta mies mahdais lailla händä aja Elickä cussa syynsanoja taida hänen sittä löyttä, Caupungist eli maal- da, nin machta hän kuningan fougdin lualla, ia nijden jotca silloin oikeuden edes istuat anda hänen kynniotta, ia fangiuxen panna, ia oikeuden eteen tuoda, ia etzi häneldä Vlos penningit eli tauaran, seniälken quin welka juoxe.

Käräiän asian Caari.

Käräiän asian Caari. 44v

I. Ensin Lakimies tule walitta, ia Hänen walastans.

II. Cuinga kihlacunnan päämiehen pita Vloswalitta, ia hänen walastans nin mös maan duomarin walasth.

III. Jos otta lakimies, kihlacunnan pää nimitös mies eli luku mies laihioja oikeuden edest.

IIII. Kihlacunnan päämiehellä, ey tule enä quin yxi kihlacunda olla, ia mikä hänen osans on Sakoisth, ia quinga kihla- cunnan oikeus tylas ylösotetta ia kädellä pidettä.

V. Kihlacunnan miehen eli hänen duomarins tule käräjäta pitä Jocaise- na käräjä päiuänä.

VI. ychden kihlacunnan käräjan joca wijko, ia ychden käräja sijan tule olla joca kihlacunnas. ia quinga taloin poijcain tule käräjätä nouta.

VII. Jos käräjä päiuä langia pyhä päiuäxi

VIII. Collmest laillisest käräjän ajast joca Wuosi.

IX. Maankäräjäst ia kuritoxest, cosha ne pidettämän pitä joca lakimiehen länis.

X. Cuinga ne pitä pidettämän, oiennos miehelle, nimitöxell ia kustilla

XI. Cuinga lakimiehen käräjat pitä pidettämän tiedyttämän, ia cutzuttaman.

XII. Cuinga miehen tule toista Laillisesta käräiän Cutzu, ia quinga nijtä tule lailla ajetta, jotca ey tachdo edes tulla maanpällisin puolest.

XIII. Nyt rijteleuät hö maansaamast, quinga sitä eroitetan.

XIIII. Että esteeten todistajat pitä Vannoman, ia mondaco laillista estetä on.

XV. Nyt Cutzuat monda ychden ketä hänen tule wastatta ensin.

XVI. Cuinga miehen pitä Cutzuman sitä joca ey asu samas kihlacunnas eli lakimiehen läänis.

XVII. Cuinga nimitös miehen pitä kandaman, jos ey syynsanoja kanna

XVIII. Kanda Syynsanoja ia lacka käsken, Candacon sijttä nimitös mies.

XIX. Cuinga senlain wachuista ia käudä tule joca ilmej tule jostakin syystä, ia hän sen kieldä, se on syyn luchtimus

XX. Jos jocu kanda toisen päälle, ia tahdo sen syyn todista hänen päällens todistaiden cansa, ia ey woy täyttä, quinga sen pitä rewäistämän.

Käräiän asian Caari. 45r

XXI. Caiki todistajat pitä oikeuden edes wannoman Ja quinga heidän pitä sanoman ia koeteldaman, ia nijden syystä jotca wäärin wan- nouat, ia cussa walat pitä käytämän.

XXII. Nyt tachto mies walan käräjäs käudä, ia eij tule syyn- sanoja, eli eij tahdo wala stauaat, nin olcan kihlacunnan päämiehellä walda.

XXIII. Caxinaisesta puhesta käräjäs.

XXIIII. annettu wala on nijn Hyfuä quin käyty.

XXV. Cuinga kihlacunnan päämiehen tule duomion anda, taika sakon wetä

XXVI. Jos jrdainen drengi ricko quinga sitä tule lailla aja.

XXVII. Cuinga Vlosaruattaman pitä sen quin duomittu on, ia quinga ar- uatun maan pitä lunastettaman, ia jocainen maxacon oman syyns.

XXVIII. Ey machda ychdelldäkän aruatta muuta lailda sortullda ia laki käskyilldä.

XXIX. Jos talonpoica kaipa pois aruatun itzeldäns ia eij lailla etzittytä.

XXX. Tingundi, affradh sisälle pannut penningit ey mahdetta aruatta, ia taloin ychteys penningi.

XXXI. Nyt jos erojtettu jällens duomitan.

XXXII. Caiki sakot ia duomio rikot Ruodzista pitä luettaman, aruattaman ia maxettaman Ståckholmin Myntin jälken Penningissä elj Hinnassa.

XXXIII.pisteen päällä erikoismerkki, ks. faksimile Lautamiesten sackon joca eijkä wariele, eikä Sorta, ja joca eij käy wachuistettua lakia, hän on sortu.

XXXIIII.pisteen päällä erikoismerkki, ks. faksimile Se sacko quin nimitettän aruohon eli nimitöxehen ia eij tule Cochda.

XXXV. Jos nimitös ey ychten souj.

XXXVI. Jos Caipaia eli wastaja nuchtele jongun nimitöxest wihan suowan oleuan

XXXVII. Cuinga mies machta wedon wetä nimitöst wastan

XXXVIII. Cuinga mies mahta kihlacunnkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti an päämiest wastan wedon wetä,

XXXIX. Cuinga mies machta lakimiesta wastan wedon wetä, ia lakj miehen duomion rikoxest ia kihlacunnan päämiehen.

XL. Cuinga kuningan tule ojennos käräjäs pitä, ia quinga ne tule tiedytettä, ia quinga sihen Cutzuttaman pitä ia edzittämän.

XLI. Kuningan Oiennos käräjän nimitöxest, ia heidän Voimastans.

XLII. Kustin edest kuningan ojennos käräjäs.

XLIII. Cwlomattomudest, kirouxist, ia toimittomisth wihan puolest käräjäs.

Käräiän asian Caari. 45v Cuinga lakimies tule walitta, ia hänen walastans. I. pääcappale.

Cosha lakimiehen pitä Vluoswalittaman, nin pitä PijsPan sen lakicunnassa Cwloittaman, ia cahdexen wijkon päiuät edes paneman että caicki machtauat tulla quin sinä lakicunnassa asuat, maan- käräjän, nin tule PijsPan caxi cansans otta Pappin puolesta, Sijttä pitä ychteinen cansa walitzeman Cwsi Howimiestä, ia Cusi talon poica, ne 12. pappin canssa tule colmet miestä walitta, nijstä quin asuat sinä lakicunnassa, nin quin hö tachtouat wastata Jumalan edes, että ne maacunnalle ouat tarpellisemat, heidän paran tietons iälken. Nijstä colmesta tule kuningan ychden otta, sen quin Jumala hänen mielensä Jochdatta, ia hän ymmärda cansallen tarpellisen oleuan. 1. Sen quin kuningas lakimiehexi walitze, hänen tule tämän wannoa, nin rucoilen minä Jumalan itzein auta, ia ne pyhitöxet quin minua pyhitäuät että minun pitä köyhille ia rickaille, caikes minun lakicunnassain oikian lain sanoa, ia ey ikänäns wäritellä, minun tundoin ia lakia wastan, ia en tachdo ikänäs oikeutta wännellä ia wäeryttä wachui- stella, iongun pelgon, wallan eli Rahan ahneuden tähden, eijkä mös Vijhan eli Vainon tehden, eikä mös Sugun eli ystäwyden tehden, nin olcan minulle Jumala armollinen, quin minä tahdon tämä pitä tahdon.

Cuinga kihlacunnan päämies pitä Vloswalita, ia Hänen walastans nin mös maan duomarin walast. II. pääcappale.

Nyt tule Kihlacunnan päämies Vloswalitta, nin pitä lakimiehen käräjät cokon Cutzuman, ychden Cwkauden eldä päin, quin käräiät pidetän, oikian käräjä paikan, samassa kihlacunnassa, nin tule kihlacunnan nimittä. 12. miestä, ioita hö tachtouat, ia lakimies olcan colmanstoistakymmenenenssi ne 13. pitä kuningalle colmet ehdollen paneman, nijstä quin kihlacunnassa asuat, sitä ottacan kuningas ychden, sen quin hän tachto ia tietä sihen kelluolisen olla, Jos eij Kuningas ole waldacunnassans, nin walitcan se kihlacunnan päämiehen, iollen kuningas sen Haltun andoj. 1. nin pitä kihla- cunnan päämiehen saman walan quin lakimieskin wannoman, ia wannocan kihlacunnan duomarj sen saman walan quin kihlacunnan päämies. taika wastatcan ia maxacan kuhlacunnan päämies caikein duomioin edest, nin quin hän olis itze ne duominnuth, cosha mös duomari on wannonut, nin maxacan itze ios hän wärin duomitze.

Otta lakimies, kihlacunnan päämies, nimitös mies eli luku mies laihoja oikeuden edest. III. pääcappale.

Otta lakimies laihoja duomionss edest, andacan Kuningalle lahian, ia maxacan 40. marka, ia mistatcan lakicunnan- sa, ia eij ikänäns sackan enämbi sitä jällens. Otta kihlacunnan Päämies

Käräiän asian Caari. 46r

laihoja, olcan sama laki,. Otta Fougdi eli nimitös mies laihoja andacon kuningalle lahian, ia cadottacan läänins, ia eij saa ikänäns jällen ia maxacan 40. marka,. otta lautamies laihoja, andacan kuningal- le lahian ia maxacan 40. marka. ia eij pandakan ikänäns lauta- kundan iällens. 1. Cuka mies Voipi nämät sencaltaisin syhyin Voitta, täusin todstaiain cansa, että hän laihoja otti, ottacan hän nijldä 40. marka, quin hänen piti sacko andaman, colmet toistakymmendä marka ia cachdexen aurtoa, soimatan se jollengin nijstä, wariel- can itzens 12. miehen walalla, eli maxacan nin quin sanottu on.

Kihlacunnan päämiehellä, ey tule enä quin yxi kihlacunda olla, ia mikä hänen osans on sakoist, ia quinga kihlacunnan oikeus tylas ylösotetta ia kädellä pidettä. IIII. pääcappale.

Ey mahda yxi mies enembä quin yhden Kihlacunnan pämiehen länin pitä, ia hänen tule saada Collmannexet, caikesta kihlacunnan sacko penningistä sitä kihlacunnasta, ia kihlacunda Ruodapi ia wallitze itze ne caxi o- sa, quin Jääuät, ia kihlacunnan asuiamet ottacon sihen ychden talonpoian, ia ychden wapadest miehist, jotca caxi osa sackoist, ia caxi osa mös caikista kihlacunnan Vlgos tegosth ychteisist tulosth, ia afradisth lailla Vluos kajuatta, ia tähdellä pitä kihlacunnan tarpexi, ia pitäkän ne wijdennen osan nistä caikista waiuansa edestä, kuningas ottacon sen ychden collmannexen kihlacunnan ychteisist sackoisth.

Kihlacunnan miehen eli Hänen Duomarins tule käräjätä pitä jocaisna käräjäpäiuänä V. Pääcappale.

Jocaisna käräjä päiuänä tule kihlacunnan päämiehen, eli sen jolla hänen duomions on käräiähän tulla, jwri edes nimitettynä päiuänä, eli maxacon collmet marka ioca kerta quin ey hän tule collmen jacon, ia päälle candaia ia tunnustaia ottacon samat tunnustajat lähimäises käräiäs quin heille tule olla, ia kihlakunnan päämies olis tullut Ensin kärä- jän, sentähden että caicki lailliset todistoxet ia walat, pitä käräiäs lain edes todistaman ia käutämän.

ychden kihlacunnan käräjän joca wijko, ia ychden käräjä sian tule olla joca kihlacunnas ia quinga talonpoicain tule käräjätä nouta. VI. päcappale.

Ey pitä enämbä kihlacunnan käräjä oleman ychtenä wijkona quin ychden muutoin jos kuningan kiria ia sana tule, ia jocaises kihlacunnas tule yxi käräiä paikan olla ia eij enämbä eli Vsiambj. 1. nyt ettej oikeus pois langeis, pitä 6. miestä wijmeistäkin eli Wähinnäkin jocaisest neliäskunnkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti ast kihlacunnas jocaisen kihlacunnan käräjän tuleman, eli maxacon jocainen heis- tä joilla ej ollut laillinen este 3. äuriä, puolet ottacon kihlacunnan päämies ia puolet nimitös, tämän käräjän lugun pitä ojkein ymbärins käumän, sihen-

Käräiän asian Caari. 46v

asti quin käräjä seiso, ia rupeaman taas sittä quin loppui cosha lähimäi- nen käräjä sisälle käu.

Jos käräjä Päjuä lange Pyhä Päjuäxi. VII. Pääcappale.

Jos tule käräiä päiuä, Pyhä päiwän päälle, ia paasto päiuän päälle, Cwlojttacon kihlakunnan päämies sen ennen käräiä päiuänä, jona päiuänä hän tachto käräiän pitä seniälken, Jollej Hän Cwloitta, Jstucan sitä talonpoiat ilman syytä kotona toisen käräiä päiuän asti, ia kihlacunnan päämies maxa- con collmet marka collmen jacohon.

Collmest Laillisest käräjän Ajast joca Wuosi. VIII. Pääcappale.

Collme Käräjä aica tule olla wodes Jocaises lakjmiehen länis Ensimeinen Cahdestkymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enest päiuäst Joulun jälken, nin 9. wijcko Paaston asti toinen Walburin Messusta nin P. Johannexen asti, collmas Mickelin päiuäst nin aduentin.

Kwitoxest ia Maankäräiäst, cosha ne pidettämän pitä joca lakj- miehen läänis. IX. Pääcappale.

Nyt sentähden että Kuningas on wannonut Caikia oikeuta ia todut- ta wahuista, ia walhetta wääryden cansa sorta, ia wapautta cansans Nyryistä miehistä, nin sisälle aswaisista quin vl- conakin, Sentähden pitä ojennoxen eli Maankäräjän Vähimmäxikin ychden ker- ran joca wuosi oleman ia pidettämän cussakin lakimiehen länis, quin on Vpsalas ensimeisnä päiuänä S. Erikin päiuän jälken,. Strengnäisis Maantaina saman käräjä päiuän iälken,. Linköpingis Maantaina 20. päiuän jälken Joulust Wexiös Ensimeisnä Päiuän S. SifGren päiuäst taluella, Olandin maal- la Maantaina S. Johannexen Castaian Päiuän jälken keski suesta; Skaaras Ensimeisnä päiuänä Marian päiuäst Assumptionis. Tingwallis maantaina keski pastost Sunnuntain jälken, Orebroos ensimeisnä päiuänä S. Hendrikin päiuäst. Westroosis Ensimeisnä päiuänä Marian päiuäst Nativitatis Turussa Ensimeisnä päiuänä P. Hendrikin Päiuäst.

Cuinga Kuritoxet ia Maankäräjät pitä Pidettämän, ojennos miehille, Nimitöxell ja kustilla. X. Pääcappale.

Nyt ey taida Kuningas Läsnä olla nijsa edellnimitetyissa Maan käräjäis ia oiennoxis, nin pitä PijsPan ia caxi hänen Capitulumistans, lakimiehen ia caxi Rijkin raadista, eli muita Hyfuiä wapade miehiä quin Pijspa ia lakimies sihen otta, iocaisessa lakimiehen läänissä nijllä on Vojma duomita kuningan duomiota, Caickein niden asiojden ylitze quin heidän etehens laissa tuleuat, quitengin nin, että mailmalli- set miehet machtauat duomita nijden asioin ylitze, quin ne hengel- liset eij mahda tehdä, ia nijstä asioista, ne quin heidän lakicunnassans

Käräiän asia Caari. 47r

ouat wedolla kuningan ala Heitetyt, ia kuningan duomion ala, sinä pätet- tämän. Sinä pitä mös 12. Lautamiestä istuman, jotca Wannonet ouat kuningan Caaren jälken, oikeutta wahuista nijden ylitze jotca kuningallen annetun walan rickouat, Jos mös jocu nijstä pois ouat, nin pandacon toi- set nijden sijan. 1.§ Caickein näijden Edellkijrioitettuin asiain kusti pide- tän nin quin edespäin kijrioitetan tässä Caares, Ia pitäkät keskenäns Jacoon heidän waiuoins edest Caicki duomion rickot, ia puolet nijstä sackoist quin silloin langeuat, ia toisen puolen Candacon kuningas ylös,.

Cuinga lakimiehen Käräjät pitä pidettämän, tiedyttämän ia Cutzuttaman. XI pääcappale.

Jocainen Lakimies Hänen Läänissäns pitä lakimiehen käräjän pitämän Jocaises kihlacunnas, ychden kerran Wähimäxikin joca Wuosi, ia wjelä Vseam- masti Jos nin tarue on, sen pitä hänen Cwloittaman ia tietä andaman joca kihlakunnas, 14. päiuä ennen quin hän käräjä itze, Tämä on laillinen Cutzu lakimiehen käräiän, ia Pijspan käräjän. Jos silloin on jollakin Caipaust toisen tyge, nin sanocan Hänelle coska käräjä on Culoitettu, cahden wahuan talonmiesten cansa, ia mijtä syytä hän Hänelle anda, Jollej hän toista Cutzu taida saada, 1.§ Jos tule laki- miehen caikein duomiotens päälle aina kiria anda, Ruodzin eli Suomen kielen, Jos hänen alans weto on Heytetty eli ey, ia ottacon brefuins eli kirians edesth Caxi äurij Ruodzin myntti.

Cuinga miehen tule toista laillisesta käräjän Cutzu, ia quinga nijtä tule lailla asetta, jotca ey tahdo edes tulla maanpällisin puolest. XII. Pääcappale.

Jos tachto mies toisen päälle kaiuata, Nin pitä sen quin lain edes istu, toisen tekemän eli Cutzuman sen todistaiain cansa itze jonga päälle Caiuatan, Jos hän on nin läsnä, eli andaman päälle Candajain 2. wahua talonpoica että hän nijden cansa Cutzu sen jonga päälle Cannetan, ehkä custa hö hänen löytä taida, jolley hö händä muutoin löytä, nin mängän kotihin hänen kar- tanons, ia cutzuttacon hän ehkä cussa hän on Cotua eli pois, eli päälle candaja sanocan hänen syyns, mingä syyntähden hän tachto händä käräjän. 1.§ Jos eij hän tule Ensimeisen käräjän edestäns laillisesti wastaman, eli pane edestäns todistaita, maxacon colmet äurij pälle candaian omaxi sackoxi ia nimittäkön sittä todistajans, ia tulcan toisen käräjän, nin pitä heidän molemmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti at wannoman ia todistaman, Jollej wielä siettä tule wastaja illman esteet, maxacon hän sittä collmet marka collmen jacon, ia todistajat käukän aina päänäns, jollej hän tule Collmannden käräjän ilman esteet, olcan sittä sortu pääsyyhyn.

Käräiän asia caari. 47v Nyt rijteleuät hö maansamast, quingä sitä erojtetan. XIII. pääcappale.

Jos se on maan saama josta Hö rijteleuät, nin nimittäkön cochta kihla- cunnan Päämies caxitoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä miestä käräiäst, iotca päälle candajan Vieuät maan, saaman päälle, ia wastaialla olcan sittä öö ia aiastaika woitta sitä jällens, ios hän Voipi sen ojkeudella saada, Jos se on mw asia, nin mängän itze kihla- cunnan Päämies eli duomari Cansa, ia Nimitös mies, ia mitatcan Vlgos saman 12. miehen cansa sakon eli Syyn, ia collmet äurij sacko cansa ia Cwsi marka,. ottacon sijtta cukin osans.

Että esteetän todistajat pitä wannoman, ia mondaco laillisth estettä on. XIIII. pääcappale.

Jos ouat Esteen tunnustaiat wannocan ne samas käräjäs, Jossa hö tunnustauat nämä ouat lailliset esteetm käräiäst pois olla, Ensimeinen, Jos mies Sairas maka eli Haawois,. Toinen, Jos hän kuningan Cutzun jälken on mennyt waldacunnan paluelluxen. Collmans, Jos hän on fangiuxen Heijtetty,. Neliäs Jollei Hän saa Sodhan tähden käräjän tulla, Wijdes, Jos hän on Vlcona maalda eli kihlacunnast, Cwdens, jos hän eij ole taidossans eli täudes mielessäns, Seitzemens, Jos hän neydzy on eli taitamatoin, ia Heidän syynsanoja ey ole maalla eli lakicunnas, Cahdexens, Jos häneldä on tullut walkia ylemmä quin tar- we anojs.

Nyt Cutzuat monda yhtä, ketä hänen tule wastata ensin. XV. Pääcappale.

Nyt Cutzuat monda miestä ychden Miehen käräjän, ychdexi käräjä päiuäxi, nyt pitä hänen sitä quin ensin Cutzui wastamans, ia sittä cutakin senjälken quin hö Cutzuit. Nyt sano itze cukin ennen Cutzunens quin toinen, tietä sen Cutzumiehen, Nyt otta kihlacunnan Päämies ne ensin oikeuden etehen, joille corkein päälle canne on, ia sittä itzecukin senjälken quin päälle kanne taida olla.

Cuinga miehen pitä Cutzuman sittä joca ey Asu samas kihlacunnas elj lakimiehen läänis. XVI. pääcappale.

Nyt ehkä cussa pidäis toista käräjän cutzuttaman, ios Hän olis Vlcona kihlacunnast ia sisällä lakicunnas, nin pitä cutzuttaman kirkon Pitäjän culden Pyhänä päiuänä, eli käräjäs sinä cussa hän asu, ia olcan collmen wijkot päiuät tulla wastaman syynssä, senjälken quin hän laillisesti cutzuttin jos hän on Vlcona sitä kihlacunnast ia sisälle waldacunnan, olcon sijtä 6. wijkon päiuät hänelle tulla syytäns wastaman ia Cutzuttacon, nin quin ennen on

sanottu

Käräiän asia caari. 48r Cuinga nimitös miehen pitä Candaman ios ey syynsanoja canna XVII. pääcappale.

Nyt anda nimitös Mjes jollengin syyn, mikä Syy se taidais olla ia sano Hänen Salamaxanen syynsanojalle, on nimitös miehell sihen ojkiat todistajat, että se nächtin ia todexi tiettin samalla ajalla, nin on hänell ojkeus Händä sihen syhyn sitoa quin Syyn sanojallakin, ia syynsanoiat olcon Heidän ojkeudens sinä asias cadottanet, ia sen syyn pitä maxaman kuningan ia kihlacunnan, Jollej saa Nimitös mies todistaita, nin olcan sittä wastaja wapade.

Kanda syyn sanoia ia lacka käsken Candacon sitten nimitös mies XVIII. pääcappale.

Tule Syynsanoja käräjän, ia anda toiselle Syyn, lae- ka sittä pois ia ey lajlle canda, candacon sittä nimitös mies quin ennen on sanottu : ia syynsanoja olcan Cadottanut oikeudens.

Cuinga sen Lain Vachuista ia käudä tule, joca ilmej tulo Ho tule jostakin syystä, ia Hän sen kieldä, se on syyn luchti- mus. XIX. Pääcappale.

Nyt tule Mies Jlmej Soimauxen mistä pahast työstä eli syystä se olla taida, wiedän Mies käräiän sen edesth, nin tule hänen Ensimäises käräjäs lailla wahuista, senjälken quin syy ombj. ia käumän sen lähimäises käräjäs senjälken. Jos hän woij lakins käudä, olcan wapade, Jollei hän woj, olcan sittä sortu syyhyn ia maxacon senjälken quin syy ombj. 1.§ Olcan sama laki jos jocu can- da toisen päälle, ia ey ole tunnustoxi ia todistaj sen päälle, jos taritze kiellon puolestans, nin wahuistacon wastaja lakins, ia käukön quin edell sanottu on, elj olcan sortu, ey mahda ne Hengiäns mistata, paitzi nijssä assiois jossa lakj ia meidän lakikiria sen Vlluos tullkitze, se Cutzutan warieluxexi.

Jos jocu kanda toisen päälle, ia tahdo sen syyn todista hänen päällens todistajden cansa, ia ey woy täuttä, quinga sen pitä rewäistämän. XX. pääcappale.

Nyt tachto se quin päälle canda, ne Sitoa syyntodistoxella, joinen päälle hän canda, nin nimittäkön todistajans samas käräjäs, ne pitä sekä todistaman että wannoman lähimäises käräjäs senjälken, jos päälle candaja taida hänen täusillä todistailla, eli muilla wahuistoxella sitoa laillisesti sihen, nin pitä senjälken Duomittaman, ia etzittämän Vlos lailla jocainen sacko edestäns, nin quin se syy andapi, 1.§ Nyt ey woy se joca päälle canda, eli ey tahdo jonga päälle hän candoj todis- toxilla, nin quin sanottu on sihen sitoa, kihlacunnan päämiehen duomion jäll-

Käräiän asia Caari. 48v

kin, jos se asia käupi Hengen eli Cunnian päälle, nin maxacon päälle candaja 40. marka, on se mw asia, maxacon sittä collmet marka, ia se jonga päälle Cannettin duomitakon wapadexi, nin ychdes syyssä quin toisessakin, ia tämä cutzuttan tunnustos asias witnes måål.

Caikj todistajat pitä ojkeuden edes wannoman, ia quinga Heidän pitä Sanoman ia koeteldaman, ia nijden syystä jotca wäärin wannouat, ia cussa walat pitä käntämän. XXI. Pääcappale.

Caickj tunnustos miehet pitä Kuningann, Pispan, Lakimiehen, Ku- ningan Päämiehen, ia Heidän nimitöxens edes wannoman, ennen quin hö tunnustauat, caikista nijstä quin heidän pitä tunnustaman, wastajan sinä tykenä olles, Ja käske heidäns nin Jumalan auta ia Caiken Jumalan waldacunnan Herrauden, että hö tachtouat oikeuden ia totuden sinä asias, ia ey mitäkän sala Pelgon, wojman, wainon, ystäwyden, Naimisen eli langoin ystäwyden tächden,. Heidän pitä mös käräjäs erojtetut kiusattaman, nin ettei yxi Cuule mitä se toinen tunnusta, 1.§ Jos nämä tunnustajat lailla takaperin aietan, maxacon jocainen heistä 9. marka collmen jacon. ia älkän olco ikänäns käräjäs keluollinen todistaman ia wannoman, ia pastocan seisoden kirkon owen edes, ia maxacon sacko cukin Pijspallen colmet marka. 2. Caicki tun- nustoxet ia walat pitä kihlacunnan Päämiehen edes annettaman, oikiana käräjä päiuänä, ia kuningan Ruodin Pispan ia lakikunnan miehen ojennos ia maankäräjäs cussa ne pidetän, ia ey tule ikänäns otet- ta wala toista wala wastan, eij mös nimitöstä nimitöstä wastan käräjäs ychden syyn tähden, muutoin jos kuningas tahdo, ia itze oikeuden Jllmej etzi,

Nyt tachto mies walan käräjäs köydä, ia ey tule syyn Sanoja eli ey tahdo wala stauat, nin olcan kihlacunnan päämiehellä walda. XXII. pääcappale.

Nyt tule se käräjän quin walan tahdo käudä, ia Syyn- sanoja eij tahdo tulla eli on sijnä, ia eij tahdo stauata wala nin käukän talonpoica walans, ia kihlacunnan Päämies eli duomari stauatcon walan, ia olcan se wala laillisesti käudu, Jos jocu sittä wala sijttä Häjritze, nin pitä colmet wahua talonmiesta ne quin silloin olit käräjäs sen wannoman, että se laillisesti käutin, ia ey mach- da yxikän sitä wala ricko, paitzi wedon Hejttämät, eli kuningas tahto itze totuden etziä.

Caxinaisesta Puhesta käräjäs. XXIII. Pääcappale.

Puhu Rijtamies Puhens käräjäs, tule se päräst toi- sen käräjän ia pwhu toisella muodolla, se on caxi kielinen, nin soimatan miehelle sitä, warielcan itzens 6. miehen walalla, eli maxacon cusi äurij

Käräiän asia Caari. 49r

Syynsanoialle yxistäns, sittä pitä hänen samalla puhel- la quin hän puhuj ensimeises käräjäs syynsä edes toimittaman, mikä se olla taida päälle Cando eli wastaus.

annettu wala on nin Hyfuä quin käyty XXIIII. pääcappale.

Nyt tule mies käräjän, ia pitä walans käumän, eli tuodan tunnustaiat, Jos syynsanoia, Nimitös mies ia kihlacunnan päämies andauat sen walan Hänelle wannomat, nin on se wala nin waka käumäta quin käudengin, nyt rijdellän sitä, toinen sano walan annetuxi ia toinen kieldä. tietkän sen 6. miestä quin käräiäs olit, mikä sijnä oli totus. 1.§ Nyt annetan miehelle syy nin pitä Hänen sortaman eli warjildaman sinä kihlakunnas quin työ tehty on, maxacon sinä cussa hän asu.

Cuinga kihlacunnan päämiehen tule duomion anda, taika sakon wetä. XXV. Pääcappale.

Nyt tule Talonpoica käräjän, ia Ano kihlacunnan päämiehel- dä Lain duomiota, jos hän sano ey tietäuäns laki sijtä asiast, nin machta hän ylosotta sen, ia aiatella sitä toisen käräiä päiuän asti, seniälken tule silloin kihlacunnan päämiehelle hänell lakj duomiota, eli maxacon colmet marka muutoin jos hän laissa wanno walallansan, nyt ettei hän lakia tiedä sinä asiassa, sijttä panda- con se asia lakikunnan miesten Cadzellmuxen.

Jos Judainen Drengi ricko quinga sitä tule lailla aja. XXVI. Pääcappale.

Nyt Ricko se talonpoica wastan Jolla ey mitänä ole etzittäkän se lailla quin muukin miesi laillisen sackon, paitzi Tapoin, Haauoin eli Röwäyxen edest machta hän fangita quin edespäin eroitetan, Jollej hän woj maxa, käukän sittä työtä tekemän, ensin talon- poian ychden aiastajan joca 3. marka edesth Joihin hän on sackoitettu, sittä kuningalle, ia olcan wapade kihlakunnast. 1: Nyt juoxe hän pois sillä ajalla quin hänen pita talonpoica pallueleman, nin olcan sortu 3 marka nin Vsein quin hän sen teki, ia maxacon eli paluelcon sen edest, nin quin sanottu on. 2.§ nyt mäne talonpoica Hänen jälkens ia tachto händä jällens otta, nin ottacan ilman syytä, cussa hän ikä- näns händä löytä,. Jollej talonpoica händä tachdo, otta nin ottacan kuningan mies, jos hän saapi Hauoja pitäkän ne omanans ilman maxota, pois mies tappoa. Jos hän mös tapetan, maxa- con 20. marka, ia ottacan tappaia puolen rippia, olcon talonpoica

Käräiän asia Kaari. 49v

wapade kuningan mieheldä, Cosha Jrdainen mies aina pois juoxe talonpoian tyke jollej hän peräti mäne pois, nin olcan se laki wapade miehen maxos mitä hän teke eli mitä hänelle tehdän, sama laki olcan palkan päresth, ios hö ennen määrä päiuäns pois juoxeuat quin ennen sanottu on.

Cuinga Vluos aruattaman pitä sen quin duomittu on, ia quinga aruattun maan pitä lunastettaman, ja jocainen maxacon omans syyns. XXVII. pääcappale.

Nyt Sakojtetan mies Syynssä tähden, nin pitä Syynsanojan. käräjän mänemän ia sanoman kihlakunnan Päämiehellä, kihlacunnan Päämies pitä hänelle 12. miestä käräiässä nimittämän, ne pitä hänen Cartanons mänemän, ia aruaman Maanpäällisen ia Eläuät Eläimet jocaiselle senjälken quin hänen tule sakosta. Jos ey nin palio löytä, nin pitä Jy- uät ia heinät aruattaman, Jos ne ouat Huonessa lukotut, ia talonpoica ey tahdo auata, nin rickokan ilman syytä owet ylös, ia ey nijtä löytä, nin pitä huonet aruattaman, ios eij nijstä täydy, nin pitä hänen maans aruattaman nin diurimast quin ne caxitoistakymmendä sanouat diuriman Hinnan sen päälle, 1.§ Jos cussa ikänäns maata ulos aruatan sakosth, nin olcan talon- poialle walda sitä jällens lunasta 3. aiastaian sisälle senjälken quin se aruatin, jollei Hän woj nin lunastakon Hänen sukuns sen saman ajan sisellä, candacan se ylös maan kasuon jolla maa on, ia elkän mitäkän maxosta sihen sulkekon jollej se lunasta 3. aiastaican nin pitäkän se maan sekä Casuon joca sen saanut on, ia ey mahda sijtä yxikän sitä maata enämbi Häjritä, eli sacko lunasta 2. nin Vsein quin mies sakojtetan, nin pitä Emännän osan Vlos eroitet- taman sekä maasta että maanpällisistä. Jos ricko Emändä, ia sor- tan Jsändä lailla, nin pitä maxettaman Emännän saamalla.

Ey mahda yhdelldäkän aruatta, mutta laillda sortuillda ia lakj keskyildä. XXVIII. Pääcappale.

Nyt ey mahda kihlacunnan Päämies ennen lähettä käräjän nimitöst, sacko Vlos aruattaman, quin 12. miestä ouat todistanet, että hän on laillisesti lakin Cutzuttu, ia lailla sortuxi tullut, eli ey woinnut lailla itzens wariella

Jos Talonpoica kaipa pois aruatun itzelldäns, ia ey lailla etzittytä. XXIX. pääcappale.

Nyt sano Mies ettej Händä ole lailla sortu, ia että Hänellä on palio ulos aruattu, tietä sen aruomiehet todistos miesten cansa käräjäs todista, ettej hö enämät Vluos aruannet quin Rickos annoj sentähden ettej tule kennengän syytömän Sacko maxa, ios eij mös enä quin syy soima.

Käräiän asia Caari. 50r Tingudi, affradh, sisälle pannut Penningit ia taloin ychteys Penningi ei mahdetta aruatta XXX. pääcappale.

Jos on Talonpoialle afradj elj Tingundi tacaperin cosha Hänelda sac- ko Vlos aruattan, nin eij pitä nijta aruon laskettaman, Jos on mös muiden osa Hänen samans eli Hänellä on muiden Eläimiä eli palka Eläimiä, ia on todistos päälle, nin ey pidä aruattaman

Nos jos erojtettu jällens duomitan. XXXI. pääcappale.

Nyt taidan Vluos aruattu jallens duomitta, nin annetan caickj jäl- lens mitä pois otettin wannotull walall, ia olcan wapade Rö- wäyxen sakost ne quin Vlos aruaisit sillä että se otettin lain duomiolla ulos ia ei röwäyxellä.

Caiki sakot ia duomio Rickot Ruodzista pitä luettaman, aruattaman ia maxettaman Stockhollmin Myntin jälken Penningissa eli Hinnassa. XXXII. pääcappale.

Caiki Duomio rickoin sakot pitä aruattaman ia maxettaman ylitze caiken Ruodzin ychden myntin jälken, se on Stockholmin Vichti eli Hinda, markan lugun jälken ia äurin lugun. jos se käupi Hengen jälken mikä se olla taida Röwäys eli warkaus, nin ey pitä sitä syypäätä mistat- taman, waan aruattaman hänen sackons saman myntin jälken, eli sen Hin- nan, senjälken pitä mies walat käytämän Cullaista eli muista sencalldai- sista quin lainnatut ouat, quin jo ennen sanottu on.

Se sacko quin Nimitetän aruohon elj Nimjtöxehen ia ey tule cochda. XXXIII. Pääcappale.

Se quin laillisesti nimitetty on cutzun eli Nimitöxen taicka aruo- hon, ehkä mikä nimitös se olisken, taicka nimitettän syynissä eli aruos. Jos hän sen kieldä ia ey mäne paitzi laillist este- tä maxacon collmet marka collmen jacon. 1.§ Caikes tunnustoxes nimitöxes walan käumises pitä Vahuat taloin miehet tunnustoxes oleman.

Nimitöxen sakon joca ejkä wariele eikä sorta, ia joca ey käu wahuiste- tua lakia, Hän on sortu. XXXIIII. pääcappale.

Cussa 12. pitä ychtä eli warieleman eli sortaman, sen pitä Heidän sanans käräjän tekemän, eli maxacon colmet marka jocainen muutoin jos hö wannouat caickj, ettej hö sihen asian totutta tiedä, ia sitä syytä eij taida sillä Haualla erojtetta, nin mahdetan se jätettä toisen kä- räjän, ia silloin warielda eli sorta, maxacon sakon quin sanottu on 1.§ Ja se quin lain ia warielluxen wahuista ia eij woij käuda edel nimitetty- nä päiuänä, ia paicassa, olcan sortu sihen syyhyn.

Käräiän asia Caari. 50v Jos Nimitös ey yhten Souj. XXXV. pääcappale.

Nyt ei taida nimitös sopia ychten, ionga seitzemän nimitöst warieleuat, olcan se luchdittu, ionga ne sortauat olcan se sortu.

Jos Caipaia eli Wastaja nuechtele jongun Nimitöxest wihan suowan oleuan. XXXVI. pääcappale.

Nyt jos päälle candaja eli edestäns wastaja sano jongun nimitöxest nwriaxi, nin pitä hänen poismenemän ia toisen hänen sians pandaman, nin cauuan quin se asia ratcaistan, ia eij mahda yxikän enä quin collmet Hyliätä ychdes asias.

Cuinga Mies machta wedon wetä nimitöst wastan. XXXVII. Pääcappale.

Nyt tachto mies Nimitösta wastan wedon Hejttä, nin Hejtta Hän ennen quin Hö wannouat,. kihlacunnan Nimitöst wastan, Heijttä syynsanoja lakimiehen nimitöxen ala collmet marka päälle, ja Jocainen nimi- töxest puolen markan päälle,. Lakimiehen nimitöstä wastan Heittä syynsanoia wedon kuningan nimitöxen ala, elj ojennos käräjän Cwsi marka päälle, ia Jocainen Nimitöxen ychden markan päälle Jos syynsanoia Cadotta ottacon puolen wetoa lautamiehet jotca was- tan wedit, ia toisen puolen lakimies eli kuningas,. Jos Cadotta Nimi- tös, ottacon puolen kuningas eli lakimies, ia puolen Syyn- sanojat.

Cuinga mies machta wedon wetä kihlacunnan Päämiestä wastan. XXXVIII. pääcappale.

Nyt anda Lakimies elj kihlacunnan Päämies Duomion, ja Jocu tachdo nijtä wastan wedon laskea, nin laskecan wedon samas käräjäs, eli ensimeisellä wijkolla senjällken, eij machta hän sittä wetoa wetä heitä wastan, wetä jocu kihlacunnan päämiestä wastan wetoa, nin wetäkön syynsanoja 12. äurin päälle, ia kihlakunnan Päämies 3. marka päälle, lakimiehen ala, Jos syynsanoja cadotta, ottacon kihlacunnan Pää- mies 1/2 marka ia puoli marka lakicunnan mies, ia kihlacunda puoli marka jos Cadotta kihlacunnan mies, ottacon syynsanoja 1. marka toisen lakj- cunnan mies, ia Collmannen kihlacunda.

Cuinga mies mahta lakimiestä wastan wedon wetä, ia lakimiehen duomion ricoxest ia kihlacunnan Päämiehen XXXIX. pääcappale.

Nyt Heittä Talonpoica elj kihlacunnan Päämies wedon lakimiestä wastan nin wetäkön Talonpoica eli kihlakunnan Päämies collmet marka Ja lakj-

Käräiän asia Caari. 51r

mies Cwsi marka, Jos Talonpoica eli kihlacunnan päämies cadotta, ot- tacon lakimies 1. marka toisen kuningas ia colmannen kihlacunda, Jos lakj- mies Cadotta. ottacan se joca wedon Heittj caxi marka caxi mar- ka kuningas, ia caxi marka kihlakunda. 1.§ Lakimiestä wastan Heite- tän weto kuningan ala, eli sen ala jolla Hänen duomions on, Jos mös jocu ricko kihlakunnan Päämiehen duomion maxacon 3. marka,. ricko jocu lakimiehen duomion, maxacon Cwsi marka.

Cuinga kuningan tule ojennos käräjät pitä, ia quinga ne tule tiedytettä, ia quinga sihen cutzuttaman pitä ja etzittämän. XL. pääcappale.

Nyt tachto Kuningas eli ne joilla Hänen Duomions on ojennos käräjä pitä, nin pitä kuningan elj ne quin kuningan puolest pitäuät elj ouat sen Jlmojttaman kiriallans sillä maan äärelle, Cwsi wikoa ennen quin se tapachtu, muulla ajalla quin edes kiriojtettu seiso 1.§ Cuca silloin tachto toisen päälle canda, nin sanocan Hänelle, 2. wahuan taloinmiesten cansa, pitäiän edes eli käräjän sijnä quin wastaja asu- lähimeisten cahden wijkon sisellä sittä quin kiria on luettu, jollej hän sittä tule wastaman paitzi estetä, nin pitä kuningan eli sen jolla hänen duomions on, eij sitä Vähemän duomitzeman sen asian, nin quin hän sinä wastamas olis. 2.§ Caicki ne quin kihlacunnas asuat, ouat welka- päät tuleman saman ojennos käräjän, eli maxacon jocainen 1 marka colmen jacon, muutoin jos hänellä on laillinen este, ia se tule olla syynsanojan joca päälle canda.

Kuningan ojennos käräjän nimitöxest ia Heidän wojma- stans. XLI. Pääcappale.

Näissä ojennos Käräjs pitä kihlacunnan Päämiehen Nimitöxes nimittämän 12. miestä samast kihlacunnast, puolet Hofuin miehia ia puolet talonpoikia ia landboisth, ia mös talon miehist, ne quin rijtä- weliexet ia kihlacunnan nimitöxet mielelläns ottauat, toimeliset mie- het pitä nimitöxen nimittämän, ia ey walehteliaita, eli rijte- leuäisiä miehiä, ia eij mös nijtä Jaloja. kihlacunnan päämies pitä itze sinä nimitöxes oleman, ia eij toinen Hänen siassans, muutoin jos Hänelle laillinen este on, 1.§ Jonga tämä nimitös wariele eli sorta sen pitä seisoman ia eij suingan takaperin käumän, Ey mahda mös yxikän sitä nimitöstä wastan wetoa wetä, Cuitengin machda kuningas korkeis asiois totuden Vlos etziä, hän machta rickoa Caickj wää- rät etzikät, ia Caicki ylelliset etzikät ia laki miehen tule lain etziä ia erojtta.

Käräiän asia Caari. 51v Kustin Pidost kuningan ojennos käräjäs XLII. pääcappale.

Sihen ajcan quin kuningan Nimitös pidetän, silloin pitä ku- ningan fougdin pitämän kustin nillä joilla kuningan duomio on, cahdexen Heuoisen cansa, ia nijllä joilla Hänen duomions seijlit on, colmen Heuoisen canssa, Ja kihlacunnan päämies pitä pitämän kus- tin lakimiehella, cahdexen Heuoisen cansa, ia nimitöxen jocaisen Houimiehen quin nimitöxes on cahden Heuoisen cansa, ja jocaisen talonpojan ia lambodin quin Nimitöxes ouat ychden Heuoisen cansa ia sen edestä kihlakunnan Päämiehen tule tämän custin pitä, pitä hänen ylös candaman caiken sen kihlakunnan oikeuden eli sackon quin silloin lange sen nimitöxen edest. Jocainen kihlacunnan päämies hänen kihlacunnassans.

Cwlomattomudest, kirouxist ia tojmittomist wihan puolest käräjäs XLIII. pääcappale.

Teke jocu Hemmennöxen käräjäs änelläns ojkeuden edes, maxa- con Cusi äuriä asiamiehen sacko,. kirojle jocu toista illmej oikeuden edes, Truapi eli waati, käkiäpi, eli walehteliaxi Cutzu. maxacon 12. äuriä collmen Jacohon. 1.§ Jos mös toinen anda toiselle tojmettoman sanan äckj wihast, mikä ikänäns se olisi quin astu toisen Cunnian ia toimen päälle, maxacon colmet marka collmen jacon jollej hän jällens sanans sinä cochta ojenna ia takaperin ota, Ellej hän tahdo ojetta itzens ennen quin Hän käräjäst lähte, maxacon sitä senjälken quin sanat ouat, nin quin ennen tässä Caares erojtetan,. Jollej hän tachdo seiso oikeuta samas käräjäs, nin etzitän se sacko Vlos quin muukin sacko ia hänen ricoxens enätän neliennest enämäxi. Ja se etzikän 6. miestä jotca käräjäs Cansa olit jos toimettomat sanat olit eli eij, ia jos hän teke sen äcki wihasth eli pitkästä wihasta.

Wala sackoin Caari.

Wala Sackoin Caari.52r

I. Jos jocu yllyttä Jongun Cocohon, ia täke wahingon Hänen päällens eli hänen perhens, taicka hänen wierans päälle

II. Jos mies teke wahingon sen pälle joca pakene achdistoxes toisen miehen Cartanohon.

III. Missä Huones eli Cussa miehen Coto rauhan pitä oleman

IIII. Jos Mies saa wahingon ennen quin Cartanohon tule Johan hän pakene.

V. yllyttä mies toisen Cartanohon Vahingon tehdäxens ia ey löydä eli saa sitä tehdä quin hän tahtoj.

VI. Jos se saa wahingon joca yllytöxen teki toisen Cartanohon.

VII. Jos se yllytös tehdän juoxe Vluos Cartanostans saapi eli teke sijttä wahingon.

VIII. Jos miehet tuleuat ychten suosios ia äriäuät rijdalla, ia toinen tule jällens Otains ia asetens cansa.

IX. Jos mies Costa souuitun ia maxetun syyn ylitze.

X. Jos miest costa ylitze Vluos luatun sakon eli tagatun eli cosha jotakin on sackosta maxettu.

XI. Costa mies toisen päälle, ia toinen teke wahin- gon.

XII. Jos mies otta Waimon Wäellä.

XIII. Jos mies istu toisen edes käräjä tiellä eli kirko tiellä.

XIIII. Jos mies teke wahingon käräjäs eli kirkos.

XV. Jos mies mäne kirkost eli käräiäst Penningi olwellj,

XVI. Carkotta mies toisen laist hänen asiastans eli Cutzustans,

XVII. Hacka mies toisellda käädet ia Jaelat wäkiwallalla.

XVIII. Nyt costa mies duomarin päälle eli teke wahingon

XIX. Jos wiepi mies Vluos toisen Cartanostans wäkiwallalla ia otta kijni.

XX. Kätän miehen päälle warkauden syy eli muu syy sidotan eli pinatan ilman syytä.

XXI. Mitä ne rickonet ouat quin wala sackon rickouat ia heidän welgoistans että ricko toisen Pen- ningeit.

XXII. Cuinga wala sackon syy tule tiedyttä ia etzittä kihlacunnan päämiehen ia kihlacunnan nimitöxen edes.

Wala sackoin Caari. 52v

XXIII. Kihlacunnan Nimitöxen tule nijta wariella eli sorta, ensin wa- la sackoist.

XXIIII. Cuinga ne pitä käräiäs ylös lugettaman, wannottaman ia Duomitta- man Rauhattomaxi, ia Heidän päiuästäns.

XXV. Ricko jocu wala sackon lamboan päälle eli Huone Caninaisen.

XXVI. Jos jocu pakenei Lamboan Cartanon, achdistoxes, ia saapi cuoleman eli Hauuat.

XXVII. Cosha Rauhattoman miehen tauara mahdetan rijpoita, eli jos hän mahdetan mistata ennen quin Hänen päiuäns Vlcona ouat.

XXVIII. Se quin pitä, Rauitze, Huonesens otta eli Coria Rauhatoind miestä.

XXIX. Jos jocu pita Rauhatoind miestä toisen wahingoxi.

XXX. Tapettan Rauhaton mies sittä quin hänen päiuäns Vlcona ouat.

XXXI. Jos hän tapettan Vlcona waldacunnast, eli tuodan sisälle ia tapetan ey ole rauhattoman miehen Emända rickonut hänen tauarans.

XXXII. Cuinga Rauhatoin machta jällens rauhan saada, ia jos hän Cuole ennen quin Rauhan saapi.

XXXIII. Cuinga Rauhattoman miehen maan saaman cansa pitä tehtämän, ia peri- pynden, nin cauuan quin hän rauhatoin on, ia jälken hänen Cuolemans.

XXXIIII. Pakene Rauhatoin mies ia ey täydy maanpällist maxa hänen welcojans, quinga sijttä pitä hänen maans aruattaman.

XXXV. Jos se fangitan tuoresta työstä joca wala sackot rickopi quinga silloin pitä hänen ylitzens ojkeuden sanottaman.

XXXVI. Ey mahda waimo eli taidamatoin lapsi wala sacko rickoa.

XXXVII. Rauhan Rijkoist Pelloill ia Nijtull Sykysyll ia kiuajlle

XXXVIII. Jos mies tapetan Rickomatoin, Caula Hackatan eli Hirtetän.

XXXIX. Jos jocu toisen kuohitze, Puchkaise sillmät Vlos lyo Hambaat leika koruat, Nenän eli kielen, quinga nämä pitä etzit- tämän eli ojettaman.

XL. Se quin Ryöfuä toiselda 1/2 markan osan eli Hinnan, mistatcan päänsä

XLI. Jos mies wähemmän Ryöfuä quin puoli marka.

XLII. Metzä warkaist eli Meri Röfuärist

XLIII. Jos jocu otta Hedellmän toisen Pwtarhast lukitust wäkiwal- lall, ia teke Jsännän wahingon pällisexi.

XLIIII. Jos jocu Cutzu miehen eli Pallcka toisen tekemän paha.

Wala sackoin Caari. 53r Jos iocu yllyttä iongun Cocohon, ia teke wahingon Hänen päällens, Hänen perehens, eli Hänen wierans päälle. I. pääcappale.

Yllyttä mies toisen Cartanohon nin mielin, että hän tachto talonpoian eli jongun hänen Pereheistäns, eli sen joca hänen cartanoss- sans on, eli hänen wierahans, taika sen joca hänen Cartanossans on ahdistoxes paennut, wahingon tächden. cosha hän kartanon tule teke wahingon, tappa, lyöpi, täudet Hauuat, eli lyo luun rickj, sinisexi eli wiheräise- xi, caicki quin sinä seuras ouat ia kimbussa ne ouat rickonet wala sackon.

Jos mies teke wahingon sen päälle joca pakene ahdistoxes toisen miehen Cartanohon. II. pääcappale.

Pakene mies toisen Cartanon Vihamiehens edellä, ia se quin taka aja, lasketta eli pistä jällken, nin että hän sittä cuole eli saa täyden Hauuan, eli sinisen, Jos se sattu hänen sitta quin hän tulj oman Tomtins sisälle eli Cartanon Cunga hän pakene apu etzimän, nin on se ia caicki quin hänen cansans olit rijckonet wala sackon.

Missä Huones eli cussa miehen Coto rauhan pita oleman. III. pääcappale.

Nin palio quin talonpoica on sisälle ottanut Huonens ia tomtins can- sa, jossa hän päälle asu, sinä tule hänen olla koto rauhan ia caikille hänen omillans. 1. Nyt seiso Sauna Vlcona cartanost paia, ychteinen Huone eli aitta. näissä Huoneissa tule miehen nautia sama koto rauha quin kartanossakin eli tomtissa, Se quin sinä teke hänellä wahingon, olcon walan sackon rickoa.

Jos Mies saa Wahingon ennen quin Cartanohon tule Johon hän pakene IIII. Pääcappale.

Nyt taita se Sattua sihen joca etehen juoxe, ennen quin se tule sen toi- sen tomtille joca pakene eli hänen Cartanohons. sinä ey ole wala sacko Rickottu.

yllyttä mies toisen Cartanohon Wahingon tehdäxens ia ey löydä eli saa sitä tehdä quin Hän tahtoj. V. pääcappale.

Nyt yllyttäuät hö miehen Cartanohon sisälle, ia wahingo tahdo tehdä ehkä ey höö sitä saa tehdä, maxacon 40. marka Cartanon menemisest eli warielcan Hejtäns 12. miehen walalla, ettej hö nin mielin mennet, että hö wahingon tahdoi tehdä, 1.§ nyt rickouat hö ouen, eli tuleuat hö päälle wedettyin Jousten cansa, Vlos wedettyin mieckain cansa, eli muilla sencaltaisilla odilla, ia etziuät nijden jälken jolla hö wahingot tach- touat tehdä, miehen Cartanos, ehkej hö quitengan wahingot tie, maxacon

Wala sackoin Caari. 53v

nin quin ennen sanottu eli kirioitettu on, ia ey mahda ychtän warielusta sada, ios kihlacunnan Nimitös nin tunnusta.

Jos see saa Wahingon joca yllytöxen teki toisen cartanohon. VI. pääcappale.

Nyt taitan se mies quin miehen Cartanon tayttä Hauoitetta eli tapetta elj saa weristöxen sentähden että hän yllyttä miehen Cotohon. nin pitäkän omans mitä hän saapi. nyt taitauat ne jotca wallalle meneuät paeta, caiki se quin hö sauuat, Cartanons eli Tomtins sisälle pitäkän sen maxamat. 1. nyt ios hö tuleuat kimpuhun wäräiäs, ia Jalat langeuat eli kaatuat sisälli- selle puolella, ia pää Vlkoisella puolella, nijden quin yllpiästä tekeuät maatcan ilman maxotta,. langeuat jalat Vluos ia pää sisälle päin, olcan maxon alla sillä että sieldä pää langesi cussa Jalat seisoit.

Jos see joca yllytöxen teke, juoxe ulos Cartanostans, ia teke eli saapi sittä wahingon. VII. pääcappale.

Nyt taita se juosta ulos cartanostans jonga kartanon Hö ajauat ia tappa, lyöpi, ia Hacka sittä quin hö Vluos tulit hänen Cartanostans maxacon sittä maan lain jälken. saapi hän mös Haauat eli tapetan sittä quin hän tule Vluos Cartanostans, nin maxauat hö mös hanen maan lain jälken, se quin sen teke.

Jos miehet tuleuat ychten suosios, ia eriäuät rijdalla, ia toinen tule jällens otains ia asetens cansa. VIII. pääcappale.

Nyt löytäuät Miehet toisens kartanons suosiolla, ia eriäuät rijdalla sinä eij rickota wala sako, muutoin jos mene Cartanost Vlos wihoissans ia tule sittä jällens Odilla eli awun cansa, Hacka lyöpi eli tappa, nin on hän ia caickj quin händä seuraisit rickonet wala sackon.

Jos mies Costa Souuitun ia maxetun Syyn ylitze. IX. pääcappale.

Nyt Costtä mies etzittyä asia ia maxettua, nin on Hän rickonut wala sackost, nin pitä sen nimitöxen tietämän, jos muuta syytä tulis sillä wäljllä taicka ey.

Jos mies Costa ylitze luatun sakon eli tagatun eli cosha jotakin on sakosta maxettu. X. pääcappale.

Ey mahda mös yxikän costa ulos luatun sackoin ylitze ia tagattun, muu- toin että hän ricko wala sackon, ios on sacko luatu ia eij tagattu, taika jos nin on edella Määrätty sakot maxetta. jollej maxo anneta sen päiuän pääl- le, sittä machta hän costa, jos on sittä costa, ey ole hän silloin rickonut wa- la sacko, wan maxacon laillisen sakon, senjälken quin rikos on, nyt ios jotakin on maxettu sackosta, sittä eij mahda Costa, mutta Caiuata se Vlos quin takaperin seiso lailla, eli olcan rickonut wala sackon.

wala sackoin caari. 54r Costa mies toisen päälle ia toinen teke wahingon XI. pääcappale.

Ey mahda mies costa toisen päälle ia toinen on tehnyt wahing- on, ios hän Costa toiselle nin on hän rickonut wala sackon, sen pitä kihlacunnan nimitöxen tietämän, Jos se sama jollen Hän kosti tekj hänelle wahingon taicka toinen,. Jollej se sama tähnyt hänen päällens wahingot, nin pitä kihlacunnan nimitöxen sen tietämän, jos jocu muu este on tullut heidän waihellans, eli mixi hän kosti toisen päälle, nin on hän rickonut wala sackon syyn.

Jos mies otta wajmon Wäellä. XII. pääcappale

Otta mies Wajmon wäkiwallalla, ia Fangitan tuorelda työldä, tunnustacon 12. miestä. nin pitä kihlacunnan cochta andaman sanoman Capulan ylösleikata ia käräjän koota, ia duomitzeman hänen miekan ala, ia ey sitä edemmä sijrtämän, edespein,. Jos mies jocu otta Hänen edestäns lunastoxen jällens, maxacon 40 marka kuningan oma sackoa, ia lunas- toxen jällens, puolen ottacon wajmo ia puolen kuningas. nyt eij ole hän ilmej työstä otettu, soima wajmo sen hänelle, että hän on wäkiwallalla riet- tan tahdonsa eli Himonsa tehnyt, ia sano että Hän kihnusti hänen cansans, waan eij saanut paha tahtons tehdä, Jos sinä näky waate rewäistynä mieheldä, eli waimolda, ia sinisexi että wärisexi, taicka kwluis parku eli Awun huutu, sen pitä kihlacunnan nimitöxen tietä- män ia etzimän, jos hö sortauat hänen, olcan sittä rickonut wala sackon 1.§ Jos ottajs mies waimon wäellä, ia waimo tappais miehen sinä, ia tunnu- staisit 12. miestä, nin maka maxamata. 2.§ Otta mies wajmon wäellä ia pakene maalda sen cansa, ia hän sortan sihen lailla, eij tule hänen ikänäns rauha saada, ennen quin sen waimon auios mies Ruocoele hänen edestäns, jos se wajmo naittu on, taicka Hänen lähimäiset langot jos se waimo eij ole naijttu.

Jos mies istu toisen edes käräjätiellä eli kirko tiellä. XIII. pääcappale.

Nyt istu mies toisen edes Käräjä tiellä eli kirko tiellä, cosha hän tachto männä eli tulla, ia Tachto hänen tappa, Hauoita eli tur- mella, jos hän teke jongun nijstä, nin on hän rickonut wala sackon. nyt taida se tulla äcki wihast, sinä ey ole wala sacko rickottu, 1. nyt istu mies kirko tiellä eli käräjä tiellä, ia tahto wahingota tehdä ehkei hän saa sittä täuttä, wetä Jousen aua miekan eli weitzen, eli muun odan Händä wastan karkapi hänen päällens, aiapi händä taka kiuen eli Stangon canssa, maxacon 6. marka collmen jacohon maatcan se todistaialla jotca silloin läsnä olit ia 6. miehell käräjäs. Jos se henell soimatan warielcan 6. miehen walalla, eli maxacan quin sanottu on.

wala sackoin Caari. 54v

Hacka mies toisen waathen eli Odhan, lyckä eli Trampa kirko tiellä eli käräjä tiellä, ia eij tule weristöst nin warielcan 6. miehen walalla, eli maxacon ychdexen marka.

Jos Mies teke Wahingon käräjäs eli kirkos XIIII. Pääcappale.

Tappa mies toisen, Lyö eli Hacka Sijnisen eli Weri- sen, käräjäs Juurj eli kirkos, olcan silloin rickonut wala sackon, muutoin jos se tule tapaturmast, sillä että sinä tule Caick- ein rauha saadha.

Jos mies mene kirkost eli käräiäst Penningi oluelle. X.V. pääcappale.

Nyt aja mies Kirkost eli käräiäst ia tule Penningin oluellen, ennen quin hän Cotihins saapi eli mualla Jstuman cussa Hänen Vihamiehens hänen edessäns, tappauat, lyöuät eli Hackauat hänen, nin ey ole sinä rickonut wala sacko.

Carkoitta mies toisen laist Hänen Asiastans eli Cutzustans. XVI. pääcappale.

Nyt Carkotta mies toisen laista candestans, ia ey luö- tty, eikä tule sijnistä eli weristä, maxacon neliäkymmendä mar- ka collmen jacon, ia ey ole rickonut wala sacko, ia sen pitä kihlacunnan nimitös tietämän, quin Hän pakeni ahdistain eli omin tahdoin, eli hän Carkotti hänen Cutzutusta käräiästa, eli taisi muu wiehä heidän wälil- läns olla, ia ey käräjän Cutzusta. 1.§ nyt tule hänella rauha olla hänen Cotoans ia käräian, ia nin sieldä jällens Cotihins. Tappa mies hänen, Hauuoita eli lyö sinisen eli werisen tiellä, Cutzun mennes eli tulles, sentähden että hän Cutzuj hänen ia Canda hänen päällens, sinä on hän rickonut wala sackon.

Hacka Mies toiselda kädet ia Jalat wäkiwallalla XVII. pääcappale.

Nyt talutta mies toisen Stukin eli kiuen tyken ia Haecka häneldä kädet ia Jalat wäkiwallalla, nin on hän ia Caicki quin hända seuraisit rickonet wala sakon. nyt tule hänellä rucouxet joca tapetin eli Haauat say, taika hänen perillisens. Jos on se tullut äcki wihast Heidän waihellans, saapi jocu Heistä Haauat, Cuoleman sinisen eli Werisen, sijnä eij ole rickottu wala sacko.

Nyt costa mies sentähden että duomio annetan Hänen päällens. XVIII. pääcappale.

Nyt costa mies Sillen joca duomion Vlos andoj eli wastanotti tappa, lyö täudellisellä Hauoilla, Hacka sinisen eli werisen, eli

wala sackoin Caari. 55r

costa sille joca todisti händä wastan oikeuden edes, eli sentähden että hän omansa laillisesti warieldi lailla häneldä, nin on hän, ia caiki ne quin händä seurauat rickonet wala sackon, nin pitä sen kihlacunnan nimitöxen tietämän, ios hän kosti sen edest, eli tuli mw Wiehä heidän Waihellans.

Otta mies Kijni toisen Cartanostans, ia wiepi pois wäkiwallalla. XIX. pääcappale.

Nyt täuttä mies toisen miehen Cartanohon wäkiwallalla, nin wiepi hänen Cartanostans ulos, ehkej hän särie Huonehta eli tie wäritöst Cartanon sisäll, nin on Hän rickonut wala sackon. muutoin jos on kuningan duomio edell elj muutoin sen joilla kuningan duomio on, eli Jochdatta hänelle täudellisen warkauden, taika löytän todistoxell hänen Huonestans täyss warkaus, eli on rickonut Hengensän, eli muiden pahontekoin tehden, sencaldaisin eij tule koto rauha Nauttia.

Kätän miehen päälle warkauden syy elj muu syy, sidotan eli Pinatan ilman syytä. XX. pääcappale.

Nyt kiätän miehen päälle warkauden syy elj mitä ricoixia se taidajs olla, mies otetan, Niotan ia sidotan eli pijnatan, ennen quin lailla syyhyn sidotan ia eij ole jlmej kädestä löyty, ia ilman kuningan duomiota eli se jolla kuningan duomio on, se quin nin teke se on kuningan wala- sackon rickonut, ia eij oteta 40. marka quin muinen, sillä että joca miehen tule rauhan Cartanossans nauttia, ia eritäin omansa Hengensa päällen ia Ruumins

Mitä ne rickonet ouat quin wala sackon rickouat ia Heidän welgoi- stans, ey Hö ricko toisen penningit. XXI. pääcappale.

Se quin wala sackoin ricko, eli quinga palio Heitä on ynnä ia ychdes sewras cosca tyo tehdän, nin ouat hö Huckuttanet caickj mitä heillä on maanpäällä, paitzi maansama, ia tule Rauhatoinna olla ylitze caiken Ruodzin waldacunnan, 1.§ Heidän Jrdallisen Caluns pitä jaettaman Collmia, ia ottacon maan omistaja nijssä työ techtin ia wahingo, ychden osan, toisen kuningas, ia Colmannen kihlacunda, Cuiten- gin nin että heidän welgansa jotca hö ennen teit, quin hö Rauhatoma- xi tulit, ensin maxetan päälda Jacamattomast maanpäällisest, nin sittä syynsanojan oikeus senjälken quin etzitty on,. Jos eij täydy ta- uaratta Velcoja maxetta ia syynsanojan oikeutta, nin wähetän mo- lemmist nin markast quin markast, jos tauara on enämbj, käukän se colmen jacon quin ylitze juoxi quin ennen on sanottu. 2. ey mahda hö hukutta heidän lastens osa, jos heillä lapsia on, eikä mös heidän Emän- däns osa, eij mös Huoneita quin emännän Tomtin eli maan päälle seisouat.

wala sackoin Caari. 55v

Eikä mös yhdengän njden osa joiden osa Heidän saama on Heidän cansans, nin tule itzecungin sackons yxinäns maxa, ja eij mahda yxikän toisen osa hukutta.

Cuinga wala sackon syy tule tiedyttä, ia etzittä kihlacunnan pää- miehen ia kihlacunnan nimitöxen edes. XXII. pääcappale.

Cosha walat rikotan nin tule Syynsanojan sen tiedytta pitäjälle eli käräias, sinä cussa wahingo tehtin tajcka kuningalle quin ennengi on sanottu kuningan Caares. ia cosha se työ ne tiedytetty on, nin pitä kihlacunnan päämiehen sijnä kihlacunnas leickauttaman Capulan, ia Cocon Cutzuttaman kihlacunnan käräjän, nin machta se quin työn technyt on rauhan lupauxes tulla, ia männa en- disen siahans jällens. kihlacunnan nimitös samas kihlacunnas pitä ylösetzimän, ia tietämän mikä totuus on sijnä asias, ia löytän todistoxet, ne käukän nimitöxen etehen, ia wannocan itzecukin terweydens päälle, ia kihla- cunnan Päämies luettacon walan Heillä.

Kihlacunnan nimitöxen tule nijtä wariella eli sorta, ensin wala sackoist. XXIII. pääcappale.

Nyt tule kihlacunnan Päämiehen samas käräjäs elj toises sittä lähi- meises sen, jolley syy lasketa wariella eli sorta, nin wala sakoist ensin, jos hö warieleuat hänen wala sackoist, nin olcan sittä wapade jos syynsanoja aina canda päälle senjälkenquin syy andapi, meidän lakikirian jällken.

Cuinga ne pitä käräjäs ulos lugettaman, wannottaman ia Duomit- taman Rauhattomaxi ia Heidän päiuästäns. XXIIII. pääcappale.

Nyt sortauat Hö hänen wala sackon, nin pitä kihlacunnan päämiehen samas käräjäs eli lähimäises senjälken, Caiki ne ylös lukeman quin seu- ras ia matcas silloin cansa olit, cosha työ techtin, ia nin quin hän nimit- tänyt on, nin pitä kihlacunnan nimitöxen wannoman, caiki ne rauhat- tomaxi, ia kihlacunnan Päämies duomitcan. Nyt on heillä sijttä Cukauden päiuät sijttä päiuäst souindo pyytä quin työ tehty on, ia sopia syynsanojan cansa ios hö taitauat, kuningan maan omistajan elj kihlacunnan oikeuden Hemmennöxet. 1. sijrtä hän eli wiepi taua- rans sittä quin hän Syypäxi löytän, nin on Hän Cadottanut tauarans sen quin hän pois weti, ia rauhans myöskin.

Ricko jocu wala sackon lamboan päälle eli Huone Canniaisen. XXV. pääcappale.

Nyt on se Lamboa jonga Cotihin tullan taika on palkanut Huonet eli lainnan ottanut, saapi hän, eli jocu hänen perhestäns Hauuan eli Halun Suusaneli Punaisen eli tapetan, nin on Hänellä sama oikeus quin itze maan omistajalla paitzi talouden rijppausta.

wala sackoin Caari. 56r Jos jocu pakene Lamboan Cartanon Achdistoxes ia saapi cuoleman eli Hauuat. XXVI. pääcappale.

Nyt jos toinen mies quin lamboan Cartanohon wahingon päälle mänj saapi haawan eli Halun, taika tapetan, nin tule syynsanojalle molemmat sekä rauhan rucous että Haauain maxot, ia maan isändä ottacon collmannexet rijpotuxist.

Cosha Rauhatoman miehen tauara mahdetan rijpoita, eli jos hän mah- detan mistatan ennen quin Hänen päiuäns Vlcona ouat. XXVII. pääcap

Nyt ey pidä yhdengän miehen tauara rijpoittaman, ennen quin lakj rauhatomaxi tehty on, ey mahdetta mös händä tapetta ennen sitä päiuä quin hänell määrätin käräjäs, cosha hän rauhatomaxi Vannottin, muutoin jos hänen edestäns paastotan, ia maxacan quin muungin ricko- nen miehen edest, ia hänen Rwmins kirko aidan Haudattaman.

Se quin pitä, Rauitze, Huonesens otta eli Coria Rauhattoind miestä XXVIII. pääcappale.

Se quin pitä nitä ia rauitze Hejtä Attriae yhdell, sittä quin Heidän Cukaudens on Vlcona, maxacon colmet marka pitä enemmen ia ruokj maxacon 40. marka, nin Vsein quin hän lailla sidotan nihin asioihin, eli luchtican 12. miehen cansa etteij hän rauhatoinda miestä Holhonnut eli ruockinnut, taika etteij hän tietänyt, että hän rauhatoin olj.

Jos jocu pitä rauhatoindh miestä toisen wahingoxi. XXIX. pääcappale.

Se quin pitä Rauhatoinda miesta toisen miehen wahingoxi, olcan nin syypä quin rauhatoingin mies, jos hän jongun wahingon tekj maxacon rauhatoin mies ricoxens jälken, eij sitä wähemmä, sen pitä kihlacunnan Nimitöxen tietämän mikä sijnä on totuus.

Tapetan Rauhaton mies sittä quin Hänen päiuäns Vlcona ouat XXX. pääcappale.

Jos jocu Rauhatoin Mjes tapetan Syynandajalda eli joldakin muul- da, sisällä waldacunnas, sittä quin hän on rauhattomaxi wannotettu, ia hä- nen lailliset päiuät on edes joutunnet, maatcan maxamat sekä kirkon että kuningan puolest, muutoin jos hänell on rauha kuningalda laillisestj.

Jos Hän tapetan Vlcona waldacunnast, eli tuodan sisälle ia tapetan, ei ole rauhattoman miehen Emändä rickonnut hänen tauaratans XXXI. pääcappale.

Jos jocu on Rauhatomaxi aruattu waldacunnast, ia sittä Vlcona waldacunnast tapetan, taicka hän otetan Vlcona waldacunnast, ia

wala sackoin Caari. 56v

wäkiwallall tuodan jällens waldacunnan, ia sittä tapetan. nin pitä hänen edes sekä maxettaman että pastottaman, nin quin mungin rickomat- toman edest, ia hänen Rwmins kirkon aijtan haudattaman, sillä ey tule hänen Vsiammalla maalla rauhatoin olla, eli rauhans cadotta, mutta sillä maal- la cussa wahingo tehty on. Ey pitä mös wala sackoin edest emännän maata, taicka Huonehit quin hänen tomtins päälle seisouat rijpoittaman. sillä ettej meidän lais, naita mies waimon, Esiwanhembain maan päälle huonechten eli Caluden ia Toetten päälle, eijkä mös Vaijmo miehen mutta maanpäällisen. Ey pitä mös ychteist manderet rijpoittaman, ehkä se luetan ridallisexi Caluxi.

Cuinga Rauhatoin mahta jällens rauhan saada, ia jos Hän cuole ennen quin Hän rauhan saapi. XXXII. pääcappale.

Nyt tule Heidan rauhatoinna olla sihenastj quin se ruocoele Heidän edestäns jollen hö wahingon teit, eli Hänen perillisens, quin hö rucoeleuat heidän edestäns joillen hö wahingon teit, sittä machta kuningas heillä rauhan anda, nin pitä Heidän lunastaman 40. marka kuningan oma sacko. 1. Jos se cuole joca rauhatoin olj, ennen quin hän rauhan saa, maxacon sittä hänen pärillisens hänen tauarastans laillisen sackon, mikä se mies tappo eli Haauat, syynsanojalle kuningalle ia kihlacunnalle

Cuinga rauhattoman miehen Maan saaman cansa pitä tehtämän ia peri pinden, nin cauuan quin Hän rauhatoin on. XXXIII. pääcappale.

Rauhattoman maan Saamatto tule lakjcunnan miehen elj Kihlacun- nan päämiehen pitä eli otta, sillä tojmella, että heidän pitä paneman ychden ammatti miehen, jonga heidän edessäns pitä lukeman, ettej sitä Hin- nast ychdellengän mitän annettu. Van nijlle, iojlle hän totisesta welkapää olj ennen quin Hän rickoj rauhansa, mitä sen ylitze juoxe annettacon hänen sielunssa edest waiuaisill, taicka kirkon ia Clostarin, ia sihen asti quin rauhan saapi eli Cuolepi. Sittä quin hän Cuollut on, nin pitä hänen perillisens sen maan saaman.

Pakene Rauhatoin Mies, ia ey löydä maanpällist maxa Hänen welcojans, quinga sitä pitä hänen maans aruattaman. XXXIIII. pääcappale.

Nyt taita rauhatoin Mies waldacunnast paeta, se jolla nin wähä on maanpäällist, ettei se ulottu maxa hänen welcans, ia eij ole millä hänen ricoxens maxetan, ia hänell on maa saama waldacunnas, jollej hän tie Öön ia aiastajan sisellä sitä ajast quin Hän pakenij syynsa- nojan söuindo, nin että pitäis hänellä rauhan kuningaldh, nin pitä Caxitoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä miestä hänena maansa aruaman, ia ensin hänen welcans maxet-

taman

wala sackoin Caari. 57r

taman, ia syynsanoian oikeus ia mitä sijtä ylitze on käukän se ranille rauaxi, ia ottacon quin ennen on sanottu.

Jos se fangitan tuoresta työstä joca wala sackot Rickopi. quinga silloin pitä Hänen ylitzens oikeuden sanottaman. XXXV. pääcappale.

Nyt taita mies wala sackon rickoa, ia Fangitan tuorelda. työldä ennen quin öö ia päiuä ylitze käu, nin tule kihlacunnan päämiehen sanoma Capulan ylösleikata, ia käräjän cokon Cutzu samas kihlacunnas cussa wahingo tehty on, kihlacunnan nimitöxen tule tietä sitä totuden jos on mies tappo tehty sinä päällä yllytöxes, ia sen tunnusta kihla- cunnan nimitös. nin pitä kihlacunnan Päämiehen Hänen Miekan ala duomitzeman, ia caiki ne quin hänen cansans Fangitin, sijtä samast työs- tä, jos on hänelle Sininen eli weristös eli muu wijka, iosta walasackot maxetan, Mistatcon oikian kedens, ia jocainen quin cansa olit. Röwäyxestä maxetan quin edes Päin erojtetan, senjälken quin rikos anda, Ja wala sackon syy, ios hö mistauat Hengens taicka ey, nin tule heidän jrdainen tauarans ruoca rauixi tehtä, quin ennen sanottu.

Ey mahda wajmo eli taitamatoin lapsi wala sacko rickoa XXXVI. Pääcappale.

Ey mahda wajmo Walasackoa rickoa sillä ettej mahda Hän rauhatoin olla, ey mahda mös taitamatoin lapsi wala sackoa rickoa, ios sitä can- netan hänen päällens, nin pitä nimitöxen wannoman ettej hän ole. 15. aiastaica wanha, waan maxacon sen syyn iälken quin Hauuan syyn caares erojtetan.

Rauhan Ricjoist Pellol ia Nijtull sykysyll ia keuäll. XXXVII. pääcappale.

Nyt mene Mies toisen pellolle eli Nijtulle kewän eli sykysyn ia tappa. nin on se cahdes maxos quin hän tekj, Jsännän eli hänen Perehens päälle, ia se maka maxamat mitä hän saapi, joca toisen pellol menj. sama laki on sittä joca toisen carkotta oman saamans pääldä, nin toisen saaman päälle, ja teke sittä toisen saman päälle wahingo hänen päällens

Jos Mies tapetan Rickomatoin, Caula Hakatan eli hirte- tän. XXXVIII. pääcappale.

Nyt mistatan mies omansa tähden ilman ricoxet Caula, leikatan, Hirtetän eli Steilatan, se quin sen tekj, seisocan saman sencaldaisen oikeuden quin hän toiselle tekj.

Wala sackoin Caari. 57v Jos jocu toisen Kuohitze, Puhkaise sillmät Vlos, lyö Hambat, leickä Coruat, Nenän elj Kielen, quinga nämä pitä etzittämän ia ojet- taman. XXXIX. pääcappale.

Otta mies toisen ia kata wäkiwallal alans ia kuohitze hänen quin muungin Eläimen, Puhkaise silmän eli lyö Vlos Hambat suus- ta, taicka leika kielen pois, Nenän eli korwan Hacka poikj käten elj Jalan, eli molemmat, se quin nin teke, ia caiki quin cansa ouat, ouat rickonet wala sackon, ia cuka on syynsanoja elikä mikä se olis, Haawan kiwudh eli mwdt, nin tule Hänen perillistens, sekä rijpoitelemus että Hauuan sacko, ia rauhan rickomus, ia kennengä Huones se tehdän. Jos Hän kinnij saadan tuorelda työldä, nin on syyn sanoiall ia hänen Sugullens walda Händä käräjän wetä ia anda todista. sittä on syyn sanojall walda händä päästä ios Hän tachto eli otta Jsännän jäsennest ne samat quin hän mistasi, ioca wahingon nautitzi, eli Hängen häneldä otta, ia maatcan maxamat, Hänen tekonsa edest. 1. Nyt tule Odan wahingost heidän wälilläns, ia eij wäkiwallast quin nyt on sanottu, nin eij ole wala sacko rickottu, wan maxacon nin quin tachto hauan edest, nyt taitan miehelle sencaldainen syy soimatta, ia eij ole syy löytty, nin pitä kihla- cunnan nimitöxen, colmet kihlacunnan nimitöxest wahuat talonmiehet sijtä kihlacunnast cussa työ techtin ottaman, ne pitä hänen luchtiman eli sor- taman, jos hö hänen sortauat olcan sortu, jos hö hänen warieleuat olcan wapade.

Se quin Ryöwäri toiselda puoli marka, mistatcan päänsä XL. pääcappale.

Se quin Ryöwä toiselda täudellä wäkiwallalla maapäällist, eli mikä se taidais olla puolen markan Hinda eli enemmen jos hän Fangitan tuorelda työldä, nin pitä hänen käräiän wietä- män, ia annettaman kihlacunnan nimitöxen tunnusta, että hän täusi Ryöwä- ri on, jos hö nin tunnustauat, nin pitä hänen duomittaman käräjäs miekan ala, ios mös luchditan olcan wapade, ia se maxacon 40. marka joca hänen wäkiwallall ottj. soimatan se hänell ia eij ole pääldä löyty, maatcan se kihlacunnan nimitöxell, jos ne warieleuat Hänen, olcan wapade. sortauat ne Hänen olcan sortu neliäkymmenen markan sackon.

Jos mies Wähemmän Ryöwä quin puoli marka. XLI. pääcappale.

Ryöwä mies Collmen äurin osan eli enämmen ia wähemän puolda marka ios se etzitän hänelle täuden toimen cansa eli soijmatan Hänelle ia eij woy wariella itzens Cwden taloin miehellä, maxacon caxi kymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä marka. 1. Ryöwä hän Cahden äurin taika enemmä, ia wähem- män quin collmet äuriä, maxacon 6 marka eli luchtican itzens 6. miehen walalla,

wala sackoin Caari. 58r

Röwä hän ychden äurin, taicka enemmä, ia wähemmän quin caxi äuriä maxacon 3. marka eli luchtican itzens hän Collmandena, Ryöwä hän wä- hemmän quin 1. äurin, maxacon 6. äurij, eli warielcan Hänens itzen toisna, Caicki nijssä asiois eli etzicojs, maxetan, nin quin edellä sanottu on 3. jacon, ia syynsanojalle se iällens quin Ryöwätty on.

Metzä warkaist eli Merj Ryöwärist. XLII. pääcappale

Nyt maka mies Metzäs eli majas, taicka muissa paickois, ia ruo- paa Ryöwämän, ryöwä hän wähän eli palion, ia se tule tietäwäll, nin machta joca mies hänen ia caickj quin hänen cansans ouat, ilman syytä kinnj otta, ia käräjän wetä, sinä pitä 12. miestä nimitettämän kihlacunnast, cutca sen asian etziman pitä. löytän se että työ on illmej, nin pitä kihlacunnan Päämiehen caicki ne miekan ala duomitzeman, jotca cansa olit seuras ia laumas. Jolleij ole Jlmej muutta sojmatan nijlle, ia ouat sittä tul- let jocaisen swlla, nin pitä ne 12. miestä sen etzimän, sortauat ne Heidän, maxacon neliäkymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti enda marka jocainen 3. jacohon joca eij woy maxa, mistatcon pääns, luchditan höö, olcan syyttömät, nin ne quin Fangitin quin nekin joca Fangitzit 1. Jos mös löytän se että hö jongun murhannet maalle eli merellä ouat neissa assioissa pandacon sittä Steilin päälle, joca sencaldaisia miehia Huonesens otta, Hollhopi eli Coriapi tietens eli tahdollans olcan se nin Hyfuä quin nekin, sen caldaiset cutzutan Metzä warkaxi eli meri Röwärixi.

Jos jocu otta Hedellmän toisen Pwtarhast lukitust wäkiwallall, ia teke jsännän wahingon pällisexi. XLIIII. pääcappale.

Nyt mäne mies toisen Pwcartanon joca lukittu on, otta Omenj eli muuta hedellmätä wäellä, Jsända ia hänen perhens on edes ia tachtouat wariella, tule tapetus heidän waihellans, tapetän Jsändä itze eli hänen perehens, taika saauat Haauat, eli weriset, sinä on wala sackot rickotut, tapetan se quin päälle ylytti, saapi Haauat weriset, pitäkän caiki omans maxamat.

Jos jocu Cutzu miehen eli Palcka toisen tekemän paha. XLIIII. Pääcappale.

Se quin keske toisen Miehen eli palcka lyömän, tappa- man eli jongun pahan työn tekemän toisen miehen päälle, nin pitä hänen seisoman saman ojkeuden quin hän sen itze tehnyt olis.

Korkeinbain syiden caari.

Korkeinbain syiden Caari 58v

I. Murha jocu toisen quinga se pitä etzittämän ia rangaistet- taman.

II. Tappa Jsä eli Äiti lapssens tahdollāns eli lapsi Jsäns eli äitins.

III. Nyt taita se tapachtu tapaturmast.

IIII. jos jocu Illminen mista itze hänens.

V. jos jocu kihla eli omista toisen waimon nin Cauuan quin hänen endinen lailla otettu Emändäns eläpi, ia jos kihla toisen ia ey omista

VI. Jos jocu turmele toisen Welhoudell

VII. jos jocu murha poica puolens eli tytär puolens Perimisen tehden.

VIII. jos Jocu nosta sodan kuningast eli maan Herra wastan eli teke wäjymisen eli wäkiwallan hänen päällens.

IX. Jos jocu jochdata Jsänsä maalle wieran sodan taika kieldä kil- uen warin puolin hänen oikiata Herransa wastan.

X. Jos lamboa, Orja, Myllärj, Vshaldapi palluelia eli Emändä tappa hänen oikian Herransa ia Jsändänsä.

XI. Jos mies Canda Murha tulen toisen päälle.

XII. Cuinga tule sen Hänens luchtia jolla sencaltaisia syyita soimatan

XIII. käkiä jocu toista ia se saapi sitä wahingon jota käetän ia eij tiedä Custa.

XIIII. Sijtä joca Eleinden cansa Haureuta teke elj luondo cappal- den cansa.

XV. Jos jocu teke Nojtuxen toisen päälle quinga sen pitä etzittä- män ia tutkistelltaman.

Nämät asiat eij ole Rahalla maxettauat.

Corkeinbain syiden Caari. 59r Murha iocu toisen, quinga se pitä etsittämän ia rangaistettaman. I. pääcappale

Murha mies toisen eli Wajmo, eli cuka yxi toisen Murha- pi, ia Salanda pois, ia canda peiton ala, nin pitä miehen Steilattaman, ia waimo poltettaman, sen pitä kihlacunnan nimitöxen, sinä kihlacunnas cussa työ tehtin tietämän, sitä miehest totuden eli walhen, ia kihlacunnan Päämies tunnustacon walan, ia sijttä wannocan cukin terweydens päälle, nin quin Waloissa seiso, nin pitä caikis murhis tehtämän, ia caikis syissä joinen edest hengi otetan.

Tappa Jsä eli Äiti Lapsens, tahdollans eli lapsi Jsäns eli äitins. II. pääcappale.

Tappa Mies eli Waimo tachdollans, taicka murha Lapsens Pacanan eli Christityn, taicka Lapsi Jsänsä eli Äitinssä. eli Mies Waimons, taicka Waimo Miehens, cuka heistä sen tekis, nin pitä miehen Steilin päälle pandaman, ia Waimo poltettaman jos se caikille Jlmej on. nyt kellen sencaltainen asia soimatan, ia eij ole caikil- le Jlmej, nin pitä sen itzens warieleman, kihlacunnan nimitöxellä, quin ennen sanottu on. jos hän wariellan olcan wapade, ios hän sortan nin pitä miehen steilin päälle pandaman, ia Waimon poltettaman, ia se puoli quin Tappoi eli murhasi tahdollans pitä mistattaman sen cuollen perimisen, eij pidä hänen perillisens sitä ijancaikisest saaman, sillä ettej mahda yxikän toista periäxens tappa.

Nyt taita se tapachtu tapaturmast. III. pääcappale.

Nyt jos se on tapaturmast tullut, nin maxacon quin tappoin sackois erojtetan, kuningalle syynsanojalle ia kihlacunnalle, caxi- naisen sackon, ia ey Hukutta Hengi eli Perimista sen tapaturman edest. sen pitä kihlacunnan nimitös tietämän, jos se tachdoll eli tapa- turmast techtin.

Jos jocu Jhminen mistä itze Hänens. IIII. pääcappale.

Nyt taida nin nuriast tapachtua, että joku Jnhminen murha itzens millä muoto se tapachtua taidais, nin pitä Hänen cochta metzän Vietämän, ia tulella poltettaman, mutoin jos tietäuä on, että hän nin tahdottomast tulj ettei hän mitäkän waara tainut Carta nin machtta hän maahan Caiuetta, kirko ajdan wieren, ia cosha sencaldai- nen wahingo tapachtu, nin pitä kihlacunnan Päämiehen sanoma Capulan ylös- leickaman, ia kihlacunnan käräjän cocoman, kihlacunnan nimitöxen pitä sen syyn etzimän, ia andaman kihlacunnan duomion päälle, ia sen Cuolluen periliset ottacon Hänen periosans ia hänen saamans.

Corkeinbain syiden Caari. 59v Jos jocu kihla eli Omista toisen waimon, nin Cauan quin Hänen endinen lailla otettu Emändäns Eläpi, ia jos kihla toisen ia ey omista. V. pääcappale.

Hyliä mies Laillisest otetun Emändäns, ia kihla Hänellens toisen Emännän laillisest, makapi ia pitäpi sen nin cauuan quin se toinen Eläpi, jonga hän laillisesti Najnut on, ios se nin todexi löytän Jlmeisten ia Julki- sten todistaiain cansa, ia kirkon oikeuden, sen on Hukuttanut hengens, ia Vaimo samalla muoto, Jos hän sen tekis, Miehen pitä leikattaman, ia Vaimo Eläuänä maahan Caiuettaman. 1. Kichla mies mös töisen Emännän, nin cauuan quin toinen lailla Najtu Eläpi, ehkäi hän sitä ensingän pidäis, maxacon neliäkymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä marka, Neljän jacohon, Syynsanojan, kuningan, Pijspan ia kihlacunnan, maatcan se kihlacunnan nimitöxell, ios hän pitä Hänen taicka ey. Olcan sama lakj, jos Waimo naipi eli Huolepi toiselle miehelle.

Jos jocu turmele toisen Welhoudell. VI. pääcappale.

Jos Surmapi Mies miehen, elj Wajmo Wajmon Nojtudella, nin että se sitä Cuolepi, mistatcan Hengens sen työn edesth, miehen pitä steilin päälle pandaman ia Wajmo poldettaman ia sen pitä kihlacunnan nimitöxell todistettaman, quin ennengin sanottu ombj.

Jos jocu murha poica puolens eli Tytär puolens Perimisen tähden. VII. Pääcappale.

Jos Surmapi Mies eli Wajmo Lapsi puolens, itze tietens elj Wainosth. ia tachto nin omillen lapsillen Perimistä omista, olcon sama lakj Hengest, ia seisocan periosast, nin quin perimises Caari laissa sanotan.

Jos jocu nosta Sodan Kuningast eli Maan Seura wastan, eli tekö wäiymisen eli wäkiwallan Hänen päällens VIII. Pääcappale.

Se quin nosta Sodan Kuningast, eli Waldacunnan Herra wastan taicka wäiy seniälken, että hän tachto hänen fangita eli Tappa, taika teke jongun wäkiwallan työn eli wäryden, kirian, Neewoin, töy- den eli awun cansa, nin tule hänen mistata maansa ia hyfuydens ia Hengens ios hän fangitan Jlmeisesta työstä. 1.§ Nyt taidan hänelle se soimatta, ia eij ole Jlmeisestä työstä löyty se seisocan kuningan Nimitöxell, ia Vannocan itzecukin lästins päälle, nin quin Heidän walanssa sanotan, Jos hö hänen sortauat, nin on Hän cadottannut caicki quin ennen ouat sanotut, Jos ne hänen warieleuat olcan wapadettu.

Corkeinbain syiden Caari. 60r Jos jocu Jochdatta Jsänsä maalle Wieran Sodan, taicka Kieldä kiluen wärin puolin Hänen ojkiata Herrans wastan. IX. Pääcappale.

Nyt ios Mjes Jochdatta maalla jolla Hän syndynyt on wierahan sota wäen, taicka canda killuen wärin puolin oma herra wastan, ia turmele oman Jsänsä maancunnan, muutoin jos hän seurapi sitä, joca oikein on tullut walldacundan, nin ombj hän ia Caickj ne quin hänen Cansans olit rickonut hänen Hängens ia hywydens ijancaickisexi Crwnun omistoxexi. Nyt jos Jollengin soimatan sencaltainen syy, ia ey ole Jlmej, nin pitä kuningan nimitöxen Hänen sortaman eli luchtiman. Jos hän luchditan, olcan wapade Jos Hän sortan, mistatcan sekä Hängens että Hywydens, quin ennen jo on sanottu.

Jos Lamboa. Orja. Myllärj. Vskollinen pallueliä, eli Emändä tappa eli murha Hänen ojkian Herrans eli Jsändäns. X. Pääcappale.

Nyt jos Lamboa rickonut, Orja, Myllärj, Vshottapa palluelja, elj Jongun nijden Emändä, taicka ojkian Jsändäns elj Herrans, eli hänen Emändäns, ia se fangittaisin tuorelda työldä, nin pitä sen miehen eli Wajmon käräjän wietämän, ia siellä mies Steilin päälle duomittaman ia Wajmo poltettaman. sen Syypään maa, ia Jrdalisen ia Rahan pitä Colmia duomittaman, ottacon osan kuningas, toisen Syynsanoja, ia Collmannen kihlacunda, cussa työ tehtjn Cuitengin nijn että wero, Tingundi, Welka, ychteyden Penningit, ia last- en Penningit ensin pois Jaetan, 1.§ Jollen sencaltainen syy soimatan, Mie- helle eli Waimolle, ia ey tietäwästi pääldä otettu, nin luchtikan itzens ia kihlacunnan nimitöxell Cussa työ tehty on, ia kihlacunnan Päämies luettacan walan, ia sijttä wannocan itzecukin lestins quin laijssa seisopi ia rucoelcan Jumalan nin itzens auta, ia Pyhitöxet joilla hän pyhite- tän, ettej hän eli hänen Vajmons tappanut ikänäns Herransa eli Jsän- dänsä, ia sillä eij mahda hän hengens elj Hyfuytäns mistata, Jos hän luchditan olcan luhdittu, Jos hän sortan nin mistatcan caickj quin ennen on sanottu. 2. nyt sano se quin Tappoi sen tullen Hauaitzemat, ia ey tieton nin pitä Heidän perillisens Caxikertaisesta maxaman, ia ey hengiä otettaman, ia andaman kuningalle ia kihlacunnalle laillinen sacko, nin quin Tappo syissa eroitetan, ia ey Enämbätä, Tämän pitä kihlacunnan nimitöxen tietämän quin ennengin jo sanottu on, jos se tapaturmast eli tahdosta tehtin,.

Corkeinbain syiden Caari. 60v Jos Mies canda murha tulen toisen päälle. XI. pääcappale.

Nyt jocu Sytyttä tulen toisen miehen Huonesen ia tachto polta sekä kylän että asuaiset, polta ylös Huonen eli caxi, ia coko Cartanon eli kylän, saadan hän kinni puhuwaisella suulla, ia palauaisella kekälellä, nin pitä hänen sidottaman ia käräjän wiettämän. Sittä tule 12. miehen kihlakunnast, catzo ia etziä totuden sihen asiahan jos ne sen luchtiuat, nin maxacon neliäkymmendä marka, joca Syyttämän sitoj eli Niuoj, ia ey ole hänen rauhans rickonut eli hyfwyttäns. jos ne sortauat hänen, nin maxacon caickj mitä hänellä on sackoxi Collmia, otta- con ychden osan kuningas, toisen syynsanoja ia Collmannen kihlacunda, Ja quiten- gin maxettacon ensin wahingoliselle quin wahingon saanuth on, quinga palio se oli,. Jolldej enämbi löytä, nin tule sen ensin wahingons saada, quin wahingon nautitze, ia sen pitä liekis poltettaman, joca toiselle tulen sytytti.

Cuinga tule sen Hänens luchtia jolla sencaltaisia syitä soimatan. XII. Pääcappale.

Nyt kellen sencaltainen syy soimatan miehell elj Wajmoll, ia ey löytty : warielcan itzens kihlacunnan Cokouxen nimitöxell, jossa työ tehtin ia olcan sittä Syytöin, Sortan hän, nin maxacon jällens Caiken wahingon quin toinen saj, ia pällisexi neliäkymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä marka colmen Ja- con; Jollei hän woy sacko maxa ia wahingo jällens, Ensimeisten Cwden Cwkauden sisällä, senpäräst quin hän sackotettin. nin pitä rauhattoman oleman, ehkä cumbi se olis mies eli Wajmo, sihenasti quin hän on oikeuden tehnyt.

Käkjä jocu toista, ia se saapi wahingon jota käetän, ia ey tiedä custa. XIII. Pääcappale.

Nyt käke elj Vhka jocu miestä taicka hänen Hyfuyttäns, ia miehellä tule sittä wahingo tulesth, tappo, murha eli jocu muu, wahingollinen tapachdus ia eij ole tietäuä, custa wahingo tapachduj, nin Cutzutacon wapadest se wastaman joca käkeis, jos hänelle on todistaja sen päälle, maatcan se kihlacunnan nimitöxellä, Jos ne hänen ne warieleuat, olcan wapa- dhe, Jos ne hänen sortauat, olcan se sama lakj quin ennengin saanottin, sillä että nijtä on paha Vshoua, jotca muille pahon toiuottauat.

Sijtä joca Eläinden cansa Haureuta teke eli luondocappalden cansa. .XIIII. Pääcappale.

Jos Miehellä taj Jlkeys tapahduis että hän makais, Eläjmen elj jongun Järettömän luondocappalen canssa, ia saadaisin tuorelda työldä kinnj, eli todistaiallda

sortaisin

Corkeinbain syiden Caari. 61r

sortaisin, ia kihlacunnan nimitöxell, nin kihlacunnan Päämiehen tule duomita hänen Eläuänä maahan Caiuetta, sen saman Eläimen cansa, eli tulessa pol- detta, eij mahda ne maan päälle Elä, jos ne hänelle soimatan, ia ey ole Jlmej, se maatcan kihlacunnan nimitöxell, quin mutkin corkein sackoin asiat, jos ne hänen luchtiuat olcan wapade, sortauat ne hänen, nin pitä hänen Rautoin lyötämän, ia Pijspalda rijpin ottaman, ia pitämän hengēs

Jos jocu teke Nojtuxen toisen päälle, quinga sen pitä etzittämän. XV. pääcappale.

Nyt jos mies taicka wajmo tekepi Jongun pälle welhonsyyn, ia se tule- pi Jlmej ia löytyxi, nin pitä hänen Rautoin sidottaman ia käräjän wietämän, nin mös heidän welhoudens Heidän cansans, sen pitä 12. miestä tietämän, Jos hän sen welhouden tehnyt on taicka ey, Jos ne Heidän warieleuat olcan wapade sortauat ne heidän, nin olcan sortu 40. marka Collmen jacohon kuningan, syynsanojan ia kihlacunnan. 1.§ Jos sitä on jocu cuoleman saanut, jos sittä kaiuatan, sen tietkän 12. miestä, Jos ne hänen luchtiuat olcan syytöin, Jos ne Sollwaiseuat hänen, nin tu- le hänen tulessa poldetta, ia miehen steilatta, ia sen syyn maan- pällinen Jaetta, ia periliset ottacon heidän maans, Jos se soimatan jollengin ia ey woy wariella, itzens kihlacunnan nimitöxell, maxa- con nin quin Tappoin syissä Erojtetan.

Nämät Asiat ey ole Rahalla maxettauat. XVI. pääcappale.

Nämä syyt quin nyt on sanotut ouat sakottomat syyt, joist otetan sekä Hyfuys että Hengj. Jollen sencaldaiset syyt soimatan, ia eij ole Jlmej, nin warielcan heidäns, quin ennen on sanottu nin pitä mös Syypän Welgat maxettaman ensin Hängen hyfuydestäns ennen Jacoa, ia eij mahda mös ychdengän muiden Penningiä rickoa paitzi omans.

Tachto tapon Caari.

Tapoin Caari.61v Tachtoin tapoista.

I. Jos tapachtu Tappelus miesten waihella, ia toinen tappa toi- sens.

II. Jos se tappaia käsitetän tuorelda työldä, Öön ia päiuän siselle.

III. Jos Syynsanoia Tappa miehen tappaia paitzi duomion, Öön ia päiuän sisellä.

IIII. Jos miehen tappaia Tapetan Ota kädes, cosha jocu hänen estäpi.

V. Tapetan miehen tappaia, nin ettej Ota ole hänen kädessäns.

VI. Jos miehen tappaia Pakene kirkon eli Clostarin, quinga sitä pitä tekemän.

VII. Nyt ey tachto tappaia tulla työtäns wastaman.

VIII. Jollej miehen tappaia tachdo paeta, quinga hänen silloin pitä käsitettämän.

IX. Jos jocu tachto tappaian wariella, ia sijnä tapachtu jocu wahin- go.

X. Jos mies Ryöwä miehen tappaian niden kädest jotca hänen käsittänet ouat.

XI. Nyt otta jocu lunastoxen miehen tappaian edesth jos hän laillisesti käsittänyt on.

XII. Miehen tappaian päiuäst tulla kuningan tykö ia iällens pois, ia kuningas taida kiusata, jos hän tappoi tachdollans eli hä- dälläns, seniälken maxacon.

XIII. Cosha tappaia on maxanut Syynsanoialle, ia se rucoele hänen edestäns, nin tule kuningan hänelle rauhan anda.

XIIII. Kuningan ojkeudest ia kihlacunnan oikeudest, aian ia Rauhan kiriast tapois, ia jos miehen tappaia tapetan, sittä quin hänen rauhans on Vlosjoutunuth.

XV. Rymät työt, ia nijden kostesth.

XVI. Jos tappa mies wierald maalda miehen, ia pakene pois.

XVII. Joca pitä eli Rauitze Rauhatoinda miehen tappaia.

XVIII. Jos käsitetän miehen tappaia, ia kieldä mies Tapon.

XIX. Nyt warielcan se jollen mies tappo soimatan.

XX. Jos tappaia tule edestäns wastaman, quinga kihlacunnan nimitös sen asian pitä etzimän, ia syynsanojan sitoa toisen rikoxen, ia Caaulan syyhyn sen ionga hän tappoi.

XXI. Caulan Syiden sakoist.

tachton tapost 62r

XXII. Jos miehen tappaia Cuolepi, ennen quin miehen Hinda on Vlos- luettu, quinga sen pita Eroitettaman ia maxettaman.

XXIII. Cuinga sakon pitä maxettaman, Cuolluen Jsän ia äitin eli langon jällken.

XXIIII. Cuinga syynsanoian tule toista mies tappon sitoa Öön ia aiastaijan sisellä.

XXV. Jollej tunnusta mies tappoa yxikän, eikä woiteta ketäkän sihen aiastaian sisellä. nin maxacan kihlacunda sittö 40. marka.

XXVI. Cuinga Salatappo ia murhan raha pitä maxettaman.

XXVII. Luodois ia kareis tappoia, cussa ey löytä miehen tap- paia.

XXVIII. Jos Wajmo tappa miehen ia Käsitetän.

XXIX. Cuinga Wajmo pitä mies tappohon sidottaman, jollej händä fan- gita, ia että hänen pitä rauhattomaxi laskettaman.

XXX. Cuinga syynsanoian pitä tappaia fangitzeman, ia käräjän tuotaman.

XXXI. Jos tappa Pappi iongun muista miehistä.

XXXII. Jos Tappa Mw mies Pappin.

XXXIII. Jos tapetan jocu, ia ey ole syynsanoja maalla coska päälle Cando on.

XXXIIII. Cuinga miehen pitä tietämän tapon Souituxi ia maxetuxi, ja ios jocu tunnusta sen työn josta hengi pitä otettaman.

XXXV. Jos Jrtain mies tappa miehen.

XXXVI. Jos Jrtain mies teke aruen eli täuden Haauan, ia eij woy sacko maxa.

XXXVII. Jos Jrtain mies teke lockauxen, ia ey ole hänell colmet marka.

XXXVIII. Jos jocu wäjwyi toista wariois, ia mikä wälyminen on.

XXXIX. Jos mies tapetan Kuningan luan sisellä.

tachton tapost. 62v Jos tapachtu tappelus miesten waihella, ia toi- nen tappa toisens. I. Pääcappale.

Nyt tule rijta miesten waihella, Tappauat toinen toisens, silloin maka mies miestä wastan, ia pitä maxaman hei- dän perillisens, kuningan Sacko, Cahdexen aurtot, ia colmet toistakym- mendä marka, nin mös kihlacunnalle.

Jos se tappaia Käsitetän tuorelda työldä Öön ia päiuän sisällä. II. Pääcappale.

Tappa mies Miehen, ia käsitetän tuorelda työldä cochta Rwmin tyke- nä, taicka pakeneuaisillda Jalloillda, samana päiuänä ia Öönä, Jona hän työn tekj, nin andacon Hengen hengest, ia eij pitä hänellä oleman rauha paitzi kirkoss ia klostarissa,. Jos se löytän etta hän teki sen työn tahdollans, paitzi caikia Hengen hätä, se maat- can kihlacunnan nimitöxell jossa työ techtin, ennen quin hänen hengens otetan.

Jos Syynsanoia tappa miehen tappaia paitzi duomion Öön ia päiuän sisällä. III. Pääcappale.

Tule sen Miehen lähimäinen suku joca tapettu on Öön ia päiuän sisellä, ia tappa miehen tappaian sillä waihella ilman duomiota, nin maxacan hänen edestäns ia paastotcan nin quin muukin miehen tappaia, ia eij taruitze maalda pakeneman eikä Hängens mistaman, wan maxacon kuningalle 8. Aurton ia 13. marka ia samallmuoto kihlacunnalle.

Jos miehen tappaia tapetan, Otta kädes, cosha jocu hänen estäpi. IIII. Pääcappale.

Taita se nin olla että sen Cuolluen lähimäiset Perilliset eli sen joca tapetin, eli mw mies tahdois tappaian estä Jumalan tähden, taicka herran käskyllä, eli Herran Ammatti mies, ia miehen tappaia tapetan warielian käsin, nin etzitän hänen syyns Eläuän nin quin Cuolluengin ia duomitan ricoxens jällken, ia maat- can maxamat, ia ey maxeta hänen jällkens, eikä kuningan, Syynsanojan eli kihlacunnan.

Tapetan miehen tappaia, nin ettej ota ole hänen Kädessäns. V. Pääcappale.

Tapetan mies muulla taualla ilman warieluxet nin maxetan Hänen edestäns täusi sacko kuningan, Syynsanojan ia kihlacunnan, se maatcan Kihlacunnan Nimitöxell.

tachton tapost. 63r Jos Miehen Tappaia pakene Kirkon elj Klostarin. VI. Pääcappale.

Pakene miehen tappaia kirkon eli Klostarin, eli mualle, ia ey käsitetä samana päiuänä taicka Öönä, nin pitä kihlacunnan päämiehen cochta sanoma Capulan Vlosleikaman, ia käräjän cokon cutzu- ttaman, ia se quin työn tekj tulkan rauhassa wastaman, ia sieldä jäl- lens wapauxehens,. Jos hän tunnusta työxens, ia lailla sihen sortan nin tule hänen saada Cwkauden Päjuät männä kuningan tyke, ia 14. Öötä männä kuningan tykö pois, ia ey enämbä,. mutoin jos hän nautitze Kuningan armoja hänen Rauha kiriallens, se quin tyon teke hänen päällens, tämän sanotun rauhan sisellä, hän on rickonut wala- sackons.

Nyt ey tahto tappaia tulla työtäns wastaman. VII. pääcappale.

Nyt ey tahdo hän tulla wastaman samas käräjäs, nin on syynsanojan sama Wojma händä tappon sitoa, quin hän itze sihen tullut olis, ia eij pitä hänellä oleman päjuä, eli rauha, paitzi kirko eli Klostarit.

Jollej miehen tappaia tahto paeta, quinga hänen silloin pitä Käsitettämän. VIII. pääcappale.

Jos rauhatoin mies Jstu alallans, ia ey tahdo paeta, ia ey woy syynsanojat händä fangita, sanocan sittä kihlacunnan Päämiehel- le, ia kuningan Ammatti miehellä, ninen tule händä anda fangita syynsanoiden cansa.

Jos jocu tahto tappaian wariella, ja sijnä tapachtu jocu wahingo. IX. pääcappale.

Nyt taita Jotcut miehet miehen tappaia tahto wariella niden edest quin hänen fangita tachtouat eli itze hänen Cotonans eli mualla, sijnä olcan se cahdes maxos mitä ne tekeuät quin Wariella tachtouat, ia se caikj maxauat mitä hö saauat, mikä se on tappo eli hauat.

Jos mies Ryöwä miehen tappaian niden kädest jotca hänen käsittänet ouat. X. pääcappale.

Jos jocu Ryöwä miehen tappaian nildä jotca ouat Hänen Fanginnet elj käsittänet, se quin sen teke, hän on rickonut kuningan wala sackon.

Nyt otta jocu Lunastoxen miehen tappaian edest ios Hän laillisestj käsittänyt on. XI. pääcappale.

Nyt coscha Miehen Tappaia on laillisesti käsitetty, Se quin lunastoxen otta hänen edestäns, andacon kuningan lunastoxen, ia päälle 40. marka.

tachton tapost. 63v

Echkä cuka se olisikan Syynsanoja, nimitös mies, eli mitä miehiä se olla taidais,

Miehen tappaian päiuäst tulla Kuningan tykö ja jällens pois, ia Kuningas taida kiusata, ios hän tappoj tahdollans eli hädälläns, senjälk- en maxacon. XII. pääcappale

Nyt tule miehen tappaia Kuningan tyge eli sen etehen jolla kuningan duomio on Ruotzista, tunnusta työns, nin on hänellä päiuä tulla hänen tygens ia männä pois, quin ennengin sanottu on,. kuningan tule hänellen rauhan anda saman kihlacundan jossa työ tehtin ; ia sijnä samas kirias sen nimittä, jonga pitä tykenä oleman kuningan puoles- ta, että se syy toimelisesta etzitän, ia hänen cansans tule olla kihlacunnan päämiehen ia kihlacunnan nimitöxen, pitä sen asian hyfuästi etzimän. jos se löytän että hän teki sen tapon achdistettu, ia Juurj Hengen hädäs, nin tule nijden saamain panna sackon hänen päällens, nin quin hö sen Jumalan edes wastauans tietäuät ia heidhän kuningans edhes. ia etzimän sen Cuolluen ricoxen, millä syyllä hän achdisti sen tappaian itzens tappaman, ia miehen tappaia olcan wapadee kuningan sackost ia kihlacunnan. 1.§ Jos mös netaitauat ne ennen nimitetyt etziä täudellisen todistaiain canssa, että hän sen tapon ilman hädätä tekj, nin eij tule heidän syn- sanoiall maxon laskea, waan tappaia paetcon maalda, ia eij mahda saada ikänäns rauha ennen quin hän taritze lunastosta edestäns, ia andapi syynsa- noialle nin suuren maxon, iohonga hän taida tytyä.

Cosha Tappaia on maxanut Synsanojalle, ia se Rucoele Hänen edestäns nin tule kuningan Hänelle rauhan anda. XIII. Pääcappale.

Nyt cosha hän on maxanut ia synsanoja rucoile Hänen edestäns nin tule kuningan hänelle rauhan anda, eli hänen ammattimiehens, jolla se sencaltainen kuningan Valda on Hänell kuningan puolest rauhan andaman, ia maxaman senjälken kuningalle Cahdexen Aurto, ia 13. marka, ia kihlacunnalla mös nin palio, jollei hättä ia achdistos taida löytä, quin ennen on sanottu.

Kuningan oikeudest ia kihlacunnan ojkeudest, aian ia rauhan kiriast tapois ia jos miehen tappaja tapetan sittä quin hänen rauhans on Vlosjoutu- nuth. XIIII. pääcappale.

Ey tule kuningan oikeutta ylemmä Corgotta quin cahdexen aurtoa ia Colmettoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä marka nin samalla muoto kihlacunnan. 1.§ Päiuä kiria lunastetan kuningan Cantzelialda puolen markan. Rauha kiria ychden markan edesth. nämä Breiffuit pitä Ruotzixi kiriotettaman, ia caickj muut kiriat jotca annetan duomioin päälle. 2.§ Jollej hän saa rauha kuningalda, elj

tachton tapost. 64r

ey tachdo maxa, taicka paeta, ia hän tapetan sittä quin hänen määräpäiuäns ouat Vlcona, nin maatcan maxamatoin,. Ey tule hänen hyfuytäns rijpoilda, elj maanpäällist ey mös mwta, eij mös maxa sacko kuningan kihlacunnan taicka syynsanoian, mwtoin ios hän on Hejmonssa päälle tapon tehnyt, eli muita Rumia töitä ia Julmia sencaldaisita.

Rymät työt ia nijden kostosth. XV. pääcappale.

Nämä ouat Heimon tapot, Jos jocu tappa Jsäns elj äijtins, Pojans eli Tyttärens, weljens elj Sisarens, taicka Nuorucaisen, Nuoreman seitzemän Aiastaijgast, mutoin jos se tapaturmast tapachtu Taicka jocu tappa toisen walkamas, eli wedes ylitze Rauman, taicka toisen orjan Cuorman alla, nin että hän sijtä saa wighan,. Cuka sencaltaisen työn teke, quin nyt on sanottu, seisocan saman oikeudens quin ennen wala sackois ia Corkeinbais syis erojtettan, ia hän käsitetän, Jolldej hän käsitettä nin paetcan maalda, quin ennen sanottu on, ia saa sittä wähemmän armoa, jota wähembj hän ombj mahdollinen.

Jos Tappa mies wieralda maalda miehen, ia pakene pois. XVI. pääcappale.

Tappa mies wieralda maalda miehen omas waldacunnas, olcan sittä nin quin oman waldacunnan mies sen olis tehnyt, Jollej hän pakene waldacunnast, Pake- ne hän waldacunnast, maxetacon hänen syyns hänen kalustans Syynsanojalle kuningalle ja kihlacunnalle ios nin täytypi. Jos ey täydy täudellinen sacko ia maxo, puutucan sijs kuningan ia kihlacunnan, ia Syynsanoja ottacon hänen ojkeudens, Jos mös on tauara enämbj quin welka ia sacko, Seisocan Öön ia aiastajan, ia käukän sittä nin quin lakj eroitta muustakin Wierast tauarast.

Jos pitä elj rauitze rauhatoinda miehen tappoia. XVII. pääcappale.

Nyt jos jocu pitä Rauhatoinda miestä nin että hän ruocki händä ychdellä atrialla, eli Öön ylitze ia Huonen lämmindä anda, sijttä quin hän on rauhatomaxi tehty, ia hänen päiuäns on Vlcona, maxacon collmet marka, taicka warielcan 6. miehen walalla, etteij hän tiennyt händä rauhatomaxi. Se quin händä pitä eli rauitze edemmän quin nyt on sanottu, maxacon 40. marka col- men Jacohon, ia maatcan se kihlacunnan nimitöxell, jos se ombi tosi, maxacan nin mös Vsein neliäkymmendä marka, quin hän sihen lailla Vojtetan, että hän on hänen edemmä pitänyt elj Rauinnuth.

tachton tapost. 64v Jos käsitetän miehen tappaia ia kieldä mies Tapon. XVIII. Pääcappale.

Nyt käsittä mies toisen tapon tächden, Öön ia päiuän sisäl- lä sittä quin mies tappo techtin, ia waicka käräiän tachto mies tappon Händä sitoa, ia se toinen kieldä ettej hän ole sitä tehnyt. Nin pitä kihlakunnan Päämiehen heille 12. miestä nimittämän kihlacunnast, joita hö itze tachtouat, ne pitä sihen asian totuden tutkiman, nin quin hö tachtouat Jumalan edes wastata, ia heidän kunin- gans, Jos hän silloin Vlottualla oli, nin tachtoin, ia auttain, että se toinen Cuoleman saj eli ey,. Jos ne hänen sortauat, nin on sen Cuolluen perillisillä walda, händä miehen tappon sitoa, ia anda hänen ojkeudens tehdä quin ennen on sanottu, ia ey otta sacko hänen edestäns.

Nyt wariellan se jollen mies tappo soimatan. XIX. pääcappale.

Nyt wariellan se jollen Mies tappo soimatan, nin olcan hän wapadhe, ia se toinen maxacon 40. marka ioca syttömän wäkiwallall sitoi, Jos hän on mös Haauojs eli lyöty, nin maxacan quin Haauain sackois erojtetan. Jos mös hö ouat ottanut hänen omast Huonestans eli Cartanostans, eli toisen Huonest nin ouat hö rickonet wala sackon.

Jos tappaia tule edestäns wastaman ilman Fangitzemat, quinga kihlacunnan nimi tös sen asian pitä etzimän, ia syynsanojan sitoa toisen ricoxen ia Caulan- syhyn sen ionga hän tachtoj. XX. pääcappale.

Nyt on mies ilman fangitzemat tullut edestäns wastaman, ia sanopi itzens sisällä olleen sen tahdon ia työn canssa että se Cuoleman saj, taicka sanopi ettej hän sisälle ollut,. nin pitä kihlacunnan nimitöxen sen tietämän, quin hö molemmin puolin tachtouat, Jos hö jotain Vlottualla olit, ia tahdon canssa että hän cuoleman saj, eli ey, ia ne quin kihlacunnan erojtta, ettej hö Ottain saapuilla ollet ia sen mielen eli tachdon canssa että hän Cuolemän saj, ne olcan wapadet, ia sittä olcan sillä walda jollda se Cuollut pois tullut on, sitä sitoa miestappon jota hän tachto ia jocainen warielcan itzens 12. miehen walalla käräiässä, quin otain saapuilla olit, ia ey nimitöxen cauta erojtetut, Joca silloin Tappon sidotan, nin on hänen päiuä kuningan tygen männä ia sieldä jällens kiertä quin ennen on sanottu.

Caulan Syiden sackost. XXI. pääcappale.

Nyt on Hengen sacko ychdexen marka, Jos sortan mies Cuoleman ,warielcan itzens Cahden toistakymmenen miehen walalla, eli maxacon kwsi marka, syynsanojan oma sacko.

tachton tapost. 65r Jos miehen tappaia Cuolepi, ennen quin sacko on Vlosluattu, quinga sen pitä maxettaman. XXII. pääcappale.

Jos Cuole miehen tappaia ennen quin sacko on Vloswahuistettu, nin maxacon hänen perillisens hänen hyfuydestäns 40. marka collmen jacohon. Jos hö luchtiuat tapon, seisocan se kihlacunnan nimitöxell, Jos ne hänen luchtiuat olcan syytöin, Jos ne sortauat hänen, maxacon quin sanottu on. Jos mös se sacko on Vlos luattu, nin maxacon perilliset syynsanojalle nin quin luattu on, nin mös kuningan ia kihlacunnan Cochtullisen sackon, quin edes kirjoitettu on, 1. Jos hän Cuolepi sittä quin hänen päiuäns Vlcona on, ia ennen quin hän rauhan saanut on, taicka syynsanojalle sacko Vlos luattan, nin maxacan hänen perillisens hänen tauarastans Cahdexen aurtot ia colmettoistakymmendä marka, ia olcan wapade kuningan ia kihlakunnan sakosth.

Cuinga sackon pitä maxettaman Cuolluen, Jsän ia äitin, eli langon jällken. XXIII. Pääcappale.

Caickj quin maxettaman pitä Jsän töiden edest, quin hän on rickonut, elj äitin, taicka muiden sugusth, nin pitä maxettaman Velca sen Cuolluen osast, ia sacko jonga hän rickoj, mitä se taida olla maanpällinen eli maa, jollej ole maata eli maanpäällistä, olcan sittä perilliset wapadet sekä syynsanojan sackost, että kuningan ia kihla- cunnan, sillä etteij tule ychdengän toisen sacko maxa custa hän ey mitäkän ylös Canna elj rickonut ole.

Cuinga Syynsanojan tule toista miestappon sitoa, Öön ia Aja- stajan sisellä. XXIIII. pääcappale.

Cosha mies tahto toista mies tappon sitoa, nin on Hänellä wallda sitoa händä Öön ia aiastaian sisellä, seniälest quin tappo techtin Cosha hän waremmin eli Hiliammin, nyt ey taruitze hän sidotta miestappon Öön ia aijastajan sisellä, senjälken quin mies tappo tehtin, eij ole hänellä woima sittä händä miestappon saada, paitzi tätä syytä, jos jocu itzens tunnustapi, Jos se löytäsin.

Jollej tunnusta mies Tappo yxikän, eikä woitetta ketäkän sihen Öön ia aiastajan sisällä, maxacon kihlacunda sittä 40. marka XXV. pääcappale.

Nyt ey tunnusta yxikän mies tappoa, ia ey Voiteta yhtän sihen laillisesti Öön ia aiastajan sisellä, sittä quin työ techtin, nin on kihlacunda sackotettu neliänkymmenen markan, mutoin jos kihlacunda toi- sen tappaian taida etziä, se cutzutan sala tappo, nijstä neliästä kymmenes- tä markasta ottacon kuningas puolet, ia toisen puolen perlliset sen joca tapetin, Jos ne sisällä waldacunnan ouat, Jollej hö ole walda- cunnas, ia ey tule. . . . . . . . . . . . .

tachton tapost. 65v

kiria ia oikea tieto oikialda perilliseldä Öön ia aiastajan sisällä, sittä quin salatappo Vlos toimitettin quin ennen sanottu on. nin Jaetan ne Cahdexen aurton ia 13. markan nin quin perindo Caares seisopi wieras Periosasth.

Cuinga Salatappo ia murhan raha pitä maxettaman. XXVI. pääcappale.

Nyt annetan kihlacunnalle Murhasakon syy, nin pitä kihlacunnan nimitöxen sen tietämän, ios hän Cuoli taudisth, ia eij miehen kä- dhesth, taicka että perillinen annoj oikian tiedon käräjän Cocuxes, Öön ia aiastaijan sisellä, taicka hö wijsauat todisen tappaian totisill todistoxill. taicka hö ilmoitauat totisen tappai- jan, totisen tunnustaian cansa,. Jollej ole kihlakunnall näitä todistaj, quin nyt sanotut ouat, nin pitä sen kihlakunnan Murha sackon maxaman 40. marka. ottacon kuningas caxikymmendä marka, ia syynsanoja caxikymmendä marka, quin ennen on sanottu. 1.§ Tämän pitä mies lugun jälken Vlosmaxettaman, Jocajnen miehen puoli quin on 15. Vuotinen elj enämbi, Caiken edesth quin murha sacko maxetan, nin pitä maxettaman täusi murha sacko, ios hö murhalle Casuanet ouat, ia eij ole sijtä yxikän mies wapade. Jos taas jocu murha quin eij maxa murha sacko, quin olis Waim- mo, eli lapsi Nuorembj quin Vijesitoistakymmendä aiastaika, olcan se maxo puol- da wähembj. Nin tule kihlakunnan nimitöxen mies lugun nimittä, ja jocaisen tule murhasackon maxa quin sijnä nimitetän, Jos jocu on CouaCoruainen ia ey maxa, maxacon colmet äuriä. Jos on caicki kihlacunda kouacoruainen maxacon jocajnen murha sakon ia ricoxest colmet marka joca mies.

Luodojs ia okareis tappoja, cussa ey löytä miehen tappaia. XXVII. pääcappale.

Tapetan mies Luodojs elj okareis, ia kihlacunda löytä miehen tappaian Öön ia ajastaijan sisellä, taicka on Jlmej ia tietän että Vieran maan mies on sen tehnyt, nin olcan kihlakunda wapadhe. Jollej nin ole, maxacon kihlakunda jällens salatapon sackolla neliäkymmen- dä marka, ia eij enämbj quitengin että eij löytä enämbj Ruumita quin yxi ychdellä haaualla.

Jos wajmo tappa miehen ia käsitetän XXVIII. pääcappale.

Tappa wajmo Miehen, ia käsitetän tuoresta työstä eli Öön ia päiuän sisellä, nin pitä hänen käräjän wietämän todista ia duomita annettaman quin muungin miehen tappaian, nin olcan sittä syynsanojalle walda, ios hän tachto sackon otta, eli anda häneldh

tachton tapost. 66r

Caulan leikata, Jos otta syynsanoja maxon Häneldä, nin maxa- can mös kuningan Cahdexen aurtoa, ia 13. marka silla muoto mös kihlacunnalle.

Cuinga Vaimo pitä mies tappohon sidottaman, jollej händä fangita, ia että hänen pitä rauhatomaxi laskettaman. XXIX. pääcappale.

Jos ey käsitetä wajmo Öön ia päiuän sisällä, nin pitä hänen miehen tappon sidottaman käräjäs, nin quin muungin tappaian. ia maxacan syynsanojalle neliäkymmendä marka, kuningan cahdexen aurtot ia colmet toistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä marka, samallmuoto kihlakunnan. Ey mahdeta Vajmo Rauhatomaxi tehdä, ios hän Voipi sen tehdä. 1. Jollej hän woj sacko täuttä, nin olcan syynsanojalle walda, otta wähem- bi sackoa, taika hänen Hengens. Ja olcan rauhatoin Syynsanojan, kuningan ia kihlakunnan edes, quin muukin tappaia. Ja eij mahda yxikän sekoitetta quin händä rauitzeuat, eli asuat hänen cansans, muutoin jos händä jocu wariele cosha händä käsitetän. Jos hän wäriele händä, se on caiki cahdes maxos, quin warielia teke, ia se caicki ilman sakota quin warieliallen tehdän, quin ennengin sanottu on.

Cuinga Syynsanoja pitä tappaia Fangitzeman, ia käräjän tuotaman. XXX. pääcappale.

Cosha miehen tappaia laillisesti Käsitetän, cumbj se on Mies- elj Vaimo, nin pitä syynsanojan saattaman kuningan fougdin käsin, kuningan Fougdi pitä hänen kinni paneman, ia tächdellä pitämän, sihenasti quin käräjä on Coottu, ia hänen oikeudens tähden Fougdin pitä sen käräjän tuoman, ia siellä oikeuden etehen andaman, ia sittä syynsanojan sinä hänen syyhyn woitaman, ia duomita andaman, ia Böwelin pitä annettaman yxi marka Ruotzin raha, kihla- cunnan sacko raehoisth.

Jos Tappa Pappi Jongun muista miehistä. XXXI. Pääcappale

Tappa Pappi Jongun mwn miehen, sijnä Ottacan Pijspa kuningan sackon, ia sen Cuolluen perilliset syynsanoj- an oikeuden, ia duomio kirko kihlakunnan sackon.

Jos tappa Mw mies Papin. XXXII. Pääcappale.

Tappa mw mies Pappin nin ottakan kuningas oikeudens, ia sen Cuolluen perilliset heidän osans maxost, ia kihlakunnan oikeuden kirko, quin ennen sanottu on.

tachton tapost. 66v Jos tapetan jocu, ia ey ole syynsanoia Maalla cosha päälle cando on. XXXIII. pääcappale.

Nyt taitan muu mies eli Pappi tapetta, ia ey ole oikia syynsanoja maalla cosha se asia Caiuetan, Jos se tappo wariellan nijldä jotca päälle candauet, nin cauuan quin se pois on, hän tule sittä Cotihin ia Caiuapi maxon. olcan se warielldu nin hänelldä, quin nijldäkin jotca ensin päälle cannoit, ia mös caikildä nijldä, jotca sen päälle taitauat edes Pein puhua.

Cuinga miehen pitä tietämän tapon Souituxi ia maxetuxi, ia jos jocu tunnusta sen työn josta hengi pitä otettaman. XXXIIII. Pääcappale.

Nyt tachto mies tietä ios miehen tappo istuttu ia Duomittu, candapi syn- sanoja jälken sackon, kuningas eli kihlacunda, cuka se olis joca Canda jälken, nyt sano hän sen sackon maxetun oleuan, sen pitä caxitoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä miestä tietämän, jos hän syyn souittanut on elj ey. 1: Tule mies käräiän ia tunnusta syylisex sihen asian, ionga edest hänen tulisi cuoleman kärsiä, nin pitä sen 12. miestä tietämän, ios hän syylisen andoi itzens sihen asian, eli Ia mikä ikänäns asioita se on, quin hänen tule oikeudhen seisoa ia käypi miehen ey. Ne 12. miestä tule nimitös miehen nimittä, ia mikä ikänäns asiata se on quin hänen tule oikeuden seisoa, ia käupi miehen hengen päälle nin wannocan ne Caxitoistakymmendä, että hän sijtä työstä oikeuden seiso, ennen quin duomio hänelle saanotin.

Jos Jrtain mies tappa miehen. XXXV. pääcappale.

Tappa Jrdainen mies miehen, nin tule Hänen Käsitettä syynsanojalda, kuningan nimitösmieheldä ia kihlakunnan Päämieheldä Cussa hän löytän Vlcona kirkosth eli kirkon aidan sisälldä, tule hän käräjän Vietä, ia siellä häneldä Hengi pois duomitta, ia eij tule Pastot eli sacko wedettä hänen edestäns.

Jos Jrtain mies teke Aruen eli tauden Haauan ia ey woy sacko maxa. XXXVI. Pääcappale.

Nyt taita Jrdajnen mies Haauan muodon elj täuden Haauan tehdä, ia ey woy täuttä sackoa, nin pitä hänen käsitettämän quin sanottu on. Jollej tule se Cwkauden sisällä, quin laillisesti maxo taritze hänen edestäns, Viettä- kän sijttä käräjän, ia duomittacan käsi Hänelldä pois.

Jos Jrtain mies tekö Louckauxen, ia ey ole Hänell colme marcka. XXXVII. Pääcappale.

Taita Jouto Mies Lockauxen tehdä, ia ey woy Collme marka nin pitä hänen käsitettämän ia pidettämän Cwkausi, Jos eij sillä ajca maxeta hänen edestäns, Vietäkän sittä käräjän ia pistettäkän Weitzi

hänen

tachton tapost. 67r

hänen kätens läpitze, se on Jouto Mies jolla eij ole koto ia eij woij täuttä maxo ylöspitä.

Jos jocu wäjwyi toista warjois ia mikä wäiyminen on XXXVIII. Pääcappale.

Jos Wäiwy mies toista Huonen warios, weräjän wieres, luotoin warios eli weden nienulla taicka Vlcona Harjois, ia toinen tule ajain, käuden eli souten, ia se quin edellä istu, nouse ylös wäiy nosta odan eli tekö jongun wäryden sen päälle joca tuleua on, Jos se lange quin Wäiwyi, maatcan maxamat. mutoin jos hän tachto costa sitä cuol- lutta. Jos hän ojkia syynsanoja on, eli wartopi itze senjälken joca on duomittu rauhattomaxi, oikiassa laissa, maatcan sittä laillises maxos, neliäkymmendä marka, colmen jacon, Syynsanojall kuningalle ia kihlacunnalle. eij ole se maxo Corkeambj. Sillä että jocaisen tule nautia lakja ia ey Haauoja toinen toisens canssa. Jos se lange quin tyge tule, se maatcan Cahdes maxos, Cahdexenkymmendä marka, Jos se quin edellä istu tachto costa, quin ennen on sanottu, maxacan sijttä neliäkymmendä marka colmen jacon, ia ottacan täuden rijpin. 1. Nyt sano toinen Väiyminen ia toinen kielldä, tietkän sen kihlacunnan nimitös, mitä sinä on totuus, Ey machda wäiwyiä miehen cutzutta, mutta se quin edes istu nosta odan toista wastan, ia teke wahingota toiselle, quin wala- sackois erojtettan.

Jos mies tapetan Kuningan Luan sisällä. XXXIX. pääcappale.

Nyt käske kuningas Vlco Reysuhun, ia maka wachti oikias Säly- tyxes, ia kilpi on kaulas, tapetan sinä mies maatcan Cahdes maxos. Näistä Syistä quin on ylösluetut, pitä sillä muoto sekä maxettauat syyt että Hengen syyt nin sidottaman, quin nyt on sanottu nijssä tapois, 1: Nin tule caxinaiset maxot Jaetta, että syyn- sanoija otta neliäkymmendä marka, ia sijttä käukän Neliäkym- mendä marka Collmen Jacohon, Ottacon kuningas ychden osan toisen syynsanoja, Ja Collmannen kihlakunda.

Tapaturman tapost.

I. Erojtetan mikä tahdon teko on eli tapaturman. Ja jos jocu Vetä Veitzen eli mwn odan, tahdo wahingo tehdä ia ey saa.

II. Jos caxi Cuoleman Haauan saauat eli tuleuat yhdest lyömisest, quinga sen pitä etzittämän nimitöxen cansa ia walain, ia että kuningan Nimitös mies ia Syynsanoja tykenä olit.

III. Jos mies lasketta eli syöxä iotacuta cachden, ia osa Jhminen edes olla.

IIII. Jos jocu saapi wahingon wiritöxesth metzässä, quinga ne Cwloittaman ia tiedyttämän pitä.

V. Jos caxi Hackauat puita, eli wierettäuät kiuiä, ia Cuoleuat molemmin eli toinen.

VI. Lange jocu Caiuohon eli Sildan, ia Cuolepi sijttä.

VII. Kääppä eli kipiä mies puuhun omin tachdoin käskein eli rucoillen, ia lange eli putua Cuoliaxi.

VIII. Lange mies Puusta ia se quin alla seiso saapi wahingon sijtä.

IX. Lange Huone miehen päälle.

X. Lange Cuorma miehen päälle

XI. Tappa Voimatoin miehen tachdollans

XII. Tappa Vojmatoin miehen tapaturmast.

XIII. Cuinga se Voimatoin pitä Tappohon sidottaman.

XIIII. Jos waimo tapetan Tapaturmast, se quin sanotan raskas oleuan.

XV. Jos ne quin Willis ouat tekeuät miestapon eli Mwn wahingon ia quinga Cwloittettaman pitä, että hö ouat mielettömät,

XVI. Tappa Jsä elj äiti lapssens Tapaturmasth.

XVII. Tappa Eläin eli peto Jhmisen eli lindu, iotca Coton Casuatetan.

tapaturman tapost. 68r Mikä tahdon teko on eli tapaturman, ia jos jocu vetä veitzen eli mwn ohdan, tahdo wahingo tehdä. ia ey saa. 1. pääcappale.

Se quin Miekan eli Weitzen wetä, Jousen eli mwn odan toista wastan ilman achdistoxeta ia Hä- dätä, Hacka Ambu eli pistä hänen puolens, ia sat- tu toisen, mitä sitä tapachtu tappo eli Haaua eij pitä ikänäns edes tuleman tapaturman Vala eli sacko. 1.§ Nyt taita jo- cu hengen warast itzens wariella, eli tachto fangita sen miehen joca rauhatoin on, taicka muu joca lailla fangitta machdetan, lyöpi elj ambu händä, elj nijden cohden jotca hända wariella tachtouat, ia se sattu miehen se mahdetan tapaturmaxi luetta, ios hän tapaturman walan 12. miehen cansa täuttä taida. Nin eij mahda enämbj quin yxi Harua eli Nuolj ychden miehen päälle tapaturmaxi luetta. 2. Jos jocu Vetä Veitzen eli Miecan toista wastan eli Joutzen ia tahto wahingo tehdä, ehkej hän saa, maxacon collmet marka collmen Jacon. Jos se tapachtu kirkon tiellä eli käräjän tiellä, maxacan nin quin erojtetan walasakois. maatcan caiki nämät asiat todistoxilla quin läsnä olit ia kihlakunnan nimitöxellä.

Jos caxi Cuoleman Haauan saauat eli tuleuat yhdest lyömisest, quinga sen pitä etzittämän nimitöxen cansa ia walain, ia että kuningan nimitösmies, ia syynsanoja tykenä olit. II. pääcappale.

Nyt taidha ychdest lyömisest tapaturman enämbi Haauoja tapachtua, joista Cuolema tule, sen pitä caxitoistakymmendä miestä samast kihlacunnast tietämän, jos jocu läsnä oli, Catzomas, ia Vannocan cukin terweydens päälle, jos se oli tapaturman, elj ey. Jos se oli Tapaturm- an, maxacon caxikymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti endä marka tapaturman sackoa, Syynsanojan erinomainen sacko. sen walan pitä lähimäises käräjäs käutämän senjällken. Ja kuningan nimitös mies ia syynsanoja andacon sillen joca tapon tekj, cahden Vachuan talonpoijan canssa sanotta. Saauat hö sen Cutzun ia eij tule jlman estetä, nin käukän se walans kihlacunnan Päämiehen edes elj hänen duomarins. Ja pangan cochta edes taicka wahuistacon syynsanojall caxikymmendä marka ja olcan wapade kuningalda ia kihlakunnalda. Jos eij Ole kuningan nimitös miehelle ia syynsanojalle näin sana tehty. seisocan sittä lä- himäisen käräjän, sihenasti että syynsanoja ia nimitösmies saauat laillisen sanan, ia käukän sillojn ios ne ouat saapuilla eli ey. Ja cussa ikänäns mies taritze itziäns tapaturman walalla ia sakolle, ia hän sortan walalda, nin silloin olcan tapaturma.

tapaturman tapost. 68v Jos mies lasketta eli syöxä iotacuta cahden, ia osa Jhminen edes olla. III. pääcappale.

Ambu mies Eläindä cochten, taicka maalja, Joutzell eli Spiutill, eli Heittä kiuell, Stangolla taicka Veitzellä, eli muul- la mikä se olis, iosta wahingo tapachtu, nin osa Jhminen edes olla, ia saapi cuoleman Haauan, Jos hän taida tapaturman walan täuttä 12. miehen walan canssa, maxacon 20. marka Syynsanojan oma sackoa. Jos hän sortan walallda, luetacon tachto tapoxi, ia ey tapaturman.

Jos jocu saapi wahingon wiritöxest metsässä, quinga ne Cwloittaman ia tiedyttämän pitä. IIII. pääcappale.

Teke Mies wiritoxen metzän, SPiuthil, Nuorall eli Kindurille, eli hiruen haudan, eli muita petoin pyydyxi, nin pitä hänen sen Cwloittaman ychtä Sunnuntain päiuä ennen quin hän wiritöxen teke, pitäin kirkon tykenä, cuhunga hän nijtä tahto, ia cahden sunnuntain päiuän sittä quin ne tehdyt ouat, ia tiedytta cussa ne makauat, Jos jocu nijstä cuoleman saapi Cuuloit- tamat. maxacon sacko neliäkymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti endä marka. Sano toinen Cwloitetuxi, ia toinen ey, sen tietkän 12. miestä pitäiäst, cosha on laillisesti cwloitettu ia sijttä tapachtu nijstä cuolema, olcan sacko ychdexen marka.

Jos caxi Hackauat puita, elj wierettäuät kiuiä, ia cuoleuat molemmin elj toinen. V. pääcappale.

Nyt Hackauat caxi ychtä Puuta eli wierettäuät kiuiä, tuleuat molemmin wa- hingon, maatcan sittä molemmin maxamat, saapi toinen wahingon. maxacan se quin jälken jäi sen cuolluen, puoli Viettä marka.

Lange jocu Caivohon elj Silldan, ia Cuolepi sittä. VI. Pääcappale.

On Kajuo Kyläs, nin pitä sen wisust pidettämän ia Koholla corgotettaman. lange mies sen sisellä, eli saapi Vahingon, maxacan kymmenen marka se jonga caiuo on oma nautitzeuat Vsiatt kaiuo kyläs, maxacan se ioca ey rakenna, ia eij se quin rakenda. 1. lange mies sildan ia saapi wahingon, maxacan nin quin raken- noxes etzitän. On Vsean sillda ychdes, maxacan ne jotca eij rakenna, ia eij ne quin rakendauat.

Kääppä eli kipiä mies Pwhun omin tahdoin, käskein elj rucoillen, ia langia eli putua Cuoliaxi. VII. pääcappale.

Kipiä mies Pwhun itze tahdoin, ios Hän putua ia Cuolepi se olcan maxamat. 1. Kääupi hän käskyn iällken, ia putua Cuoliaxi, maxetacan kymmenen marka. kipiä mies puhun Cutzun peräst, ia langepi Cuoliaxi, maxetacan 20. markan cansa, nyt sanouat sen Cuolluen perilliset, käskyn elj

tapaturman tapost. 69r

rucouxen tähden ylös männen Pwhun, ia toinen kieldä, luchtikan 12. miehen walalla, taicka maxacan quin ennen on sanottu.

Lange Mies Pwsta, ia se quin alla seiso saapi wahingon sittä. VIII. pääcappale.

Putua Mies Pwsta mahan, ia se saapi se wahingon joca alla seiso, olcan maxamat.

Lange Huone miehen Päälle IX. pääcappale.

Putua Huone miehen päälle, elj muu miehen Calu, ia saapi Cuoleman, olcan puoli Viettä marka maxoa.

Lange Cuorma miehen päälle. X. pääcappale.

Lange cuorma miehen päälle, olcan maxamatoin, ehkä mikä Cuorma se olis.

Tappa Voimatoin lapsi miehen tachdollans. XI. pääcappale.

Nyt taita Wojmatoin lapsi wanhembj 7. Vuotta, ia Nuorembj 15. Vuotta, miehen tappa tachdollans, olcan nin Voimattoman tachto teko, quin Voimmalisen miehen tapaturma tyo, maxacan se jällens cahdenkymmenen markan cansa, nijstä 20. markasta, Ottacon Syyn- sanoja neliätoistakymmendä marka. colmet marka kuningas, ia samall- muoto kihlacunda.

Tappa Voimatoin miehen tapaturmast. XII. pääcappale.

Tappa Voimatoin miehen tapaturmast, maxacan yhdexen mar- ka, ia ey kuningan eli kihlakunnan. 1. On hän seitzemän Vuotinen elj nuorembj. ia tappa tachdollans, maxacan puoli Viettä marka, Tappa hän tapaturmast, maxacan colmet marka, Syyn- sanojan oma sacko. tule sihen Haaua ia eij tappo. olcan Haaua tyhiässä.

Cuinga se Voimatoin pitä tappohon sidottaman. XIII. Pääcappale.

Wariellan Voimattoman tappo, siddotacon hän nin tappon quin muutkin miehet nyt sano toinen Voimattoman oleuan ia toinen ey. sen tietkän 12. miestä kihlacunnast. Ottacon puolen nimitöst cumbikin 1.§ Olcan Vajmo samas Lajs quin mieskin, tapaturman sackois, Jos hän tappa eli tapetan.

tapaturman tapost. 69v Jos wajmo tapetan tapaturmast, se quin sanotan raskas oleuan. XIIII. pääcappale.

Nyt taitan Vaimo tapaturmast tapetta, ia sanotan oleuan Laps- en cansa. nin tietkän sen lapsen lähimäinen perillinen tunnustosten canssa, Cachden kunniallisten Vaimon canssa, ia cahdentoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti enen miehen walalla että se lapsen cansa olj, ia sijttä lisätän hänen maxostans Puoli Videttä marka.

Jos ne quin willis ouat tekeuät mies tapon elj mwn wahingon, ia quinga Cwloittaman pitä, että hö ouat mielettömät. XV. pääcappale.

Nyt tule mies elj Vaimo mielettömäxi, nin pitä Hänen Lähimäisen langons, sitä pikemmin quin hö sen tietä saauat, Cwloittaman sen Naburillens ia Pitäjän miehille, ia sijttä tämän kijnnj panna, jos hö woiuat hänen käsittä, 1.§ Taita se mies eli Vaimo Vlos fangiuxest tulla, ia tappa miehen, eli polta kylän, maatcan se kylä tapatur- man sackost. 9. marka. Ey ole se maxo swrembj, ehkä sinä palais sekä kylä että Talonpoica, taita hän miehen elj Vaimon tappa, maatcan caickj tapaturman sackost, 9. marka. Nin pitä hänen Peril- lisens sekä Ottaman että andaman hänen edestäns. Jollej ole luna- stoxen tunnustoxia, olcan sittä Heidän tekons tachtoin töissä. ia niden sacko tulepo Cwlojtta puolda enämbj. 2. Ja missä se mieletoin tekepi, ios hänen perillisens sen tietä, että hän mielettömäxi tulj, Jos mös se mieletöin saapi Haauan, elj mwn wirhin, olcan puolda wähembj sacko.

Tappa Jsä elj Äiti Lapsens tapaturmast. XVI. pääcappale.

Tappa Jsä elj Äitj Lapsen tapaturmast, Jos ne Elä- uät molemmat, canda toinen sen päälle joca tappoi nin täutäkän tapaturman walan ia sackon, ia älkän sitä yxikän edemmä tut- ketco, taicka lakin eli sackon. Jollej Cumbikan toisens pääle Canna. olcan sittä wapade, että walast sekä sackosth.

Tappa Eläin eli Peto Jhmisen, eli Lindu jotca Cotona Casuatetan. XVII. pääcappale.

Tappa Eläin miehen, härkä, Carju, Cauris, Heuoinen, Coira elj mikä se olis Eläimisth. maxacan sen edest ychdexen marka. se quin Eläin on oma. 1.§ Roekj mies Petoa Cotona eli lindua, taita- uat ne wahingon tehdä, olcan niden quin muidengin Eläinden caikes asiois nyt ios se kieldä jonga Eläin on oma, nin sitocan sen Cuollen perilliset hänen sihen, cahden tunnustaian cansa, ia 12. miehen walalla.

tachton Hauoist.

Hauoin Caari70r tachton Haauoist

I. Cuinga miehen pitä toisen Haaua sackon sitoman.

II. Nyt tehdän molemmat ynnä Haauat ia wäkiwalda.

III. Jos hacka mies toista tapelles, täusil Haauoil, Nenän eli koruan pois, ia Silmän Vlos.

IIII. Hacka mies toiselda pois Sormen, eli Jalgan.

V. Hacka mies warpan toiselda.

VI. Hacka mies eli pistä toisen täuden haauan, ia ey tule liuscahdost.

VII. Hacka mies toista selkän, käsiwarten eli Contisen, nin että hän tule rajaricoxi eli rjuinomaxi.

VIII. Hacka mies eli lyöpi toista käden päälle, nin että sormet käyristyuät.

IX. Cuinga Vlos lyödyt Hambat pitä maxettaman, ia quinga maxetta- man pitä ia jaettaman cussa molemmat tuleuat Haauan ychen sacko, ia Riwin oma sacko.

X. Lihahaauoist, louckamisest ia pienemmist Haauoisth.

XI. Cuinga Haauat pitä Cadzottaman, ia maxettaman cussa rijta tule nijstä.

XII. Hackatan mies nin ia Hosutan, ettej hän woy käräjän tulla eli kirkon, andaman catzoa wahingo- tans.

XIII. Lyöpi miest toista korua pwstill, stangon eli kiuen cansa.

XIIII. Nyt ychteyndeuät miehet Vihas, ia toinen tapetan, toinen saapi haauat.

XV. Olcan Vajmo nin Hyfuä Haafua sackois quin mieskin, Jolldejka hän saa Cuollutta lasta.

XVI. Cuinga pitä sitä haauoittua Varojman öön ia aiastajan, ia edemmä jos nin tarue anopi.

XVII. Tappa mies toisen eli Haauoitta, Pelloll eli Nijtullä, kewäin ia Syykysyn.

XVIII. Cuinga Voimatoin lapsi machta maxa Haauan ia riuin omuden.

XIX. Nijstä miehistä quin lyöuät ia pahast meneuät Emändäns cansa

XX. Jos miehen Coira eli muu Eläin Hauojta toisen.

tachton Haauoist. 70v Cuinga miehen pitä toisen haaua sackon sitoman. 1. pääcappale.

Nyt tachto mies toisen Hauoille sitoa, nin sano se jonga päälle Cai- uatan, itzäns sisellä olluen, ia ey sillä tahdelle eli työllä että se toinen wahingon sai, taicka sano ettej hän siellä ollut nin pitä sen kihlacunnan nimitöxen tietämän, ne quin hö molemmat suosittauat ottaman, Jos hän otain saapuilla olj, tahdon elj työn cansa että se wahingon saj, olcan ne wapadet. Sittä olcan sillä walda joca wahingon sai, sitoa sitä Haauoin sackon iota hän tachto, Cwden miehen walan cansa käräjässä, iotca siellä olit, ia ey olleet paitzi Nimitöstä.

Nyt tehdän molemmat ynnä Haauat ia wäkiwalda. II. pääcappale.

Nyt tehdän ychdell miehell ychtahaua molemmat sekä Haauat että wäkiwalda sitocan sen molembihin cudhen miehen cansa, ia maxakan sittä erinäns Cummastakin.

Jos Hacka mies toista tapelles täusill Haauoill, Nenän pois eli koruan ia silmän Vlos. III. pääcappale.

Tuleuat miehett yhten Odissa wihan Perästä ia toinen hacka toisens täusillä Haauoilla pois nenän, Silmän Vluos, koruan päästä, Casuon eli kaulan, nin että hän tule riuin omaxi caiken ijäns, taicka Hacka pois käden eli Jalkan, Se quin nin teke, maxacan 12. marka syynsanojan riuin oman edest. Ja 20. marka colmen Jacohon Haaua sackoxi. 1.§ Hackatan mie- heldh caxi edelnimitetty Jäsendä, olcan sijttä sacko puolda enämbj, sekä riuinoma sacko että haauain sacko. maxacon neljä colmattakymmendä marka riuinoma sacko, ia 40. marka colmen Jaco- hon Haaua sacko. nyt taitan enämbj Jäsennitä hackatta quin caxi, quin nimitetyt ouat, olcan Jäsen nin Dyyris quin toinengin sekä Riuin omudes että Haauoin sackois.

Hacka mies toiselda pois Sormen eli Jalgan. IIII. pääcappale.

Hacka mies toiselda Peukalo Sormen eli Jalgan edest pöytä, ia olcan ychdexen marka riuin omast, ia caxitoistakymmendö mar- ka collmen Jacon Haaua sackost. Sillä, että Peukalo on puoli kettä, ia Canda puoli jalka,. hacka mies lähimäisen sormen

tachton Haauoist 71r

Peukalota, maxacan Cwsi marka riuinomast, ia ychdexen marka haaua sackoist. Pisin sormi olcan samahan maxon, se lähimäinen sackarj sormia, olcan colmet marka riuin omast, ia cwsi marka collmen Jaco- hon. Haaua sacko, Sackari sormi olcan samas maxos.

Hacka mies warpan toiselda. V. pääcappale.

Hakatan mieheldä waruas, olcan cukin nin tyyris Haaua- sackois, quin sormet, ia puolda Vähe maxo riuin omas.

Hacka mies elj pistä toisen täuden Haauan, ia ey tule Liuscahdost VI. Pääcappale.

Hackatan mies täusin Haauoin, nin ettej Liuskaus tule, hackatan eli pistetän canda miekalla, Veitzellä eli SPiutilla, eli millä se taida tapachtua, eli pistetän läpitze reiden taicka käsiwareden, eli mistä hän taitan läpitze pistettä eli lyödän päähän, käsiwarten eli Contihin, nin että lw jrdalle tule ja Vlos otetan, taicka Condit eli käsiwardet ricki hakatan eli lyödän nämä on täudet haauat, olcan sackoa 20. marka, sijnä ey seura riuin oma sacko.

Hacka mies toista selkän käsiwarten eli Contisen, nin että hän tule rajaricoxi ia riuinomaxi. VII. pääcappale.

Nyt Hakatan miehen Selkä, käsiwarsi eli Conti, nin että hän käyristy eli tule raja ricoxi, eli riuin omaxi, silloin olcan riuin oma sacko 6. marka. jollej hän tule raiaricoxi elj riuin omaxi sinä ey pidä riuin oma sacko seuraman.

Hacka mies toista eli lyöpi käden päälle, nin että sormet käyristyuät. etc. VIII. pääcappale.

Hakatan miehen käsi eli lyödän, nin että Peukalo Sormi käyristy eli herwottomaxi tule, maxacan collmet marka riuin omassa ia 12. äurj sen lähimäisen edest, ia Cwsi äurij sen pisemän sormen edest ia 3. äurij sen edest quin on lähimäjnen sackari sormia, ia 4 1/2. aurtot sackari sormen, ia Haauat maxetan seniälken quin ne ouat aruatut.

Cuinga Vluos löydyt Hambat pitä maxettaman, ia quinga maxettaman pitä ja jaettaman, cussa molemmat tulet ychten Haaua sacko ia riwin oma sacko. IX. pääcappale.

Lyödän miehen suusta Esi Hambat, elj muuta Hammast, Nel- iä cukin Vluos sialdans, nin on se täusi Jäsen, sinä on riuin oma sacko 12. marka. ia 20. marka haauan sacko. lyödän

tachton Haauoist. 71v

neliä hammast muita Vluos,. maxacan 6. marka riuin omast, ia caxitoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti enda marka haaua sacko colmen jacon. lyödän caxi Vluos, maxacan collmet marka riuin- omast, ia Cwsi marka haaua sackost. lyödan yxi Vluos, maxa- can 12. äurij riuin omast, Ja collmet marka Haauain sackost 1.§ Se quin molembin tule, sekä haaua sackon otta riuin omaxi. nin käukän Haaua- sackot collmen Jacon, ottacan ychden osan Syynsanoja, toisen kuning- as, ia collmannen kihlakunda, ia riuin oma sacko on Syynsanojan oma. Cussa riuin omat sackot pitä maxettaman liuskauxest, nin käuk- än riuin omat sackot Vluos Haauan sackoin cansa, cussa ey liuskausta tu- le, se seisocan Öön ia aiastaian, quin Öö ia aiastaica on Vluos nin pitä kihlacunnan Päämiehen nimittämän 6. miestä kihlacunnast, ne pitä Catzeleman, jos hän on käyritty eli riuin oma, Jos hänen tule riuin oman sackon saada elj ey.

Liha haauast, Louckamisest ia Pienemmist haauoist. X. Pääcappale.

Nyt Hakatan miehen Lihan haaua, eli lyödän täusi louckaus. maxakan sen edest Cwsi marka, ia Ottacan syynsanoja colmet marka, ia collmet marka käukän collmen jacon. Lyödän mies eli leikatan wähemillä Haauoilla quin nyt on sanottu, ia quitengin näky sininen eli werinen, maxacan collmet marka Collmen Jacon.

Cuinga haauat pitä cadzottaman ia maxettaman, cussa rijta tule nijstä XI. Pääcappale.

Sano toinen Vähemmän Haauoja oleuan ia toinen Enämmen,. nin pitä kihlacunnan Päämiehen 6. miestä nimittämän, aruaman ne haauat, ia andaman maxa nijden edest, quin Ne sanouat lajn ia oikeuden oleuan.

Hackatan mies nin ia Hosutan, ettej hän Voj käräjän tulla elj kirkon, andaman catzoa Vahingotans. XII. pääcappale.

Nyt taita Mies olla Hakattu ia Haauojtettu, nin ettej hän woy käräiän käudä eli kirkon, tulla Valittaman Vaiuans, ia Haauojans jlmoittaman, nin pitä kihlakunnan Päämiehen sanan saman, hänen pitä sillä 6. totuden miestä nimittämän, ne pitä sinne mänemän lähimeisen 14. Öön sisellä senjälken quin Vahingo tehtin, ia aruaman hänen haauans, ia sen edest andaman maxa, nin quin hö tachtouat heidän walans edes tarita, ia wahingo eli Haauat sanopi, cuka nijsta cudest jotca kihlakunnan Päämies laillisesti on nimittänyt, ey tahdo tulla, ia eij ole hänellä estettä, maxacan collmet marka colmen jacon. Ottacan syynsanoja ychden osan, toisen kuningas, ia Collmannen kihlakunda,. saapi kihlakunnan Päämies saman ia eij tahdo nimittä, maxacan Cwsi marka Collmen Jacon.

tachton Haauoist. 72r Lyopi mies toista Corua Pwstill, Stangon elj Kiuen cansa. XIII. Pääcappale.

Nyt Lyö mies toisen Sinisexi Stangoll, kiuell eli muulla, ia ey nägy haaua, jos se tiedystetän kirkon tykenä pitäjälle, eli mualla cocouxes taicka Jomalla, ia löydän 2. miehen todistos jotca läsnä olit ia pääldä näjt. maxacan collmet marka collmen jacon. Jollej hän saa cachden miehen tunnustosta, quin nyt on sanottu, ia ey näy haauoja, nin warielcan se itzens jollen syy soimatan, cwden miehen todistoxell, ia olcan wapade. ia sen walan pitä hänen käräjäs wannoman,. Cussa sininen lyötän, quin nyt on sanottu, ia eij näy haaua, senjälken ey mahda yxikän puhua, muita quin oikia syynsanoja.

Nyt ychteyndeuät miehet Vihas, ia toinen tapetan toinen saapi Haauat. XIIII. Pääcappale.

Nyt taitauat miehet ychten tulla wiha tappeluxen cansa, ia saapi toinen Cuoleman ia toinen haauan, sinä pitä sen Cuolluen maxettaman ia haaua on maxamat, Jos hö Eleuät molemmat, ia sais molemmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti in haauat toi- nen toiseldans, saa mies täuden haauan ia toinen Vähemmän Haauat, nin silloin maxacan cumbikin haauains jälken quin ne aruatan.

Olcan Vaimo nin Hyfuä Haaua sackois quin mieskin, Jolldejka hän saa Cuollutta lasta XV. pääcappale.

Nyt lyödän Vajmo täusin haauoin wähembin eli Enämbin, nin dyyris on Vajmon haaua sackois quin miehengin muutoin jos hän tule nin lyödyxi, että hän synnyttä Cuolluen lapsen, nin lisätän hänen maxons ychdexen marka, ia sihen eij ole osa miehen elj kuningan. 1. Haauoitta Vajmo miehen, maxacan nin täuden sackon quin mieskin, ia etzikän hänen Syynsanojan tyge, ia sacko maxetan Vajmon rahast ia ey miehen.

Cuinga pitä sitä haauojttua Varojman Öön ia aiastajan, ia edemmä jos nin tarue anopi. XVI. pääcappale.

Hakatan miehen Päähän Haaua, elj mikä haaua se taida olla, iosta mies Cuoleman machta saada, nin pitä sen joca Vahingon tekj nijstä haauoista warin ottaman nin cauuan quin öö ia aja- staica on edes joutunut, senjälken quin Vahingo tehtin ia ey edemmä, muutojn ios kihlacunnan nimitös Vanno käräjäs, ia tunnusta cukin terweyden pälle että se hänen kätensä tähden cuolj, paastotcan sittä quin muukin miehen- tappaia, ia maxacon senjälken quin syy on. 1.§ nyt haauoitta toinen miehen elj lyöpi, jos se tule quin sen tekj, ia souittu Syynsanojan kuningan ia kihlacunnan, ia syynsanoja anda hänelle sihen wastan

tachton Haauoist 72v

rauhan. Jos hän cuole sittä nijstä haauoista quin sackot ouat maxetut, ia ennen quin Öö ia aiastaica Vlcona on, sittä quin wahingo tehtin, nin eij mahda syynsanoja kosta, waan hänen pitä laillisen maxon Ottaman, ia olcan se ensin maxos quin hän on Vluosandanut, sijttä Caiuatcan sitä käräiäs eli lais quin puuttu, ia kuningas ia kihlacunda täuttäkän sihen quin hö on ylöscandaneet, ia sinä ey lisättä heidän sacko.

Tappa mies toisen eli Haauoitta Pellolla elj Nijtulla, Keuäin eli Sykysyn. XVII. pääcappale.

Nyt käypi mies eli aikopi toisen tyge sittä wastan, että hän tahdo wahingo tehdä, Jsännän eli hänen Perehens päälle, Pellolla eli Nijtulla, keuäin eli Syykysyn, tappa eli hacka, lyöpi Sinisen eli Punaisen, nin on se caickj maxamat quin se saapi, joca tulepi, ia se caickj cahdes maxas mjtä hän teke. 1. Nyt taita äkistä wiha tulla miesten waihell Pel- lolla eli Nijtulla Elon eli heinein aicana, nijn maxacan quin Haauain sackois erojtetan cukin wahingons jälken, ia ey rauhan ricoxest, sen pitä kihlacunnan nimitöxen tietämän, mikä sinä on totuus.

Cuinga Voimatoin lapsi machta mahta maxa Haauan ia riuin omuden. XVIII. pääcappale.

Nyt teke Vojmatoin lapsi täudet haauat Sinisen eli Punaisen, se quin wanhembi 7. Vuotta on, ia nourembj Vijttätoistakymmendä, maxacan 12. äurij riuinomast, Jos ne Vihasta ouat. Jos hän teke Vähemmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti än päälle tule quin Sinisys eli Punaisuen, maxakan colmet äurij. 1. Teke Voj- matoin Haauan eli Veristä seitzemän Votinen eli nourembi. olcan se turha, ey mahdeta sitä sacko otetta, ne sakot quin Vojma- toin pitä maxaman, ottacan syynsanoja ia eij kuning- as ejkä kihlacunda.

Nijstä miehistä quin lyöuät ia pahast meneuät Emändäns cansa. XIX. pääcappale.

Ehkä Jumala on andanut Vajmon miehelle apulaisexi eli alemmaisexi, quitengin eij Orijaxi ia Jalkaportaxi, ia heidän tule toinen toistans rakasta, Vajmon miesta quin oma päätäns, ia miehen Vajmo quin Jsändätäns, ia sentähden cuka mies wajnost eli pahudest, Juoxis eli muiden Vajmoin tähden joita hän racasta, lyöpi hänen Emändätäns sinisexi eli Punaisexi, rajaricoxi eli riuinomaxi, olcan se caickj caxis maxos ia hänen lähimäinen suguns olcan hänen syynsanojans, Jos hän rangaise händä ricoxen edest cochtullisest, olcan syytöin, sen tietkän kihlacunnan

tachton Haauoist 73v

nimitös naaburiden cansa, mikä sinä on totuus. 1. Nyt lyöpi mies palkallistans, nin että hän tule rajaricoxi elj riuin omaxi, maat- can se laillises maxos, nin quin muutkin Jhmiset, Jos hän rangaise nijtä cochtullisest ricoxens edest, nin olcan wapade.

Jos miehen Coira elj Muu Eläin Hauojtta toisen. XX. pääcappale.

Nyt taita Coira Purra miestä, nin andacan se jonga Coira on Coiran pois, eli maxacan Cusi äurij. taicka muu Eläin miehen haauoitta, ehkä mikä Eläin se olis, maxacan Omistaja 6. äurij. tule se riuin omaxi joca wahingon saj, nin pitä riuin oman sackon oleman nin suuren quin haauangin sacko on. Jos Jsändä tachto wariella, ettej hänen Eläjmens sitä tehnyt, nin tule sillä olla tiedon joca wahingon saj, tunnu- stacan sen Cahdelle miehelle, että sen Eläin sen wahingon tekj.

tapaturman Haauoist.

Tapaturman Haa- uoist.

I. Lyöpi mies toista Cochden, ia toinen mistapi Nenäns, sil- mäns, Coruans, eli lyöpi täyden Haauan, cuhunga eij tule liuscausta sisälle.

II. Hacka mies toista tapaturmast täuden Haauan, cuhunga eij tule liuscausta sisälle. ia jos mies hacka sormen toiselda.

III. Nyt hacka mies warpan toiselda.

IIII. Lasketta mies eli syöxä ia sattu mualle ennen quin se wa- hingon teke.

V. Nyt lasketta mies ia ey sattu mihingän ennen quin hän wahingon teke.

VI. Kädettömäst Haauast, ia sijtä quin riuin omaisus tule tapaturmast.

VII. Se quin ticka Veistä, mieka eli tackarit machda canda taicka ey.

tapaturman Haauoist. 73v Hacka mies toista Cochden ia toinen mistapi Nenäns, silmäns, Coruans, eli lyöpi täuden Haauan, cuhunga ey tu- le liuscausta sisälle. I. Pääcappale.

Hacka mies toista cochden, ia toinen Joutupi edes seisoman hacka häneldä Nenän eli Coruan, eli silmän Vluos, taicka hän hacka Casuon eli kaulan, nin että hänen on sijtä ijancaickj- nen riuinomus, taicka hacka pois käden eli Jalkan. maxacan tapaturman sacko cusi marka haauast, ia 9. marka riuin omudest. 1. nyt hacka mies toisen Haauan tapaturmast, cuhunga eij tule liuscaus- ta sisälle, eli riuin oma, ia ey käyristy taicka rajaricoxi tule, maxacan 6. marka haauast. tessä eij seura riuin oma sacko, sen pitä kihlakun- nan nimitöxen tietämän, ios se tapaturman taicka tachdon teko on, nin quin eroitetan tapaturman tapois.

Hacka mies toista tapaturmast täuden haauan cuhunga ey tule lius- causta sisälle, ia jos mies hacka sormen toiselda. II. Pääcappale.

Hacka mies toista Selkän eli kylken, taicka ricki käsiden eli Condin poickj tapaturmast, se quin täusi haaua on, ia ey tule liuscausta, mutta käyristy ia tule raiaricoxi, nin että hänen on sijtä ijancaickinen riuin omus, maxacan 6. marka haauoista, ia ychdexen marka riuin omudest 1. nyt hacka mies toiselda Peukalo Sormen, eli Jalan edest Jalka pöy- dän. maxacan colmet marka haauast ia 6. marka riuin omast. Hacka mies sen quin sijtä lähin on, maxacan 12. äurij haauast, ia Collmet marka riuin omast. Hacka mies Pisimän sormen toiselda, olcan samas maxos. sen edest quin lähimäinen on sackari sormia, maxacan 9. äurij haauast, ia 12. äurij riuin omast. Sackari Sormij olcan samas maxos.

Nyt Hacka mies warpan toiselda. III. pääcappale.

Hacka mies warpan mieheldä tapaturmast. nin olcan se nin dyris quin Sormi haaua sackos ia riuin oman sackos puolda Vähembj.

Lasketta mies eli Syöxä, ia sattu mualle ennen quin se wahin- gon teke. IIII. pääcappale.

Nyt Heittä mies kiuiä, eli syöxä stangolla, eli millä hän taida lasketta, ia otta toisen paikan maahan ennen quin se wahingon teke, lycka kiuen huonen pääldä, eli stuckin, taicka heittä yli- tze huonen, ia eij näge cuhunga se alas tule, se cutzutan kädetoin tapaturma, Jos siella osa jocu edes olla, ia saapi wahingon eli mikä se taidais wirhi olla, quin tessä edel nimitetyt ouat, maxacan

tapaturman Haauoist. 74r

haauast puolda wähemmän quin ennen sanottu on, Tule riuin omus tapa- turmast. maxacan quin muungin tapaturman, senjälken quin ouat aruatut.

Nyt lasketta mies, ia ey sattu mihingän ennen quin Hän wahingon teke. V. pääcappale.

Hacka mies toista eli lyöpi toisen, lasketta eli Syöxäpi, nin ettei se mihingän satu ennen quin wahingon teke, olcan se kihlakunnan nimitöxellä, jos se tapaturmaxi lueta taicka ey, ia maxacan syyn seniälken quin se aruatan ia nimitös keskepi.

Kädettömäst Haauast, ia sijtä quin riuin omaisus tule tapa- turmast. VI. pääcappale.

Nyt sinä cussa kädetöin tapaturma tapachtu, quin toisen paikan sattu ennen quin wahingon tekepi, Jocu lasketta ylitze huonen, ia eij näge cuhun- ga se mahda sattu taicka tule, eli mingä caltainen kädetöin tapaturma se olis, sijttä machta se joca sen työn tekj edespanna tapaturman walan ia käudä sackon, sittengin wielä ehkä ey syynsanoja tahdois sacko ylös canda. 1. ia cussa riuin omaisus tapachtu tapaturman sackos, nin ettej liuscaus ole cansa, nin pitä riuin oman sackon oleman alallans sihenasti että Öö ia aiastaika ouat edes joutunut, sittä olcan se 6. miehellä kihla- cunnast, ios hän tule riuin oman sacko saada taicka ey. nin pallio pitä Nuorille quin wanhoillengin maxettaman riuin omain sackois.

Se quin ticka weistä mieka eli takarit, mahda canda, taicka ey VII. pääcappale.

Cuka wapaden miehen Perhest, quin ouat rickonet oriat, Lamboat, eli heidän käskyläisens, Myllärit eli Huonecunnaiset. Palka drengit eli heidän poicans, Talonpoiat eli heidän keskyläisens; muutoin jos sinä on palluelus miehet eli fanter, Cansa waldajat, ne quin Jsändäns pallueleuat eli seurauat quin wapade miesta pallueleuat. Candauet Tickaweistä eli mieka taicka takarit löytän todistaiden cansa kandauat, maxacan colmet marka kuningan, kihlacunnan ia syynsanojan, ia se olcan syynsanoja joca hänen käsittä sen cansa, Jollej hän woij sacko maxa, nin pitä kihlacunnan Päämiehen käräiäs weitzen hänen kätens läpitze pistämän, sojmatan se hänelle, warielcan itzens Cwden miehen walalla.

Warkauden caari.

Warkauden Caari. 74v

I. Sen syystä ioca Miehen Emännän warasta ia Huckuttele pois hänen tyköäns, ia jos Jrdais Vajmo Juoxe pois nainen miehen cansa.

II. Jos Carian warasta warasta pois Naudan, lamban, sian eli mwn Eläimen

III. Jos Carian warkalle on taloin ychteys jongun cansa eli lapsi puoli.

IIII. Jos Carian warkalla on Emändä, ia sille annetan mös syy.

V. Jos wargas eij käsitetä tuorelda työlldä.

VI. Jos wargas wargasta puoli marka, ia käsitetän sen cansa.

VII. Jos Miehelle soimatan wargautta, ia ey ole kädestä löyty.

VIII. Jos mies wargasta collmet äurij. ia puolda marka wähemmän.

IX. Jos miehelle soimatan collmen äurjn warkaus.

X. Nyt wargasta mies caxi äuri, eli wähemmän.

XI. Nyt wargasta mies Vuohen, Caritzan eli Hanhen, ia Nappa sakost.

XII. Sijtä joca warkan käsittä, ia laske rangaisemat, ia otta hänen edestäns lunastoxen.

XIII. Cuinga tule tutkia warkauden jälken, ia wargas tachto itzens wäellä wariella, ia sijnä rikotan Owj.

XIIII. Jos mies mene toisen cartanon käsketty laillisesti käräiäs. ia Jsändä seiso edes otain cansa.

XV. Cuinga mies machta Caikinaista Calua osta tunnustosten ia toimen cansa.

XVI. Jos jocu Häjritze Cariallist eli Sorkallist, jonga mies on sortanut, ia jos eij hän saa tunnustoxia joca osti.

XVII. Nyt pakene mies Cwloituxen tunnustoxen tyghe, ia quinga edes pitä tuleman miehen cansa jollda saattu on 3. wijkoua.

XVIII. Jos mies jolda saatu on eij edes tule eijkä todistaijat.

XIX. Jos mieheldä jotakin Häjritän, quinga sittä pitä tunnustoxen ia toimen edes tuleman.

XX. Jos kielda Myiä etteij hän ole Mynyth eli andanuth.

XXI. Nyt eij ole tunnustoxia Caupas, ia Häjritän sijtta Cauppa.

XXII. Jolda häjritän sano sen palkanens, eli lainan Ottanens.

XXIII. mitä sen pitä saaman joca warkan on käsittänyt.

XXIIII. Jos warasta jocu toiselda kirkos eli kirko aijdassa.

XXV. sijtä joca omenijta wargasta toisen omena tarhast.

XXVI. Hacka mies Omena Pwn eli mwn Hedellmä Pwn.

XXVII. Nijstä quin wargastauat lauckoj, Caalj, herneit, naurita, Papuia

XXVIII. Humala warkaist luödojs.

XXIX. Calain warkaist ia warkoin warkaist.

XXX. Jos mies anda syyn toiselle Paatin warkaudest.

Warkauden Caari. 75r

XXXI. Jos nimitös mies laske warkan rangaisemat.

XXXII. Jos löyto tieldä löytän quinga sen pitä tiettämän ia Cwloittaman.

XXXIII. Mitä sen tule löytöst quin sen löytä ia se turua Cwlotuxen todistain joca löyti ia jota sortan löytyst.

XXXIIII. Jos löyty jocu löytän Vlcona kihlacunnast.

XXXV. löytä mies toisen Eläjmen joca arka on

XXXVI. Jos jocu löytä randa aijo, meri wedest elj maawedest eli löytä hachden löytyn.

XXXVII. Cuinga se machta itzens warkaudest luchtia joca löysi,

XXXVIIII. Se quin otta toisen oman paitzi lainan ia palcan.

Sen syystä ioca miehen Emännän warasta ia hucuttele pois hänen tyköäns, ia Jrdais vaimo juoxe pois nainen miehen cansa. I. pääcappale.

Paras tauara eli Kalu quin miehen taloin tarpes on, se on laillisesti Najtu Emändä, joca sen wargasta hänelldä hän on corkein ia pahin wargas, sillä se quin miehen Emännän hucuttele, ia iuoxe pois hänen cansans, jos hän sen cansa käsitetän tuorelda työlldä. Nin pitä hänen käräjän Vietämän ia duomittaman, ia ylöshirtettämän ylitze caickia warkaita, Jolleij mös suo henge Emännällens, nin wiedän hän mös käräjän, ia duomitan Eleuänä maahan caiuetta, 1. nyt taidan sencal- tainen asia soijmatta Jollengin, ia eij ole sijtä käsitetty, eijkä ole täudet todistaiat tiedos, nin maatcan se kihlacunnan nimitöxellä, Jos ne luchti- uat hänen, olcan wapade, sortauat ne hänen maxacan 40. marka puolj syynsanojan ia puoli kuningan, ia maxacan Cumbikin Pijspan 6. marka ia käukän ripin ala, Jos syynsanojall on täusi tiedo kihlakunnast iosta hän pois Juoxe, nin tule kuningan Fougdin ehkä kussa hän ne löydäis, autta hän käsittämän nijtä molembin quin pois juoxi, ia tehdä heidän oikeudens quin ennengin on sanottu, 2. Otta jocu jongun lunastoxen heidän edestäns, muutoin jos syynsanoja rucoile heidän edestäns, andacan synsanojall lunastoxen ia pällisexi neliäkymmendä marka, kuningan oma sacko, Olcan sama lakj Jos Jrtaias Vajmo juoxe pois nainen miehen cansa

Jos Carian waras warasta pojs Raudan, lamban sijan elj mwn Eläimen. II. pääCappale.

Wargasta jocu toisen Eläimen, Naudan Sijan lamban, Wohlan eli mitä se olis quin hän wargasta sisällä Huonetta, eli Vlco metzäst quin aiastajan wanha on, Vietä Varion ia nautitze sen siellä, taicka omassa huonessans eli toisen miehen Huones, se quin nin teke, se cutzutan Carian warkaxi. Jos hän käsitetän ia warkaus hänen cansans, nin pitä

warkauden Caari. 75v

hänen sidottaman, ia käräjän Vietämän warkaudens cansa, ia siellä tunnustaman 12. miehen cansa, ia Vannottaman että hän on totinen waras sihen warkauden, quin hänen cansans sinne totihin, sittä quin nin on tehty nin pitä hänen duomittaman Hirsi puhun, ia oleman maxamat tekons tehden. Ja hänen maansa pällisistä ottacon syynsanoja colmannexen, toisen kuningas, collmannen kihlakunda.

Jos Taloin warkalle on taloin ychteys iongun cansa eli lapsi puoli III. pääcappale.

Jos warkalla on taloin ychteys toisen cansa lapsi puolet, elj hänen omat lapsens Joidenga Penningit ouat sisällä hänellä, hänen cansans: Ey mahda hän heidän omans rickoa, muutoin ios se löytän täusill todistaill, että jocu on nijsta wargastanut, ia salanut naudan hänen Cansans, Jolleij nin ole, nin pitä heidän osans ensin pääldä jaettaman.

Jos Carian warkalle on Emändä, ia sille annetan mös Syy. IIII. Pääcappale.

Nyt on Carian waras Najnuth, nin pitä Hänen Emändäns osan esin pääldä jaettaman, muutoin jos se löytän täuden toimen cansa, että Emändä on wargastanut, nautinnut ia salannut hänen cansans, 1. Nyt taida se quin wahingon saj, eli kuningan nimitös mies, hänen Emändäns syyn cansa, nin tule hänen tun- nustajat etziä, ia warielcan itzens 12. miehen walan cansa, ettej hän ikänäns salannuth ejkä nautinnuth, sitä, quin hän tiesi wargastetun oleuan. Jolleij hän woy sen walan käudä, nin käukän hänen maanpällisens Jacon oman miehens cansa, woy hän sen walan käudä olcan wapade. 2. Jos jocu anda nijlle syytä Joinen cansa warkaille taloin ychteys eli Penningit ouat sisälle hänen cansans. nin warielcan itzens samalla lailla quin Emändäkin. Se quin Carian waras on, quin nyt on sanottu, hän on Cadottanut sekä Hengen hywyden ia maan- päällisen.

Jos Carian wargasta ey käsitetä tuorelda työlldä. V. pääcappale.

Nyt ey Käsitettä miestä, elj otetta tuoresta työstä, ia Hänellen soimatan sencaltainen asia, nin pitä kihlacunnan nimitöxen hänen luchtiman eli sortaman. Sortan hän, maxacan miehellä jällens sen quin hän warasti ia cansa 40. marka collmen jacon. ja ey Hengiäns mijstä, eijkä hänen tauaratans rijpoita. wariellan hän olcan wapade.

Jos Carian wargas wargasta puoli marka, ia käsitetän sen cansa. VI. pääcappale.

Wargasta mies Kullda, Hopia, Walmita Penningitä, Heuoisen, waattejta, Odat, eli mingä caltainen warkaus se olis, joca enämbi puolda marka maxa, ia hän fangitan tuorelda työlldä, ia warkaus kädest,

warkauden Caari. 76r

otetan, hänen pitä sidottaman ia käräiän Vietämän, ia siellä tunnustetta- man quin ennen on sanottu, ia duomio päälle otettaman, ia hänen hirttä anda- man, ia maatcan sittä maxamat tekons edest, ia ey hänen tauaratans jaetta.

Jos miehellä soimatan warkautta ia ey ole kädestä löyty VII. pääcappale.

Nyt soimatan miehelle täutta warkautta, ia ey ole käsistä löyty, ia eij mös oikian etzikön cansa, hänen Huonestansa, Joinenga edest hänen tule wastatta, eikä laillisesta Hallusta saatu, nin pitä kihlacunnan nimitöxen hänen taicka luchtiman eli sortaman, Solluaiseuat ne hänen, maxacan miehelle jällens sen quin hän mistajsi, ia päälle 40. marka collmen jacon, ia ey hengiens cadottaman, eikä tauara- rijpoittaman. luchtiuat ne hänen olcan wapadettu.

Jos mies wargasta colmet äyrj. ia puolda marka Vähemmän. VIII. pääcappale.

Wargasta mies collmet äurij ia Vähemmän quin puoli marka käsitetän can- sa, ia kädestä otetan, sen pitä sidottaman, ia käräjän Vietä- män warkaudens cansa, ia siellä andaman Catzotta, hänen pitä etzittä- män 12. miehen cansa, ia wannottaman hänen oleuan totisen warkan, nin tule kihlakunnan Päämiehen selkänahan pois häneldä duomitta ia Coruat molemmat cansa.

Jos miehelle soimatan colmen äyrin warkaus. IX. pääcappale.

Nyt ey fangita miestä eikä löytä kädestä ia soimatan hänelle, nin warielcan itzens 12. miehen walalla, taicka maxacan jällens sen quin hän wargasti. Ja 9. marka collmen jacon. 1.§ eij mahda hän Hirres rijpua Vähemmän edest quin puolen markan, ia ey mös sidotta käsiä Seliän taga muta etehen.

Wargasta mies caxi äyri eli Vähemmän. X. pääcappale.

Nyt wargasta mies caxi äyri, ia wähemmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti än collme äyriä, mistatcan selkä nahan ia toisen coruans, sen pitä todistaman 6. miehen cansa, Sojmatan se hänelle, ia ey ole käsitetty työssä, warielcan itzens 9. miehen walal- la taicka maxacan jällens sen quin pois on ia pällisexi 6. marka colmen Jacon.

Nyt wargasta mies Vuohlan, caritzan eli Hanhen ia nappa sakost. XI. pääcappale.

Nyt wargasta mies Vähemmän quin 2:äyrj, Vochlainen, caritza, Porsas Hanhj, eli mikä se taidais olla, quin Vähemmän maxa cachta äyriä, löytän ia todistetan Cahdella miehella syynsanoja itze collmandena, nin pitä hänen sidottaman aitan eli Stuckin, ia selkänahkans mistaman. Sojmatan se hänelle, ia eij ole Fangittu, sijttä warielcan itzens 6. miehen walalla, eli maxacan jällens

sen quin

warkauden Caari. 76v

quin hän otti eli wargasti, ia colmet marka colmen Jacon. 1. Cosha mies wargasta puolen äurin osan, eli Vähemmän, ia eij käsitetä sen cansa warielcan colmen miehen walalla, eli maxacan Cwsi äuriä Syynsa- nojalle, se cutzutan nappain sackoxi.

Sijtä joca warkan käsittä, ia laske rangaisemat, eli otta lunastoxen Hänen edestäns. XII. pääcappale.

Se quin Fangitze oikian warkan, ia päästa Hänen ennen quin Hän lailla sortu on, maxacan 40. marka. 1.§ Jos mös waras lailla Vojtetan, nin ey ole lunastosta hänen edestäns mutta ylös- hirtetän. Rochke jocu sijttä hänen edestäns lunastoxen Otta, maxacan kuningall lunastoxen, ia pällisexi 40. marka, kuningan oma sacko. Elj jocu laske warkan walallens rangaisematt, maxacan neliäkymmendä marka.

Cuinga tule tutkia warkauden jälken, ia waras tachto itzens wäellä wariella, ia sinä rikotan Owj. XIII. pääcappale.

Wargastetan mieheldä jotakin, nin pitä hänen sen Naaburillens tiedyttämän, mitä häneldä on otettu. nin on hänellä lähäs tieto Cuhunga se on tullut, nin pitä hänen sinne menemän 4. miehen cansa, ia anoman tutkistelemisen, nin ey tule häneldä etziköt kielldä nin pitä caxi miestä etzimän cungin worons, ia sen pitä sanoman joca etzikön teko, mitä hän on mistannuth, ia mingäcaltaist nin pitä hänen sanoman mitä siellä sisälle on heidan edessäns, nin machtauat hö wapadesti sisälle männä, ia nin etziä, ettej Jsännän tule wahingota heidän puolestans, on se siellä sisellä quin wargastettu on, nin pitä sen tut- kittaman ios reppänä on nin suuri laessa, eli seinässä ackuna, että se on sinne Heytetty wahingon päälle wihan puolest, ia Varkaus ey ole ala kaiuettu ottacon mös warein, auckoa eli alimaisen alla, että senkaltainen menis alai- tzen, nin tule Jsännän etziä todistos miehet, ia warieleman itzens. 12. miehen walan cansa, Nyt eij ole Repänä eli ackuna elj iotakin sitä wikä iosta hänelle piti wirhiä tehtämän, nin pitä hänelle oleman tunnustoxen, jos hän kielldä hänelle etzikön, kieldäkän colmen markan päälle, nin pitä war- tia owes oleman, ia Jsännän pitä sanoman Capulan ulosleikaman, ia lä- himäiselle naaburille sanan saattaman sinne tulla, 1. nyt tule mies jäl- lens naaburitens cansa, nyt seiso Jsändä edes Otain ia achdistosten cansa saapi se cuoleman eli haauat iotca tuleuaiset ouat, olcan cahdes maxass, saauat ne Cuoleman eli haauat, iotca edes seisouat otain canssa, olcan maxamat 2. nyt rickouat hö hänen owens, ia meneuät sisälle ia etziuät, löytän sieldä se wargastos jota hö etziuät, nin machta hö otta hänen, ia Viedä käräjän, ia seisocan siellä sen oikeuden quin ennengin on sanottu, Nyt eij löitän mitän sijtta quin hö etziuät, olcan wapadettu sijtä quin hänelle soimatin, ettej hö mitän sieldä löytänet, ia se maxacan collmet marka joca etzi, Huonen ricoxest ia ne olcan caickj syytömät jotca Cutzuttin. 3.§ lukittua

Warkauden Caari. 77r

Huone tule miehen waroja, ia eij lukittomia, warojcan cukin ne huonet jolla lucko ia auain on.

Jos mies mene toisen cartanon käsketty laillisesti käräjäs, ia Jsändä seiso edes otain cansa. XIIII. pääcappale.

Mäne mies toisen tyge käräjän laillisella keskyllä, etzimän ia tutkiman, Seiso Jsandä edes otain cansa ia eij tahdo huonetta ylös auata, eijkä mös maxon edes tarita, nin pitä miehen kinnj pidettämän nin cauuan quin ne auatan, Jos hän teke jotakin wahingo Jollengin miehelle, nin on se caickj caxis maxos, ia caickj tyhiä mitä hän saapi, mikä se on Haaua eli Tappo.

Cuinga mies mahta caikinaista Calua osta tunnustosten ia toimen cansa. XV. pääcappale.

Osta mies toiselda karia, kauiallista eli Sorkallista, eli mikä se olis, ne pitä caickj toimen ia todistain cansa ostettaman, se quin todista pitä oleman wahuan taloin miehen, omast walda- cunnast, cussa cauppa tehtin, ia oleman hyfuän edest että se on oikein saatu, quin Vluos myödän, Ja sinä pitä tykenä oleman wahemmäxikin 2. Vachua taloin miestä, quin sen todistauat että se cauppa tehtin. 1. tehdyn kullan ia hopian, ia mwn tehdyn mallmin, tehdyt odat, leikattut waattet, lukolliset, huonet ia owitetut pitä toimen ia todistoxn alla ostettaman, quin ennen on sanot- tu, cosha kättä on lyödy, warojttu ia todistettu, silloin on laillisesti ostettu.

Jos jocu Häjritze kauiallist eli sorkallist, sijtä quin mies on ostannuth, ia jos ey hän saa tunnustoxia joca osti. XVI. pääcappale.

Häiritze jocu toiselda Kauiallista eli Sorkallista, Culda, Hopia, otia, taicka muita taloin aseita, Penningitä eli mitä taidais olla, quin hän saanopi omans oleuan, nin tule sen tiedon saada, jolla se on, cussa se on Casuatettu, jos se eläpi, custa se on Vluos tullut, ios se on Cuollut. 1. Jos se on puolen markan maxaua eli Enämmen, warielcan sen 12. miehen cansa. Voipi hän sekä tunnustoxen että walan, olcan wapadet- tu, Jollej hän saa sekä tunnustoxia että wala, andacan Vluos sen jota Häjritän, ia 40. marka collmen Jacohon. Jos se maxa colmet äyriä, ia Vähemmän puolda marka, warielcan sen cahden miehen cansa, ia 12. miehen walalla, Solluaistan hän walalda, andacan Vluos sen häyrityn, ia päälle 9. marka collmen Jacoon, On se 2. äyrillinen ia maxa Vähemmän collme äuriä, warielcan sen cotonans cachden miehen todistoxella, ia 6. miehen walalla, taicka andacan Vluos senquin häjritän, ia 6. marka pällisexi, Jos se on enämbj quin yxi äyri, ia Vähembj cachta äyriä, warielcan sen cahden miehen tunnustoxella, ia collmen miehen walalla, Solluaistan hän

Warkauden Caari. 77v

walaldan, andacan Vluos Häyritetyn, ia colmet marka cansa colmen Jacohon Cuin Vähemmän äurj maxa, warielcan sen cachden miehen tunnustoxel- la, ia omalla walallans, Jollej hän saa tunnustoxia, andacan iällens häjritetyn, ia Cusi äyri cansa, se on syynsanojan oma sacko.

Nyt pakene mies Cwlojtuxen tunnustoxen tyge, ia quinga edes pitä tuleman miehen cansa jolda saatu on. 3. wijkona. XVII. pääcappale.

Nyt rupea se Jochdatoxen jolda löytän, sano ostanens eli pantina oleuan, palkannens eli lainan ottanens, taicka Cwlutuxen alla löynens, ia tietäuät Codost otetun, nin pi- ta 2. Vachua taloinmiestä sen edest lupauxen käudä, nin pitä hänen miehen joll- da hän saanut on ia tunnustos miehet edes tuoman 3. wijkon sisälle, Jos se kihlacunnan sisälle on. Jos hän Vlcona kihlacunnast, ia quitengin mailla ia wericunnalla ia waldacunnassa, nin on hänelle 3. Cwkauden päiuät miestans edes tuoda, Jos hän on Vlcona Valdakunnast, nin tuocan miehens iolda hän on saanuth, niden ajcoin sisälle quin nyt ouat sanotuth, olcan wapadettu, ia se wastatcan sen syyn ionga tyghe jochdatettu on.

Jos mies jolda sattu on cykä edes tule taicka todistajat. XVIII. pääcappale.

Nyt cutzu mies miehens, iollda hän saanut on tunnustosten ia todistain cansa, ia ey tule laillisen cutzutun ajan, quin nyt on sanottu, ia hän tachdo canda esten edes, nin ouat nämät lailliset esteet, Ensimeinen on se, ios hän makapi kipiänä taudista eli Haauoista, toinen Jos hän on walda- cunnan pallweluxes, Collmansj. Ettej hän mahda tulla wihamiestensä tähden. Neliäns, Jos on walkia pääsnyt wallallans, Wijdensi. Jos hän on männyt Vlcona Waldacunnasth, nin pitä hänen tietämän 2. wachuan taloin miesten cansa, Jos hänelle jocu neistä esteistä on ollut. Jos hän saapi hänen miehens edes iolda hän saanut on, nin jaettacon hänelle sekä saadun että walistoxen, ia se on wapadettu jota Voj tyköäns pois Jochdatta.

Jos mieheldä jotakin Häjritän, quinga sittä pitä tunnustoxen ia toimen edes tuleman. XIX. pääcappale.

Jolley Hän woy miestä edes tuoda jolda Hän saanut on, nin pitä hänen tunnustaian ia todistaian cansa Edes tuoman, nin pitä sitä tunnustaian möyän edes tuoman, Tuleuat ne edes, nin on hän wapadettu, Jolleij hän woy möyän edes saatta, nin pitä tunnustaian toimittaman että hän oli tunnustaijaxi otettu sihen kauppan, sen pitä tunnustajat wannoman, että hö olit Cutzutut sen Cauppan todistaiaxi, molem- milda puolilda, andacan sitä sen Vluos Josta Rijtelmys oli Hänel- lä, ia olcan wapade. ia myiä maxacan hänelle täuden Hinnan nin palio quin se maxa, ionga hän myynyt on.

warkauden Caari. 78r Jos Kieldä myiä, ettej hän ole Mynyt eli andanut. XX. pääcappale.

Nyt Kieldä myiä ia sano ettej hän ole myynyt, ia ostaja saa caxi todistaia wahuoista talon poista eli miehist, iotca Caupan tykenä olit, käukän sittä 12. miehen walan, ia käskekän itzens nin Jumalan autta, että hän oli sen Heuoisen Myiä, eli mikä se machta olla, cosha mjnä sen ostin, ia nämä olit tunnustajat ia pääldä näkiät, sentähden olet sinä minun myiäin, ia minulle Hinnan jällens maxa, Voipi hän ne todistajat saada, ia käydä myiälle sen walan andacan sijttä pois sen häjrityn, ia olcan wapadettu, ia maxacan hänelle jällens, täudell hinnall, mitä hän myynyt on.

Nyt ey ole tunnustoxia caupas, ia Häjritän sitä. XXI. pääcappale.

Nyt ey ole tunnustoxia iotca Caupan tyken olit iotca sen mioäxi sidosit, nin ottacan myiä todistos sanan ia warielcan 12. miehen walalla, ettej hän ikänäns myynyt sitä Calua, ia sentähden eij mahda hän maxa eli omista, Jos hän sen Valan Voipi käudä, nin olcan wapadet- tu, Ja se quin ey Voinut Varkauta tykens pois Jochdatta, olcan Varkaus hänen tykönäns, ia andacan Vluos häyrityn, ia 40. marka päälle, maxa se Vä- hemmän quin puoli marka, käukän saman iochdatoxen, ia maxacan quin ennen on sanottu, sencaltaisist warkauxist, Pantin pitä mös sencaltaisill tunnustoxilla pois Jochdattaman.

Jolda Häjritän sano sen palkannens eli lainan ottanens. XXII. pääcappale.

Nytt sano se jolda Häjritän, että hän on palcannuth, eli lajuan ottanens jolda culda, nin pitä sen Takauxen pandaman, Tule se joca sen omista ia sano lainnanens, eli palcalle ottanens, nin ottacan sis se joca itzens sito, palkan sildä ioca pannuth on, ja se olcan wapade joca tygens Jochdattj Nyt sano se jonga tyge jochdatettin, Ey ikänäns sen omans oleuan eikä lainannens eli palcalle pannens, se maatcan kihlacunnan nimitöxell,.

mitä sen pitä saman joca warkan on Käsittänyt.XXIII. pääcappale.

Nyt käsitetätän molemmat, sekä waras että warkaus, nin omista se caiken mitä warkalla on hänen cansans, quin hänen omans olj, ia se omans jällens otta jonga wargas wargasti.

Jos wargasta jocu kirkossa eli kirko aidassa. XXIIII. pääcappale.

Nyt wargasta jocu kirkos elj kirko aidalla, muilda, eli samast kirkost, kirkon Calua, eli sitä tauara quin kirkon Hallus on, eli särke

warkauden Caari. 78v

kirkon, saadan se cochta kinnj. ey pidhä hänellä oleman Enämbj rauha quin mwallakin, cussa hän warkauden cansa löyttäisin, Ja jos hän sidotan laillisest sihen syyhyn, ottacan se warkalda oikeuden, joca hända on nuchdellut, joca syyssa hänen ricoxens jälken. Jos mös oikia syynsanoja on saapuilla, nin rodatcan itze oman Varkaans, jollej se ole saapuilla, nin on hän kirkon rahan halldian Hallus ia pitäjän miesten.

Sjtä joca Omenjta wargasta toisen Omana tarhast. .XX.V. Pääcappale.

Wargasta mies toisen Pwtarhast Omenj eli muuta hedellmä, tule talonpoica eli hänen palluelians ia käsittä hänen sijtä, nin Ottacan hänen waatens, eli muuta Calua merkixi. taida hän sen tunnusta cahden miehen tunnustoxella, nin andacan colmet marka ia wahingon jällens, ia eij mahda hän saada sitä wariella 1. Tule miehen tappo, haauat, sijniset taicka Punaiset heidän Vaihellans, olcan se cachdes maxos quin Jsändä saapi, ia se maxamat, quin see saapi joca tule warkain.

Hacka mies Omena Pwn eli mwn Hedellmä Pwn. XXVI. Pääcappale.

Hacka mies omena Pwn maahan elj mwn Hedellmäitzeuäisen Pwn Puu- tarhast, maxacan colmet marka, murda hän oxan Hedellmä Puusta maxacan Cwsi äyriä, jos hän tykeä otetan tunnustain canssa. Nyt soimatan se hänelle warielcan cahdentoistakymmkirjaimen päällä viiva = kaksoiskonsonantti enen miehen walalla. eli maxacan quin ennen on sanottu.

Nijstä quin wargastauat Laucka, Caali, Herneit, Naurit, Pawuj. XXVII. pääcappale.

Nyt mäne mies toisen yrti tarhan eli Kaalj tarhan, wargasta lauck- oja, yrtiä eli Caalja, sackoitetan sijtä, maxacan collmet marka ia jallens wahingon. Jos ey käsitetä warielcan cachdentoistakymme- nen miehen walalla, 1. Wargasta mies herneit, Naurit Pawuia käsitetän pääldä, maxacan selka Cuormast Paatin käumisest, eli Cannatos Cuormast colmet marka, colmen Jacon, Joca Cuormast syynsanojalle Cwsi äyriä. Sojmatan se hänelle, warielcan 12. miehen Canssa, eli maxacan quin sanottu on.

Humala warkaist Luodois. XXVIII. pääcappale.

Wargasta jocu Humalojt humala tarhast eli tapost, luodoist elj skäreist eli cussa hö Cassuaisit, käsitetän pääldä, sidottacan ia Vietäkän käräjän, duomittacan selkä nachka pois eli Jäsen senjälken quin hänelle syy aruatan, soimatan se hänelle, warielcan sen- jälken quin syy anda, elj maxacan quin ennen sanottu on.

Warkauden Caari. 79r Caloin warkaist ia werkoin wargaist. XXIX. pääcappale.

Wargasta jocu Caloja werkoista, Merroista, ongista eli tokeista taicka muista calan pyydyxistä, löytän pääldä maxakan colmet marka, wargasta mies werkoja eli calan pyydyxitä, seisocan warkan oikeuden, custakin senjälken quin se maxapi,

Jos mies anda syyn toiselle Paatin warkaudest. XXX. pääcappale

Anda mies toiselle syyn Paatin sijrtämisest, warielcan cahdentoista kymmviiva kirjaimen päällä = kaksoiskonsonantti enen miehen cansa, eli maxacan colmet marka.

Jos nimitös mies laske wargan ilman rangaisemat. XXXI. pääcappale.

Custa mies laillisesta löytä warkans, nin pitä hänen annet- taman, kuningan nimitös miehelle, päästä hän sen, nin wastat- can sijhen asiaan, quin warkan tule wastata

Jos löytö tieldä löytän quinga sen pitä Jaettaman ia Cwlojttaman XXXII. pääcappale.

Se quin löytön löyttä, tiellä eli Vlcona tietä, mikä löytö se olla taida, hänen tule se Cwloitta tiellä tien waeldauais- ten edes, iotca händä seurauat eli wastan tuleuat, Jollej nijtä ole nin tiedystäkän ensimäises kyläs, ia pitäiäns edes, kihlacunnan käräjäs eli maankäräiäs, Jos se tule quin cadottanut on, ennen quin Cwlojtettu on, ia sano merkj oikian tundo tiedon, nin wannocan omaxens 2. miehen walal- la, itze collmanna, ia ottacan omans ilman lunastoxeta, Jos eij se tule jälken joca tunnusta omaxens Öön ja aiastaian sisellä, ottacan kuningas caxi osa, ia collmannen se quin löyti.

Mitä sen tule löytöst quin sen löytä, ia se turua Cwlojtuxen todistain joca löyti, ia iota sortan löytöst. XXXIII. pääcappale.

Nyt taita sillä quin löyti todistajat olla, että hän laillisesti Cwlojttanut on, nin wannocan se omaxens quin cadottanut on. 2 miehen cansa itze collmannen, ia ottacan omans jällens, ia se omista collmannexen löytöst joca löysi, seniälken quin hyfuät miehet sanouat, ehkä quinga pahembi eli parembj se löytö olis, 1. Turua mies Cwloitoxen tunnusta- ian, ia ne kieldäuät, nin maxacan sackon, ia pitäkän warkan nijmen, jocaisest cappalest quin cukin on

Jos löytä jocu löytön Vlcona kihlacunnast. XXXIIII. pääcappale.

Nyt löytä mies löydön Vlcona kihlacunnast, nin pitä Hänen Viemän sen lähimäisen kylän, ia sihen jättämän, ia andaman Cwloitta, sillä etteij pitä yhtän löytö Vlos kihlacunnast Vietämän, cussa se on löytty, ennen quin Vlcona on Öö ia aiastaica, eli toinen lunastaija jälken tule.

warkauden Caari. 79v Löytä mies toisen Eläimen joca arka on. XXXV. pääcappale

Nyt taita mies löytä toisen Eläimen, Heuoisen eli Tamman, eli häriän, lechmän, lamban, Vuohen eli Nautan, sen quin on Nautitapa Eläin, sen tule omistajan itzellens wannoa cahden miehen cansa itze Collmanna, ia ottacan sijttä jällens omans ilman lunastamat, löytäiä wapachda itzens warkaudest Cwlotuxen tunnustoxilla, 1. Heuoisella Tammalla ia Häriällä machta mies työtä tehdä, ia asioitans aja kihlacunnan sisällä ia ey Vl- cona, Sijttä quin laillisesti Cwloitettu on käräiäs, ia laillisen duomion on päälle ottanut sihenasti että oikia omistaja taida tulla, se quin työtä teke sen canssa, eli asiatans aja, ennen quin laillisesti Cwlojtettu on, maxacan collmet marka.

Jos jocu löytä randa aijo, meriwedest eli maawedest, eli löytä hachden löytyn. XXXVI. pääcappale.

Löytä mies randa ajoa, meriwedest eli maawedest, cussa ey oikia omistaia ole tykenä, eli hänen sanans, ia eij tiedä cuhunga hänen omans on tullut, Cwloitacan sen laillisesti, nin omista se collmannexen joca löy- si, ia omistaia caxi osa,. käukän se quin Cadottanuth on wachuan tunnustoxen eli merkin cansa ia 2. miehen todistoxen canssa, ia ottacan omans jällens. Jollej hän tule Öön ia aiastaijan sisellä, joca oikia omistaja on, nin ottacan kuningas caxi osa, ia Collmannen löytäiä, 1. löytä mies Paatista löytön, ia Cwloitta laillisesti, nin tule hänelle puoli löytö. jos eij tule ychtän quin laillisesti omista, quin ennen on sanottu nin omistacan kuningas puolen löytäjän cansa.

Cuinga se machta itziäns warkaudest luchtia joca löysi. XXXVII. pääcappale.

Caikis paikois cussa löytän löytö, nin pitä löytäjän wapachtaman itzens war- kaudest, ensin Cwloitoxen todistailla, ia sitta wannocan omaxens joca cadottanut on, cahden miehen walalla itze collmanna joca cadottj, ia sittä ottacan omans jällens. 1. Caickj ne quin tauarat päästäuät tulen edestä eli meren hädästä, taicka sadan edestä, olcan sitä parembj mies, ia ottacan nin palio sijtä tauarast quin omistaia sanopi ia anda tachto

Se quin otta toisen Calua, paitzi lainan ia palcan. XXXVIII. pääcappale.

Nyt otta jocu mies omin luin ilman lainnat, palkat, toisen miehen Ori- hin, eli tamman, aiapi, wetäpi elj mitä työdä hän teke sillä, tule oikia omistaia cochta jälken, ia käsittä sekä Heuoisen etta aijaian, nin pitä hänen käräiän Vietämän, ia Syynsanojalle olcan sijttä walda, jos hän tachto hänen tähdä warkaxi eli ryöwärixi, seniälken quin lakj nijstä pitä.